torstai 29. joulukuuta 2016

MEKÖ OLEMME KAIKKI MAAHANMUUTTAJIA?

Päivän uutisissa netissä, lehdessä ja televisiossa on ollut DNA:n käyttö sukututkimuksessa. Maksua vastaan voi sipaista poskensa sisäpintaa vanupuikolla, lähettää sen Amerikkaan ja aikanaan saa tiedon mistä esi-isät ovat tulleet ja mitä kautta minne päätyneet. Niin kutsuttu haploryhmä tiettävästi kertoo esi-isien reitin. Kriitikot tosin sanovat haploryhmän tutkimisen olevan yhtä luotettavaa kuin horoskooppi.

Joka tapauksessa YLE esittää varmana tietona että DNA-tutkimukset "vievät pohjan muukalaisvihalta ja rasismilta", sillä "olemme kaikki maahanmuuttajia". Tarkoitus pyhittänee keinot muokata mielipiteitä.

Itselleni on selvää, etteivät vaikkapa Afrikassa tai Siperiassa eläneet esi-isäni muuta sitä tosiseikkaa että minä olen suomalainen. Minulla on oma identiteettini ja muinaisilla sekä tulevilla esi- ja jälkipolvillani omansa. Minä en ole afrikkalainen vaikka edeltävät polvet sieltä tulivat, ja mahdolliset jälkipolveni esimerkiksi 1000 vuoden kuluttua eivät koe olevansa suomalaisia vain sen takia että esi-isiä Suomesta löytyy, mikäli itse asuvat vaikkapa Marsissa tai muualla.

Yleisradiolla varmasti on hyvä tarkoitus; muokata propagandalla mielipiteitä maahanmuutolle myönteiseksi ja rasismin vastaisiksi. En olisi omanlaiseni vastarannan kiiski, mikäli minuun YLEn agitprop ei vaikuttaisi eri tavalla.

Ajatukseni on tämä: Jos olemme kaikki maahanmuuttajia, se koskee myös maahanmuuttaneita Suomen asukkaita ja niitä joilla on juuret muualla. Eli jos minulle sanotaan esimerkiksi Abdirahim Husu Husseinin tai Jani Toivolan olevan suomalaisia, koska Husu on Suomen kansalainen ja on asunut täällä pitkään ja Jani on puoleksi kantasuomalainen, voin perustellusti ja YLEn uutisiin tukeutuen väittää vastaan ja sanoa: "Ei, he eivät ole suomalaisia vaan maahanmuuttajia". Sillä nythän on YLE julistanut ettei suomalaisia ole vaan ainoastaan maahanmuuttajia. Näin minä näen asian.

Viisaan miehen kuuluisaa lausetta mukaillen: Afrikkalaisia emme ole, maahanmuuttajia emme halua olla; olkaamme siis suomalaisia.

torstai 22. joulukuuta 2016

VIERAASSA KAUPUNGISSA

Perussuomalainen kansanedustaja Ville Vähämäki tarjosi tänäkin jouluna oululaisille jouluaterian. Hyvin savustettu kinkku, porkkana- sekä lanttulaatikot, glögi, kahvi olivat Villen omista rahoistaan vaalipiirissään tarjoamia. Tänä vuonna jälkiruuaksi tarjottiin itse tehtyä mansikkasoppaa, jonka marjat olivat Ville Vähämäen vanhempien tilalta Pohjanmaalla.

Kävijöitä oli Oulun keskustassa Aleksinkulmassa runsaasti, 250-300 ollee aika hyvä arvio. Ruokaa jäi jonkin verran jäljellekin talkooporukan kymmenkunnan hengen jaettavaksi. Minäkin olin talkoissa joulumieltä luomassa ja korteni kekoon kantamassa.

Juuri talkoisiin osallistuminen saikin minut bloggaamaan. Olen nyt parisen vuotta ollut autoileva kansalainen, enkä ole sinä aikana juurikaan paikallisbusseilla matkustanut. Aleksinkulma oli kuitenkin keskellä kaupunkia ja päättelin, ettei kannata tulla talkoopaikalle omalla autolla koska parkkipaikat ovat harvassa ja kalliita. Bussilla sen sijaan pääsin Aleksinkulmaan ja takaisin kotiin lähes ovelta ovelle liikoja odottamatta.

Autoilijana en ole paljoakaan Oulussa ajanut,  ja ratissa olen seurannut tiiviisti muuta liikennettä sekä liikennemerkkejä. Niinpä bussissa istuessani aamukahdeksan maissa olin yllättynyt kuinka erilaiselta Oulu näyttää, kun saa katsella maisemia rauhassa. Paikat olivat tuttuja, mutta vaikuttivat vierailta koska en aikoihin ollut ohi ajaessani niihin kiinnittänyt huomiota. Ja olivat maisemat muuttuneetkin parissa vuodessa; Herukan pikkukauppa oli suljettu, Nikusen autokorjaamon rakennus purettu mutta ennen tutut rakennukset vaikuttivat kuin uusilta. Toppilan voimala oli isompi kuin muistinkaan ja erään toppilalaisen kerrostalon asunto, jonka ikkunassa lähes joka kerta kymmenen vuoden ajan bussilla ohi ajessani oli katselemassa vanha mies kunnes hän pari vuotta sitten katosi tarkkailupaikaltaan ja asunto tyhjeni, oli saanut uudet asukkaat. Luultavasti vanhus kuoli, ja asunto meni perillisille tai myytiin.

Haukiputaan puolella asuessa jää helposti huomaamatta Oulun keskustan tapahtumat ja tututkin asiat unohtuvat. Muistamistani kaupoistakin moni oli Valkean myötä sulkeutunut tai muuttanut kyseiseen ostoshelvettiin.

Bussimatka Oulun keskustaan Kellon Kiviniemestä oli siis kuin matka vieraaseen kaupunkiin. Täällä kalastajakylä-kaupunginosassa on melkeinpä herran kukkarossa; ei isoja liikkuja mihinkään suuntaan.




tiistai 20. joulukuuta 2016

KAKKA EI VÄHENE LEVITTÄMÄLLÄ

...sanoo vanha suomalainen sananlasku. Sama pätee myös Eurooppaan tuleviin pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin; ongelmat lähtömaissa eivät vähene vaan leviävät näitten maitten ulkopuolelle. Konfliktiin osallistuvat ihmiset ja ihmisten liikkuessa myös uudessa asuinmaassa alkavat kinat, riidat ja väkivalta ihmisten kesken, sillä konfliktin syyt eivät katoa.

Suomessakin moni ihminen on paennut ongelmia muuttamalla uuteen paikkaan, vain havaitakseen että ongelmat seuraavat perässä; seinäjokisesta juoposta tulee helsinkiläinen juoppo ja yksinäinen Helsingissä on yksin myös Seinäjoella. Ja shiioja tai kristittyjä vihaava sunni vihaa näitä myös Suomessa.

Viime vuosina on ollut useampikin tapaus, jossa turvapaikan hakuun Eurooppaan tullut on syyllistynyt terrorismiin tai muihin väkivaltarikoksiin. Mikäli syynä ei ole maahanmuuttajien geneettinen perimä, uskonto tai kulttuuri, niin syy on maahanmuutto. Ongelmat saavat ihmiset muuttamaan ja ongelmaisen ihmisen ongelmat vain pahenevat vieraassa ympäristössä. Kun ei osaa kieltä eikä kotoudu, niin ongelmia siitä tulee, ja ongelmien ratkaisu on miehillä usein väkivalta; joko yhdistettynä päihteisiin tai ilman. Mikäli päästään eroon tai vähennetään maahanmuuttoa, maahanmuutosta johtuvat ongelmat häviävät tai vähenevät.

Parasta kotouttamista on mahdollisimman vähäinen kotoutus; ihmiset joko kotoutuvat tai eivät. Osa kotoutuu ja jää, osa ei ja palaa kotiin. Lyhyesti ajatukseni on seuraava: pakolaiset eivät pakene terroria vaan tuovat terrorin mukanaan.

Poliittisesti epäkorrekti ajatus, mutta uskon olevani oikeassa.

maanantai 19. joulukuuta 2016

JÄNKIEN NERO

Keskustan kunniapuheenjohtaja ja moninkertainen ministeri Paavo Väyrynen on saanut perustamalleen Kansalaispuolueelle kerättyä tarpeelliset 5000 kannattajakorttia saadakseen Kansalaispuolueensa puoluerekisteriin.

Paavo Väyrynen on vaikuttanut Keskustassa jo 1960-luvulta saakka eli viitisenkymmentä vuotta, ja uuteen puolueeseen hyppääminen olisi melkoinen loikka 71 vuoden ikää lähestyvälle miehelle. Kansalaispuolueen konseptikin on erilainen kuin muilla puolueilla; jäseneksi pääsevät vain kansanedustajat, Euroopan parlamentin MEPit ja eri alojen asiantuntijat. Tavallisia jäseniä ei ole lainkaan, vaan he voivat vaikuttaa Kansalaispuolueessa tukiyhdistyksen kautta.  Tällä Paavo haluaa mukaan muitten puolueitten jäseniä, kansalaispuoluelaisen ei tarvitse erota alkuperäisestä puolueestaan vaan Paavo Väyrysen mukaan voi toimia kahdessa puolueessa yhtä aikaa. Näin aikoo Paavokin tehdä; jatkaa keskustalaisena ja kuitenkin pyörittää Kansalaispuoluetta siinä sivussa. Hämminkiä herättää se, että Keskustan ja useimpien puolueitten säännöt kieltävät jäsenyyden useammassa puolueessa, ainakin jos aikoo olla ehdokas. Jos Paavo Väyrynen haluaisi pyrkiä Kansalaispuolueen riveistä vaikkapa Keminmaan kunnanvaltuustoon vaaleissa, se lopettanee Paavon jäsenyyden Keskustassa. Näin eräät sanovat mutta Paavo Väyrynen on eri mieltä.

Kuten Paavo Väyrynen sanoi YLEllä;  Kansalaispuolue on inklusiivinen eli se kerää yhteen eri aatteitten kannattajia, eikä eksklusiivinen eli se ei jaa ihmisiä "Meihin", oman puolueen jäseniin sekä "Muihin", muitten puolueitten jäseniin ja "Meidän" vastustajiin. Tämä kuulostaa oudolta ja puolueitten perinteitten vastaiselta; tapana on ollut olla yhdessä puolueessa koko ikänsä tai ainakin yhdessä kerrallaan. Loikkareita on ollut aikojen alusta asti joka puolueessa.

Kansalaispuolue voi olla Paavo Väyryselle tyypillistä "väyrystelyä" ja mediahuomion keräämistä, Keskustapuolueen painostamista antamaan Paavolle mikä Paavolle kuuluu, ikämiehen halua kokeilla jotain uutta, jättää jälkeensä perintö tai jotain muuta jonka vain Paavo Väyrynen tietää.

On kuitenkin mahdollista, että Paavo Väyrynen on jonkin jäljillä. Ehkä puoli vuosisataa politiikassa pyörinyt ja politiikkaa miettinyt mies on keksinyt uuden pyörän; uuden tavan tehdä politiikkaa. Mahdollisesti yhteen kuplaan sulkeutuminen ja muitten ulos sulkeminen on tulossa tiensä päähän ja Paavon ajatuksessa monissa järjestöissä toimimisessa on tulevaisuus. Kovin kaukaa haettua ajatus ei ole; ihmiset eivät enää halua sitoutua loppuiäkseen tai edes pitkäksi aikaa; ei puolueisiin, aatteisiin eikä kuntosaleihin. Tulevina aikoina ehkä ollaan ollaan vaikkapa vihreissä nuorena opiskelijana, aikuisiällä työelämässä Sosiaalidemokraateissa ja mikäli omaisuutta kertyy, niin Kokoomuksessa. Ja lisäksi ehkä multitaskataan muissa puolueissa taikka yhdistyksissä eli ympyröissä oman tilanteen mukaan.

Paavo Väyrynen on politiikan ammattilainen ja kehäkettu; hän on asioita miettinyt, tutkinut ja ne tuntee. Ei ole mahdotonta että Paavo on Suomen politiikan Jänkien Nero, joka on keksinyt aivan uuden tavan tehdä politiikkaa tai ainakin on haistanut mistä tuuli käy, ja surffaa Kansalaispuolueellaan uuden poliittisen aallon harjalla ensimmäisten joukossa.




perjantai 16. joulukuuta 2016

SYYRIAN HAAVOITTUNEITA SUOMEEN HOITOON

Suomen pääministeri Juha Sipilä (kesk) sanoi päivän uutisissa, että Syyrian sisällissodassa haavoittuneita syyrilaisia voitaisiin ottaa hoidettavaksi, ja kaiketi sitä kautta asumaan Suomeen.

Ajatus on kaunis, varmasti hyvää tarkoittava ja pöyristyttävä. Haavoittuneitten joukossa saattaisi hyvinkin olla taisteluissa vammautuneita taistelijoita, eikä olisi käytännössä tai moraalisesti oikein ryhtyä erottelemaan hoidettavia isisläisiin, assadilaisiin tai muihin, joista osaa hoidetaan ja osa jätetään ilman hoitoa.

Lisäksi ihmettelen, miksi juuri syyrialaiset saisivat hoitoa eivätkä esimerkiksi irakilaiset, afganistanilaiset, algerialaiset, libyalaiset, sudanilaiset tai minkään muun konfliktin taikka sodan haavoittuneet. Sodat eivät maailmasta lopu; kun Syyrian sota aikanaan loppuu, uusi on jo alkamassa.

Tärkeimpänä syynä miksi syyrialaisia, tai muitakaan ei pitäisi hoitaa Suomessa, on Suomen terveydenhuolto. Jonot ovat suomalaisille pitkiä, hoidon saanti epävarmaa ja uusien potilaitten tulo vain pahentaisi tilannetta. Ja Suomessa on tapana olla vieraskoreita ja antaa ulkomaalaisille etuoikeuksia, jotka suomalaisilta kielletään, eli on olemassa riski että syyrialaiset päästettäisiin jonottavien suomalaisten ohi hoitoon. Tämä jos mikä lisäisi rasismia ja muukalaisinhoa Suomessa. Suomalainen on pitkämielinen, mutta ennemmin tai myöhemmin kamelin selkä katkeaa.

Nojoo, olisi sodassa haavoittuneitten syyrialaisten hoitamisesta hyötyä Suomellekin, ainakin jonkin verran. Suomen lääkärit ja varsinkinkin sotilaslääkärit, saisivat harjoituspotilaita nykyaikaisten sotavammojen hoidon järjestämiseen. Suomalaisilla ei ole onnekseen vuosikymmeniin ollut juuri lainkaan mahdollisuuksia tutustua käytännössä ampuma- , räjähdys-, ynnä muitten sotavammojen parantamiseen. Oikeasti sodassa haavoittuneitten potilaitten hoito antaisi Suomen sotilas- ja siviiliterveydenhuollolle arvokasta tietotaitoa, jota huonolla onnella tulevaisuudessa saatetaan tarvita. Nykyisin sotavammojen hoitoa opetellaan sikoja sekä nukkeja käyttäen, eli oikeat sotavammat oikealla ihmisellä antaisivat oikeaa kokemusta lääkäreille ja sairaanhoitajille.

Oikea tapa hoitaa syyrialaisia potilaita on hoitaa heitä Syyrian terveydenhuollon parissa. Mikäli Suomen ja  muun Lännen täytyy siihen puuttua, olisi kustannustehokkainta ja eettisintä lähettää terveydenhuoltohenkilöstö paikan päälle Turkkiin tai muualle Lähi-Itään, eikä rahdata vammautuneita potilaita ambulanssilennoilla Eurooppaan.

tiistai 13. joulukuuta 2016

NIMETTÖMÄT ILMIANNOT EIVÄT KUULU SUOMEEN

Kun olin aikoinaan yhteiskuntaopin tunnilla, minuun iskostettiin ajatus että nimettömät ilmiannot eivät kuulu demokratiaan. Opettajan mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus tietää mistä syytetään ja kuka syyttää, kyetäkseen puolustautumaan.

1980-luvun hyvinä aikoina näin saattoi ollakin, mutta 2000-luvulla Suomi on livennyt tuosta demokratian edellytyksestä. Lähes jokaisella virastolla on puhelinnumero ja nettisivu joihin voi jättää perustellut tai perustelemattomat vinkkinsä rikoksista ja väärinkäytöksistä; poliisilla, Tullilla, Kelalla, Verohallinnolla ja ties kenellä. Valtio suorastaan kehottaa tekemään ilmiantonsa nimettömänä ja nimettömät syytökset ovat uusi normaali yhteiskunnassa.

Itse vastustan nimettömiä ilmiantoja ja pidän kiinni koulussa opetetusta. Nimetön ilmianto on kuin nimetön vihapuhe; sillä toisinaan halutaan aiheuttaa harmia ilmiannon kohteelle ilman todellista epäilyä rikoksesta.
Nimetön ilmianto jättää myös oven auki hallinnon virkamiesten väärinkäytöksille; poliisi vaikkapa haluaa aloittaa tutkinnan rikollisesta tai ikävästä naapurista, joten poliisi tekaisee netissä kyseistä henkilöä koskevan nimettömän ilmiannon ja pääsee tutkimaan "epäillyn" auton tai tiedot arkistoista. Ja tämä on oikea huolenaihe; tapaus Jari Aarnio ja Mika Myllylän tietoja karpaasin kuoleman jälkeen urkkineet 136 poliisia osoittavat että Suomenkin poliisista löytyy epärehellisiä henkilöitä.
Ilmiantajat ja todistajat joutuvat Suomessakin uhkailun ja väkivallan kohteeksi, mutta nimettömät ilmiannot ovat tautia pahempi lääke; turvallisuus on toteutettava muuten kuin diktatuurimaista tutuilla nimettömillä syytöksillä.
Puskista on helppo huudella, mutta sanoihin on helpompi uskoa kun niiden takana seisoo ihminen.

torstai 8. joulukuuta 2016

SUVAKISMIN MUSTA TIISTAI

Suomen Itsenäisyyspäivä 6.12.2016 oli synkkä ja musta päivä suvakisteille, liberaaleille ynnä muille äärivasemmistolaisille. Kansallismielinen 612- kulkue Suomen itsenäisyyden muistoksi keräsi jättiläismäisen osallistujamäärän; suuremman kuin vastustajien yritys sabotoida tilaisuus.

Narinkkatorilla Kampin edessä alkoi kello 15.30 Fortress Europe- tilaisuus. Kirpeään pakkasilmaan tuli noi 150 ihmistä juomaan glögiä, kuuntelemaan puhujia ja musiikkia. Tilaisuuden juonsivat Tiina "Tuonen Joutsen" Wiik sekä Kyuu Eturautti, molemmat kansallismielisten parissa tunnettuja. Musiikkina tapahtumassa oli mm. Maamme-laulu, Finlandia-hymni sekä Sabatonin Suomi-aiheisia hevikappaleita.

Puhujia Narinkkatorilla oli useita; kuten Perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen ja kansanedustaja Mika Raatikainen, oululainen Junes Lokka ja monia muita yksityisiä sekä julkisia henkilöitä.

Kampin tilaisuuden osallistujat kävelivät yhdessä Töölöntorille osallistuakseen 612-kulkueeseen ja siellä pajatso laukesi kunnolla; tori edellisvuottakin täydempi ihmisistä. Kulkueen järjestäjiin kuuluva Tuukka Kuru piti isänmaallisen puheen ja osallistujille jaettiin soihdut. Osa marssijoista oli varautunut ottamalla mukaan omat soihdut ja 612-yhdistyksen jakamat 3000 soihtua menivät kaikki kuin kuumille kiville, ja osalle osallistujista soihtua ei riittänytkään.

Kulkueen lähtiessä kello 18.30 aikaan jossain peräpäässä oli kuuleman mukaan kaplakka, kulkueen vastustajien käydessä osallistujien kimppuun mutta poliisi sai häiriköt hallintaan.

612-kulkue eteni hyvässä järjestyksessä kohti Hietaniemen hautausmaata ja häiriöitä ei matkan varrella ollut havaittavissa. Matkan varrella näkyi pari tyttöä pahvilapun kanssa, johon oli kirjoitettu "EI RASISMIA" ikäänkuin Suomen itsenäisyyden muistaminen olisi rasistista. Tytöt eivät kuitenkaan häirinneet kulkuetta; heidän järkytyksensä tuhansien osallistujien määrän nähdessään näkyi kasvoilta. Tytöt saivat palella kadun varrella pitkään, jos aikoivat odottaa koko kulkueen marssivan ohitseen.

Koko kulkueella oli mittaa varmasti 1-2 kilometrin verran ja soihtumeri jatkui edessä sekä takana niin kauas kuin silmä kantoi.

Antifa oli tänäkin vuonna paikalla kyltteineen, mutta pysyi joukkovoiman edessä hiljaa. 612-kulkue tervehti heitä reippailla "HA HA ANTIFA"- huudoilla, joihin ei vastausta kuulunut.

Hietaniemen sankarihautausmaalle saavuttiin määrättyyn aikaan ja eräät virittelivät paikalla laulua. Tilaisuus oli kuitenkin melko lailla ohi. Erään toisen perussuomalaisen kanssa kävelimme pimeän hautausmaan halki takaisin keskustaan.

Vuoden 2016 itsenäisyyden 612-kulkue oli menestys. 3000 jaettua soihtua ja kun osalla oli omat, osan jäädessä ilman, mukana oli keveästi 3200-3300 ihmistä. Poliisi ja kulkueen joukkovoima sekä järjestyksenvalvojat pitivät tilaisuuden rauhallisena ja ensiapuhenkilöstö avusti pätevästi muutamaa kulkueeseen vammoistaan huolimatta osallistuvaa.

Vuonna 2015 kulkueeseen osallistui noin 700 ihmistä, 2016 yli 3000. Ensi vuonna Suomen itsenäistymisen 100-vuotisjuhlavuonna mennee 10000 osallistujan raja rikki.

Kiitän Tuukka Kurua ja muita järjestäjiä loistavasta tilaisuudesta. Ensi vuonna uudestaan.

maanantai 5. joulukuuta 2016

SYYLLISTYIN SUVAKISMIIN

Maahanmuuttokriitikkona olen huolissani maahantulijoitten aiheuttamasta taakasta suomalaiselle veronmaksajalle. Mikäli maahan tulee väkeä, on minusta parempi että maahantulijat tekevät jotain työntynkää, vaikkapa palkattomia työharjoitteluita ynnä vastaavia maksaakseen velkaansa suomalaisille. Olen muutamaan kertaan mielipidekirjoituksissani kirjoittanutkin työvelvoitteesta tai vastikkeellisesta sosiaaliturvasta maahan tuleville ulkomaalaisille.

Luinkin siis myönteisin mielin vastikään julkaistun uutisen, jonka mukaan moni turvapaikanhakija on mukana työtoiminnassa. Halusin jopa kantaa korteni kekoon Suomen ja maahantulijoitten eduksi ja lähetin lempikauppaani, armeijoitten ylijäämää myyvään Varustelekaan sähköpostitse kehotuksen ottaa yksi turvapaikanhakija työharjoitteluun Lekaan. Siellä on harjoittelijoita vuoden mittaan montakin ja yksi irakilainenkin varmasti joukossa pärjäisi. Ehkä sarkastisena loppukaneettina huomautin irakilaisilla useinkin olevan kokemusta ja tietotaitoa armeijavarusteitten suhteen.

Yhtä ehdotin sen vuoksi että kaksi tai useampi samaa kieltä puhuva helposti sosialisoivat vain keskenään omalla kielellään mutta Talon Ainut Arabi olisi pakotettu käyttämään ja sitä myötä oppimaan paremmin suomen kieltä. Useammankin harjoittelijan voisi tietysti ottaa, mutta näitten pitäisi olla eri kieltä puhuvia, jotta suomi olisi heidän yhteinen kielensä.

Hommafoorumilla minua taannoin nimitettiin "paatuneeksi Hommailijaksi" ja työharjoittelupaikan ehdottaminen turvapaikanhakijalle varmasti ihmetyttää minua tuntevia. Itse koen asian kuitenkin niin, että jos niitä perhanoita tulee, niin laitetaan töihin. Huithapelit ja hampuusit kuuklaavat Suomen, näkevät uhan joutua tekemään työtä ja päättävät hakea turvapaikkaa Ruotsista tai Saksasta. Työhaluiset turvapaikanhakijat sensijaan juurikin hakeutuisivat Suomeen. Kaikki siis voittavat; työhaluiset saavat työtä, työhaluttomat pakolaiset saavat lokoisat oltavat jostain muualta ja Suomeen tulleet eivät pelkästään kuormita Suomen taloutta, mikä puolestaan vähentää rasismia. Win-win, kuten amerikaksi sanotaan.

Sain Varustelekalta vastauksenkin; ajatus on toteutettavissa ja mahdollinen, mutta eivät ilmeisesti ainakaan vielä aio ryhtyä aktiivisesti maahantulijaa työharjoitteluun etsimään. Ulkomaalaisia tai ulkomaalaistaustaisia siellä ollee jo sen verran voidaan puhua kansainvälisestä työyhteisöstä.

Paljastin piilevät kaappisuvakistin oireeni ja tein ehdotukseni vakavalla mielellä. Olen kuitenkin yhä sitä mieltä vähän ulkomaalaisia Suomessa tarkoittaa parempia ulkomaalaisia Suomessa.

Mietin silti itseäni; voisiko minussa, ja muissakin ihmisissä piileä Philip Zimbardon lanseeraama ns. "Lucifer-efekti". Eli ihmisissä on piilevä kyky tai potentiaali hyvään ts. maahanmuuton vastustamiseen ja pahaan ts. suvakismiin. Ulkopuolelta tulevat vaikutteet sitten saavat vaa´an kallistumaan puoleen tai toiseen. Ihminen on väritön ja hajuton kunnes elämä jättää jälkensä.

Sitä sietää miettiä.

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

NIMI HAUTAKIVESSÄ

Opiskelin joitakin vuosia sitten espanjan kieltä Oulun Kansalaisopiston kurssilla. Erään opiskelijatoverin nimi on sattumoisin tullut esiin ja mietityttää minua.

Opiskelija M puhui usein ja koko opiskelu-urakkansa ajan aikeestaan kadota maailmalle. M sanoi suoraan: "Mulla on suunnitelmana, että kolmen vuoden kuluttua asun väärällä nimellä Meksikossa". Tämähän täsmää hyvin espanjan opiskeluun.

Itse mietin mielessäni, että jos aikoo elää jossain väärällä nimellä, ei ole kovinkaan nokkelaa etukäteen kertoa asiasta. Siinä voi poliisi, verottaja ynnä muut, mahdollisesti läheisetkin ruveta tekemään väärällä nimellä elämisestä vaivalloista. En siis isommin pohtinut M:n puheita, pidin niitä haaveina tai mietteinä, joita ei oikeasti toteutettaisi vaikka tilaisuus tulisikin.

Kävimme M:n kanssa espanjan kursseilla parin vuoden ajan ja sitten eräänä syksynä hän ei enää ilmaantunutkaan jatkamaan espanjan opintojaan. Se ei ollut mitään ihmeellistä; alunperin meitä oli 40 oppilasta 4-5 vuotta myöhemmin aloittaneista oli mukana vain kaksi, minä ja muuan vanhempi rouva. Jäin itsekin sitten pois ja tiettävästi Ulla jatkoi viimeisenä urakkaansa.

Joitakin aikoja sitten olin sattuneesta syystä tutkimassa Oulun Intiön eli Stooleporin hautausmaan uurnalehdon nimiä. Ja kuinka ollakaan vastaani tuli M:n nimi. Siellä se oli omalla laatallaan muitten lehtoon haudattujen nimilaattojen joukossa. Nimi täsmää, ikä täsmää ja kuoleman vuosi täsmää M:n kurssilta pois jäämisen kanssa.

Suomessa kuolee noin 50.000 ihmistä vuodessa ja varsinkin keski-ikä on miehille vaarallista aikaa; M olisi kuollut alle viidenkymmenen ikäisenä. Onnettomuus, sairaus, itsemurha, rikos; kuolema ei kysy ikää tullessaan. Mutta silti mietin; olisiko M todellakin lavastanut kuolemansa ja elää nyt jossain, ehkä Meksikossa, uuden henkilöllisyyden ja espanjan taitonsa turvin?

Uuden elämän aloittaminen väärällä nimellä ei ole mikään uusi asia; amerikkalainen vanki Eleanor Jarman karkasi vankilasta vuonna 1940,katosi ja oli todistettavasti elossa ja vapaana Yhdysvalloissa vielä vuonna 1975. Ja samankaltaisia tarinoita eri puolilta maailmaa on lehdissä muutaman vuoden välein.

Oman kuoleman lavastaminenkaan ei ole vain dekkareitten höttöä, vaan niin todella tapahtuu: korealaistaustainen Patrick McDermott katosi huvikalastusalus Freedomilta Kalifornian edustalla vuonna 2005, ja hänen oletettiin hukkuneen, mutta asiaa tutkineet ovat lähes varmoja että Patrick elää yhä juurikin Meksikossa, jonne M myös havitteli. Patrick McDermottin uskotaan paenneen velkojaan ja elävän nimellä Pat Kim uuden tyttöystävän kanssa veneessä Meksikon Tyynenmeren rannikolla. Patrickiin on tiettävästi oltu myös yhteydessä ja tämä toivoo saavansa jatkaa uutta elämäänsä rauhassa.

M ja hänen mahdollinen uusi elämänsä on mielessäni. Ehkä minun tulisi ilmoittaa poliisille epäilyistäni, vaikka pidän itsekin niitä liian uskomattomina, mutta taidan silti antaa asian olla. Kuten Suomessa on tapana sanoa "Ei kuulu minulle" ja tarina on liian hyvä poliisin pilattavaksi arkisella totuudella.

RIP M?


torstai 1. joulukuuta 2016

UNIVORMUSSA PRIDEEN

Suomen puolustusvoimat ovat ottaneet käyttöön uuden palvelusohjesäännön. Sen mukaan sotilaspukua ei saa käyttää puoluepoliittisessa toiminnassa eikä sen käyttöä "julkisissa mielipiteenilmaisun kaltaisissa tilaisuuksissa" pidetä suotavana. Sellaiseksi katsotaan myös Gay Pride-kulkue ja muut kansanjuhlat.

Ymmärrän kyllä ettei sotilaan, edes varusmiehen, pidä tehdä politiikkaa univormussa; joku voi olettaa armeijan tukevan kyseistä puoluetta tai poliittista järjestöä kuten eräissä maissa tapahtuu.

Mielestäni Puolustusvoimat ja sen sotilaat ovat otos kansasta ja puolustavat koko kansaa. Sotilaita tulisi pikemminkin kannustaa kantamaan vormuaan eri poliittisesti sitoutumattomissa kansanjuhlissa, eikä kieltää sitä.

Yhä harvempi suomalainen kuuluu reserviin ja suorittaa varusmiespalveluksen, ainakaan loppuun saakka. Sotilaitten tulisikin näkyä kaduilla ja kansantapahtumissa entistä enemmän jotta kansalaiset eivät vieraantuisi puolustajistaan. "Poissa silmistä, poissa mielestä" kuten sanotaan ja jos sotilaat pysyvät piilossa, heitä ei koeta osaksi "meitä" ja maanpuolustuksen kannatus tulee laskemaan.

Kehotus olla osallistumatta Prideen ja vastaaviin palveluspuvussa ei yöskään toimi käytännössä. Suomen Puolustusvoimien näköisiä pukuja saa eräästä Suuresta Suomalaisesta Armeijatavaraliikkeestä kohtuuhintaan jokainen halukas. Laki ei tiettävästi kiellä ketään näihin virolaisiin ja venäläisiin tuotoksiin pukeutumasta ellei tarkoituksena ole harhauttaa ihmisiltä esimerkiksi rahaa.

Annetaan varumiesten ja kantahenkilökunnan vapaasti kantaa univormuaan sitoumattomissa kansanjuhlissa kansan parissa.

maanantai 28. marraskuuta 2016

SAHARAN VIHREÄ LUONTO

Maailman suurin aavikko Sahara on pääasiassa sora/kivikko- ja kallioaavikkoa. Elokuvista tuttua dyynien hiekka-aavikkoa on vain vähemmistöosa Pohjois-Afrikassa.

Useimmat tietävät, että aikoinaan Sahara oli vehreää metsämaastoa, jolla eli menestyvää maanviljelyä, karjanhoitoa ja metsästystä harjoittava kulttuuri.Tästä kertovat löydetyt ruukunsirpaleet, metsästystä ja maataloutta kuvaavat kalliopiirrokset ynnä muut jäljet.

Vielä 9.000 vuotta sitten Sahara oli vihreä, mutta mahdollisesti liiallinen metsän raivaus pelloiksi ja karjan laitumiksi kaatoi alueelta kastetta keräävän puuston. Parituhatta vuotta metsien katoamisen jälkeen Sahara oli vielä savannimaastoa, jolla maatalous onnistui, mutta ajan mittaan vettä sieppaavat korkeat puut katosivat ja jäljelle jäi vielä nykyäänkin laajeneva suurille ihmisjoukoille elinkelvoton aavikko. Saharassa asuu alta kolme miljoonaa ihmistä sekä sen ympärillä satoja miljoonia, joista moni on avun varassa.

Suomalaisen luontokirjailijan Seppo Vuokon mukaan näin ei tarvitse olla. Saharan voi muuttaa taas vehreäksi, asuttavaksi savanniksi. Mikäli Saharaan istutettaisiin 300 miljoonaa puuntainta vuodessa, Saharasta tulisi ajanmittaan elinkelpoinen ympäristö. Aavikon viherryttäminen aloitettaisiin Saharan reunoilta, istuttamalla erilaisia  kastetta kerääviä vedensieppaajapuita ja suojaamalla taimet verkoilla kuumuutta ja eläimiä vastaan.

Metsäisessä Suomessa istutetaan noin 160 miljoonaa puuntainta vuodessa, eli 300 miljoonaa tainta on hyvinkin toteutettavissa. Kaikkiaan Seppo Vuokko arvioi tarvittavan 90 miljardia puuntainta Saharan muuttamiseksi savanniksi eli aikaa kuluisi saman verran kuin Saharan muuttumisessa savannista aavikoksi, noin 300 vuotta.

Kuulostaa pitkältä ajalta, mutta ydinjätteidenkin varastointi on jopa tuhansien vuosien projekti. Ilmastonmuutos on yksi suurimmista aikamme ongelmista ja Saharan viherryttäminen puilla sitoisi turvallisella ja hyödyllisellä tavalla hiiltä.

Mikäli aavikon annetaan levitä ja alueen ihmisten kamppailun vedestä sekä ruuasta pahentuessa, Saharan seuduilta on tulossa Eurooppaan kymmeniä tai satoja miljoonia pakolaisia paremman elämän perässä. Viherryttäminen antaisi heille mahdollisuuden jäädä kotiseuduilleen.

Projekti on pitkä, mutta toteutettavissa ja voitot suuria. Jokainen haluaa, ilmastonmuutoksen hidastuvan, ihmisten pysyvän kotonaan elämän leivässä kiinni tarvitsematta lähteä kotoaan epävarmaan tulevaisuuteen.

sunnuntai 27. marraskuuta 2016

HENGITYS ON A JA O

Kuntavaalit ovat muutaman kuukauden päästä ja vaalisuunnitelmia tehdään täyttä päätä. Perinteiseen tapaan Oulussakin on vaalien alla vaalikylä, jossa vierailee tuhansia ihmisiä. Moni heistä vanhempaa ikäpolvea ja kevään korvalla Rotuaarin kiveys saattaa hyvinkin olla liukas. On mahdollista, että vaalikylän vieraitten tai osallistujien joukossa tapahtuu onnettomuuksia tai sairaskohtauksia. Ehdotuksestani Oulun Perussuomalaiset päätti varautua turmiin järjestämällä ensiapukurssin.

Alunperin ideana oli lyhyt pikakurssi hätäsoiton tekemisestä numeroon 112 ja puhallus- paineluelvytyksen harjoittelu, mutta koska Oulun Perussuomalaisten riveistä löytyi ensiapukoulutuksen ammattilainen, kurssi pidettiin Punaisen Ristin EA1- kurssina. Ihmisten pelastamista pidettiin perussuomalaisten joukossa niin tärkeänä, että päätimme katsoa sormien läpi Suomen Punaisen Ristin maahanmuuttobisneksiin sekaantumista. Koulutuksen kustansi Perussuomalaisten koulutuskeskus Pekasus ja Oulun paikallisyhdistys tarjosi kurssilaisille kevyttä syömistä ja kahvit.

Kurssi kesti tavanomaiset kaksi päivää, ja paikkana oli Perussuomalaisten Oulun piiritoimisto Heinäpäässä. Koulutukseen osallistui 10 ihmistä, useimmat kuntavaaliehdokkaita ja lisäksi muita aktiivisesti tapahtumiin osallistuvia. Eli juuri heitä, jotka tulevassa vaalikylässä tulevat pyörimään ääniä kalastamassa tai muitten kampanjointia tukemassa.

Kurssilla käytiin lävitse eri vaaratilanteita ja niissä toimimista. Ensiarvoisen tärkeää on muistaa puhelinnumero 112, jonne voi soittaa vaikka puheaika olisi loppunut. Sieltä neuvotaan mitä tulee tehdä ja toimitetaan paikalle apua. Toinen mieleen jäänyt oppi oli, että hengitys on avun alfa ja omega; jos potilas hengittää, ollaan vielä voiton puolella.

Mikäli potilas ei hengitä, niin otetaan avuksi kurssilla harjoiteltu puhalluspaineluelvytys; painellaan potilaan rintakehää 30 kertaa ja puhalletaan suuhun 2 kertaa. Siis 30:2, se on helppo muistaa.

Minulle oli uusi tuttavuus defibrallaattori, eli laite joka sähköiskulla elvyttää potilaan sydäntä. Tekninen laite oli ns. idioottivarma; painetaan nappia ja noudatetaan koneesta kuuluvia selkeitä ohjeita. Kone määrittelee itse, tarvitaanko tilanteessa elvytystä sähköiskulla. Jos tarvitaan painetaan koneen ohjauksessa nappia, ja jos ei, niin ei paineta.

Ambulanssimiehistössäkin toimineen kouluttajan omat kertomukset elävästä elämästä pitivät mielenkiintoa yllä ja erilaiset sidonta-, elvytys- ja tukemisharjoitteet jäivät lihasmuistiin.

Mikäli taitoja ei vaalikylässä tai muualla ikinä tarvitse, sehän on ihan hyvä juttu mutta aina joku jossain tarvitsee apua ja nyt on 10 perussuomalaisen varmempi auttaa ihmisiä hädässä.




perjantai 25. marraskuuta 2016

ZAMA-ZAMA

Ylläoleva otsikko on eteläafrikkalainen sana, jonka suomenkielinen vastine olisi "tyhjännyhjäisijä" tai "onnenonkija". Sillä tarkoitetaan Etelä-Afrikan hylätyissä kultakaivoksissa ilman lupia, omin päin kaivavia kullanetsijöitä, jotka pyrkivät saamaan talteen isoilta kaivosyhtiöiltä kaivamatta jääneet pienet kultajäänteet.

Vuonna 1886 Etelä-Afrikassa alkoi kultaryntäys Witwatersrandin kultakentille. Aluetta kuvattiin El Doradoksi, jossa rikastuisi nopeasti ja nykyinen Johannesburgin suurkaupunki sai ryntäyksestä alkunsa. Myös suomalaisia lähti eteläiseen Afrikkaan kultaa kaivamaan, lähinnä suomenruotsalaisia rannikkoseuduilta. Moni heistä jäi maahan ja osallistui Buurisotaan vuoden 1900 kieppeillä.

Kultaa on siis kaivettu Witwatersrandista Welkomiin ulottuvan rikkaan "Kultakaaren" mailla jo reilusti toistasataa vuotta, ja moni kaivos on tyhjennetty niin tarkkaan ettei teollinen kullankaivuu ole kannattavaa. Kaivokset ja kaivoskuilut ovat kuitenkin yhä olemassa ja niistä riittää köyhälle miehelle leivänsärvinta tarkkaan kaivamalla.

Hylätyissä, huoltamattomissa kaivostunneleissa kaivaminen on luonnollisesti vaarallista, ja luvatonta. Kaivoksethan ovat yhä yhtiöitten omaisuutta. Kaivostunnelit saattavat sortua yllättäen ja haudata zama-zaman tai useampia alleen. Kuolemantapaukset laittomilla kaivauksilla ovat yleisiä, ja eräässäkin tapauksessa kahdeksasta sortuman alle jääneestä zama-zamasta pelastui vain kolme. Kaivajat yrittävät pelastaa toverinsa ja eteläafrikkalainen pelastuspalvelu tekee parhaansa, mutta karttoihin merkitsemättömät zama-zamojen kaivamat uudet tunnelit vaikeuttavat pelastustoimia.

Etelä-Afrikan valtio ja kaivosyhtiöt yrittävät estää zama-zamojen kaivostoiminnan. Syksyn 2016 aikana on vangittu noin 800 zama-zamaa ja suljettu parisataa laiton kaivausta. Mutta hylätyistä kaivoksista johtaa maan pinnalle runsaasti erilaisia aukkoja; ilmastointiaukkoja, huoltotunneleita ynnä muita. Näitten kaikkien tukkiminen pysyvästi ja valvonta on lähes mahdotonta.

Useimmat zama-zamat eivät ole eteläafrikkalaisia, vaan he ovat maahanmuuttajia muualta Afrikasta, kuten naapurimaista Lesothosta, Zimbabwesta ja Mosambikista. Moni heistä on maassa laittomasti ja heidän kuolemansa ja katoamisensa hylättyyn kaivokseen jää helposti yhteiskunnalta huomaamatta.

Zama-zamat ovat yhteiskunnan ulkopuolella, mutta he ja heidän vaarallinen työnsä on jo jättänyt jälkensä eteläafrikkalaiseen kulttuuriin, kuten kullanetsijät useinkin maailmalla. Heistä on tehty lauluja ja vuonna 2012 ilmestyi eteläafrikkalainen elokuva nimeltä Zama Zama, joka kertoo kahdesta veljeksestä, joista toinen on kaivoksia laittomasti hyödyntävä zama-zama ja toinen kultakaivokset omistavan yhtiö johtajia.

torstai 24. marraskuuta 2016

VALESOTARIKOLLISET

Viime aikoina Suomessa on esiintynyt etuliitteellä "vale" useita eri asioita; "valemedia", "valelääkäri". "valepoliisi" ynnä muita valheita. Lista jatkuu ja päivittyy vuosittain.

Suomeen on myös tullut turvapaikanhakijoita eri maista, pääasiassa Lähi-idästä. Joukossa on myös sellaisia, joita epäillään kriisialueilla tapahtuneista sotarikoksista. Eräitä on jo tuomittukin, huolimatta pitkän matkan ja väkivallan rikostutkinnalle aiheuttamista pulmista sekä kustannuksista. Sotarikoksista tuomitut kärsivät suomalaisen mittapuun mukaan annetut rangaistuksensa Suomessa.

Suomella on lakiin ja sopimuksiin perustuva käytäntö, ettei ketään luovuteta tuomittavaksi ulkomaille, mikäli rangaistuksena rikoksista saattaa olla kuolema tai muu epäinhimilliseksi katsottu tuomio.

Tämä, sinänsä oikea ja ainakin laillinen tapa, jättää turvapaikanhakijoille ikkunan auki väärinkäytöksille. On odotettavissa että turvapaikanhakijoitten joukkoon ilmaantuu "valesotarikollisia", jotka eivät ole ulkomailla syyllistyneet rikoksiin, mutta laskelmoivat, että tunnustamalla olemattomia sotarikoksia he saavat varmemmin luvan jäädä Suomeen. Logiikka on tämä: turvapaikkatutkinnassa voi tulla päätös maastapoistamisesta, mutta jos sanoo olevansa sotarikollinen, jota uhkaa kymmenien vuosien vankeus tai jopa kuolema, Suomi ei voi olemassaolevien säännösten mukaan palauttaa turvapaikanhakijaa kotimaahan. Suomesta käsin sotarikostutkinta on vaikeaa ja vaikka joutuisi tuomituksi, Suomen lievät tuomiot ja kehitysmaihin verrattuna mukavat olot vankilassa eivät "valesotarikollisia" pelota, koska tuomion jälkeen saa jäädä maahan sosiaaliturvan taatessa elintason, mikäli töitä ei löydy.

Sama sääntö, ettei epäinhimillisten rangaistusten maahan ketään luovuteta, tekee Suomesta myös houkuttelevan kohdemaan myös oikeasti sotarikoksiin syyllistyneille. Kuka nyt pakenisi maahan, josta luovutetaan tuomittavaksi?

Toivottavasti valtio osaa tämänkin keinon jäädä Suomeen ottaa huomioon turvapaikka-asioita käsiteltäessä. Maahanmuutto on suurin Pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa uhkaava vaara tällä hetkellä.

perjantai 18. marraskuuta 2016

88 PROSENTTIA

... suomalaisista luottaa median kertomaan. Etelämpänä Euroopassa Välimeren alueella sikäläiseen mediaan luottaa noin puolet tutkimuksessa kysytyiltä. Eroon on syynsä.

Suomessa on asukkailla, ainakin kantasuomalaisilla usko yhteiskunnan valtaapitäviin. "Kyllä kruunu omistaan huolen pitää" kuten sanonta kuuluu. Aiemmin tämä on ehkä pitänytkin paikkansa; Suomen vallanpitäjät ovat luultavasti pitäneet Suomen asioista huolta koska hekin asuivat täällä ja täällä heidän omaisuutensa oli.

Nykyään tilanne on kuitenkin toinen; suomalaiset yritykset ovat usein ulkomaalaisten sijoittajien omistuksessa ja Suomen herrat haluavat olla ulkomaanherrojen kavereita suomalaisten äänestäjien sijaan. Ja kun rahan etu on ulkomailla, myöskin vallan etu on ulkomailla eikä Suomessa.

Suomi on jo pitkään ollut yhden totuuden maa. Mediasta riippumatta niissä on samat uutiset samasta näkökulmasta kerrottuna. Uutisointi ja tiedonjakelu on Suomessa, ja muuallakin yksipuolista mielipiteenmuokkausta. Eriäviä mielipiteitä löytyy vain ns. "valemedioista", joita valtamedia kutsuu "valhemedioiksi" ja suoraan sanoo lukijoilleen, että älkää luottako muihin vaan vain meihin.

Median yksipuolisuus selittää miksi suomalaisista 88% luottaa mediaan. Kun ei voi vertailla medioita, koska ei ole mihin verrata, on helppo luottaa että uutinen on totuus. Kansalle ei anneta vertailukohtaa eikä meidän mieltämme hämmennetä monipuolisilla uutisilla joista joutuisi muodostamaan oman mielipiteensä. Nyt ei tarvitse kuin lukea uutinen ja uskoa se miettimättä. Nykyuutisia ei ole tarkoitettu luettavaksi rivien välistä vaan ottaa se kirjaimellisesti.

Pidän lupaavana vaihtoehtomedioitten uutisointia, mikäli niitä ei väkivalloin vaienneta, ne saavat ihmiset epäilemään ja miettimään saamaansa uutista. Kun epäilee "valemedian" uutista, niin alkaa ennemmin tai myöhemmin epäillä myös  "valtamedian" uutisointia.

maanantai 14. marraskuuta 2016

VIHAPUHE ON SUOMALAINEN

YLEltä on tullut kaksikin ohjelmaa, joissa Suomen sanottiin olevan ruotsalainen ja sitten venäläinen. Seuraava tieto ei ole kuitenkaan Yleisradiolta vaan luotettavammasta Me Naiset- lehdestä.

Moni uskoo sanan "vihapuhe" olevan upouusi sana, muutama vuosi sitten AD 2011 suomen kieleen ympätty käännös amerikankielisestä termistä "hate speech".

Näin ei kuitenkaan ole vaan "vihapuhe" on vanha suomalainen sana, jonka ensimmäisenä suomen kieleen lanseerasi kansalliskirjailija Aleksis Kivi jo Herran Vuonna 1864 näytelmässään Nummisuutarit.

Nummisuutareissa suutarimestari Topias kommentoi vaimonsa Martan ikäviä sanoja lausumalla näin:

"Eskoni tyhmä? Tämä on vale ja vihapuhe kateudesta nousnut."

Ei riitä orjalaivojen terva, eikä liittolaisuus Natsi-Saksan kanssa; saamme kantaa vastuumme myös vihapuheen isänmaana. Nippelitietoa historian hämystä.

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

HIETASAAREEN MERIPUISTO

Oulun Hietasaareen on suunniteltu huvipuistoa. Varmasti huvipuisto toisi kesäisin matkailijoita Pohjoiskalotin alueelta Ouluun, mutta pidän paikkaa vääränä. Jo turvallisuuskin epäilyttää; öljysatama ja satoja ihmisiä kerralla vetävä huvipuisto samalla pienellä saarella, jonne vie vain pari kapeaa siltaa kuulostaa tulenaralta yhdistelmältä.

Hietasaari on monelle oululaiselle ja turistille rauhallinen retkeilykohde joka kannattaa säästää liialta kaupallisuudelta. Urheilutilojen, kylpylä Edenin ja paikallisasutuksen lisäksi Hietasaarelle voisi perustaa huvipuiston sijasta meripuiston, Kotkassa sijaitsevan Katariinan Meripuiston kaltaisen. Katariinassa on hehtaarien laajuinen liikunta- ja virkistysalue kotkalaisille. Siellä on säilytetty luontoa, ja harkiten rakennettu tulistelu-, liikunta- ynnä muita ajanvietteitä polun varteen. Katariinan Meripuistossa on jopa erityinen tuhkansirottelupaikka vainajien tuhkien sirottelemiseksi mereen.

Kotkan Katariinan Meripuisto on suosittu ja palkittu virkistysalue, jollaista Oulukin tarvitsee. Hietasaareen pääsee helposti sekä bussilla että kävellen tai pyörällä. Oikein muokattuna Hietasaaresta tulisi entistä suositumpi ajanviettopaikka oululaisille ja Oulussa vieraileville.

Ajatukseni kiteytettynä: Säästetään Hietasaari huvipuistolta.

perjantai 11. marraskuuta 2016

TURNERIN PÄIVÄKIRJAT

Perusnuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen on saanut syytteen kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toivainen sanoo Sebastianin solvanneen, panetelleen ja uhanneen islaminuskoisia ja loukkaamistarkoituksessa herjanneen ja häpäisseen muslimeille pyhiä asioita. Suomeksi tämä tarkoittaa, että Sebastian Facebookissa sanoi haluavansa islamin kitkettäväksi Suomesta ja piti islamia uhkana niille, jotka eivät ole muslimeja sekä länsimaisille arvoille.

Tapaus käsitellään aikanaan Oulun käräjäoikeudessa. Sebastian Tynkkynen on jo perustellut mielipiteittensä sanomista halulla puolustaa länsimaista arvomaailmaa ja kulttuuria.

Sebastian on mies, joka uskaltaa olla eri mieltä valtaapitävien agendan kanssa, ja on syytä epäillä, että syytteen taustalla piilevät viiden kuukauden päästä pidettävät kuntavaalit. Perussuomalaisia on samasta ajatusrikoksesta syytettynä muitakin ja syytteitä voi motivoida halu leimata perussuomalaiset rikollisiksi, joita äänestämällä joutuu itsekin leivättömän pöydän eteen.

Suomi, ja muu Eurooppa, on muuttumassa totalitääriseksi yhteiskunnaksi, jossa valtaapitävien -keitä he sitten ovatkin- kanssa eri mieltä olevia ei suvaita ja heidän suunsa tukitaan rikossyytteillä ja sakoilla, jopa vankeudella kuten jo tehdään Ruotsissa.

Syyte "kiihotus kansanryhmää vastaan" on tarkoitettu ainoastaan rajoittamaan kansalaisten mielipiteen ilmaisua ja sananvapautta. Sitä ei käytetä suojelemaan kantasuomalaisia tai kristittyjä muitten kiihotukselta heitä vastaan. Jo tämä tekee laista epäoikeudenmukaisen, sillä lain mukaan sellaiset lait, jotka kohdistuvat tahallaan tai tahattomasti vain yhteen kansanryhmään ovat syrjiviä.

Pahinta nykyisessä Systeemissä on se , että tämä on tiedetty etukäteen mutta sitä ei ole estetty. Juuri näin sorto alkoi William Luther Piercen salanimellä Anrew Macdonald vuonna 1978 kirjoittamassa romaanissa Turnerin päiväkirjat. Vapauksia, varsinkin sanavapautta kirjan tarinassa huomaamatta rajoitettiin demokratian ja tasa-arvon nimissä, ja lopulta sortovalta muuttui avoimeksi sodaksi vapautta vastaan.

Turnerin päiväkirjat on leimattu rasistiseksi ja jopa antisemitistiseksi, mutta kuten George Orwellin romaani Vuonna 1984 ja Aldous Huxleyn romaani Uljas uusi maailma, se kertoo tästä päivästä ja siitä mitä länsimaissa nyt tapahtuu. Moni onkin sarkastisesti todennut, että Vuonna 1984 tai Uljas uusi maailma ovat loistavia romaaneja, mutta niitä ei ollut tarkoitettu käsikirjoiksi maailman johtamiseen. Turnerin päiväkirjat kuuluu samaan kastiin näitten kahden kirjan kanssa. Joku on ne lukenut ja ottanut niistä oppia.

Maailman tulevaisuus ei näytä hyvältä. Meillä oli lyhyt vapauden aika perestroikan ja WTC-iskujen välissä, vajaat 15 vuotta mutta sen jälkeen ollaan menty suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon suhteen alaspäin; vain oikea mielipide hyväksytään ja väärinajattelijoilla ei ole oikeutta sanoa mielipidettään.

Jussi Halla-aho, Terhi Kiemunki, Teuvo Hakkarainen, Ilja Janitskin,  Junes Lokka ja nyt Sebastian Tynkkynen; jo suomalainen lista väärinajattelijoista on pitkä ja pitenee entisestään.

lauantai 5. marraskuuta 2016

SUOMI KUNTOON ROTUAARILLA

Viime aikoina yleistyneet kansan mielenilmaukset valtion maahanmuutto- eli käytännössä pakolais/turvapaikanhakijapolitiikkaa vastaan saivat tänään 5.11.2016 jatkoa Oulussa.

Oululaisen aktivistin Mikko Myllyn ystävineen masinoima mielenosoitus keräsi kello 12 Rotuaarin Kivipallolle toistasataa eri-ikäistä ihmistä. Talojen varjossa ja tuulikaappien lämpimässä oli lisää tapahtuman seuraajia.

Junes Lokka tapansa mukaan lähetti tapahtuman Youtubeen, ja kaksi muutakin lähetystä oli netissä. Mikko Myllyn avattua tapahtuman, Junes Lokka puhui kokemuksistaan maahanmuuttokriittisenä aktivistina. Hän avasi muun muassa valtamedian pelästyttänyttä youtubelähetystään afrikkalaisen Insesti-isän oikeudenkäynnistä vain jokunen viikko aiemmin. Valtamedian ratkaisu oikeudenkäynneistä suoraan raportointiin on Kalevan mukaan oikeudenkäyntien julkisuuden rajoittaminen. Hän kertoi myös saaneensa pyyhkeitä "veljeilystään persujen kanssa", mutta sanoi Perussuomalaisten saaneen hyvääkin aikaiseksi ja olevansa avoin kaikille suomalaisten etua ajaville.

Marco de Wit oli saapunut paikalle kiinnostuneille järjestämänsä bussikyydin mukana Tampereelta. Seurue oli puolisen tuntia avauksesta myöhässä, mutta Marcon pitämä puhe oli odottamisen arvoinen. Marco de Wit kritisoi valtaapitäviä ja heidän suomalaisille haitallista politiikkaansa. Tapahtumassa kerättiin myös Suomi Ensin- puolueen kannattajakortteja joita täyteltiinkin ahkerasti.

Puhujina oli myös  bloggari ja vloggari Tiina Wiik, yksittäisiä osallistujia aina Turkua ja Kolarin Imaamiksi kutsuttua vakituista mielenilmauksiin osallistuvaa myöten.

Tapahtumassa oli makkaratarjoilu, joka oli hyvinkin suosiossa; itsekin söin kuusi makkaraa. Makkaranpaistajat hoitivat hommansa hyvin; makkaraa oli aina valmiina eikä isompia jonoja päässyt muodostumaan.

Mielenilmaus aurinkoisessa pikkupakkasessa oli onnistunut tilaisuus ja sujui täysin rauhallisesti. Tapahtumaa turvasi järjestyksenvalvoja ja kaksi poliisipartiota autoissaan mutta heidän palveluksiaan ei tarvittu. Kaiketi kirpeä marraskuun pakkanen piti häiriköt ja pellepuvuissa palelevat kotilieden lämmössä.

Seuraava suurempi tapahtuma on 6.12.2016 kello 18.30 Helsingissä järjestettävä sitoutumaton 612- soihtukulkue Töölöntorilta Hietaniemen sankarihaudoille. Monikin tänäisen Rotuaarin tapahtuman osallistuja aikoo olla mukana myös 612-tahpahtumassa.


keskiviikko 2. marraskuuta 2016

GUGGENHEIM HELSINKIIN

Helsingin jo torpattu Guggenheim- museo ei suostu pysymään kuolleena syntyneenä ajatuksena. Helsingin kaupunki ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiö ovat valmistelleet kaupungille esityksen, joka käsitellään jo ensi maanantain 7.11.2016 Helsingin kaupungin hallituksen kokouksessa. Jo viisi vuotta esillä ollutta ajatusta Guggenheim- taidemuseon saamiseksi Helsinkiin ajetaan kuin käärmettä pyssyyn; asia aiotaan saada päätetyksi ennen kevään kuntavaaleja ja päättäjien vaihtumista. Nykyisiä Helsingin päättäjiä on kypsytelty asialle jo yksi vaalikausi, ja vaalien jälkeen olisi työstettävänä uusia päättäjiä joitten mielipiteet eivät välttämättä ole tai vaihdu Helsingin Guggenheimin kannalle.

Valtion rahaa ei tällä hetkellä Helsingin Guggenheimille ole tulossa, sen on ulkoministeri ja Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinikin selvästi sanonut. Vaalien jälkeen on päättäjät ja tilanne on kuitenkin toinen ja pääkaupunki Helsingin lihaksilla hyvinkin voidaan saada valtion mielipide muuttumaan. Ja joka tapauksessa Helsingin kaupunki tarvitaan maksajaksi omalle Guggenheimilleen eli veronmaksajat tämänkin maksavat. Valtiolta Helsingille tulevien valtionosuuksien kautta maksamaan päässevät myös Oulun, Karhulan, Lapin ja muun Suomen asukkaat.

Ajatus Guggenhemista Helsingissä on järjetön; siellä on jo puolen tusinaa taidemuseota ja nyt laitettaisiin vielä yksi lisää. Se tarkoittaisi lisää tukia muille Helsingin suomalaisille taidemuseoille tai sitten kapitalismi ajaisi osan taidemuseoista kävijöitten puutteessa vararikkoon pois isompansa tieltä. Veronmaksajan kannalta suo siellä, vetelä täällä; suomalainen maksaa aina.

Helsingin Guggenheimia on perusteltu sillä, että se toisi turisteja Helsinkiin. Guggenheim- museoita on kuitenkin maailmalla jo neljä, joista kolme on Euroopassa. Miksi ihmeessä turistit tulisivat itäeuroopaksi miellettyyn Helsingradiin Guggenheimia katsomaan, kun he voivat halvemmalla ja vähemmällä vaivalla mennä Espanjan Bilbaoon, Italian Venetsiaan, Saksan Berliiniin tai emä- Guggenheimiin New Yorkiin? Helsinki ollee ihan kiva paikka, mutta ei raa´asti sanottuna pysty kilpailemaan hinnalla, säällä, kulttuurilla tai millään yllämainittujen kaupunkien tai maitten kanssa. Lisäksi Helsingin Guggenheimin täytyisi kilpailla Pietarin museoitten, esimerkiksi Eremitaasin ja Tukholman museoitten kanssa. Vieläpä Kööpenhaminan Louisiana- taidemuseokin on kilpailumatkan päässä.

Guggenheim- museoita ajava Solomon R. Guggenheim- säätiö on voittoa tuottamaton järjestö, mutta rahaa sekin toimintaansa tarvitsee. Eri puolille Eurooppaa perustetut Guggenheim-miseot maksavat lisenssimaksuja eli rojalteja Guggenheim- nimen käyttämisestä. Helsingin Guggenheimille kaavailtu maksu on nykyisten arvioitten mukaan yli 23 miljoonaa euroa 20 ensimmäisen vuoden aikana eli rapiat 1,3 miljoonaa vuodessa. Guggenheim- museoita on perustettu yhä enevässä määrin ja voi olla että Guggenheim tähtää taiteen McDonaldsiksi; sellainen aikanaan löytyy lähes joka valtiosta tai kaupungista.

Jos eivät kävijöitten lipputulot käyttökustannuksiin ja lisenssimaksuihin riitä, niin sitten veroa maksava kansalainen herrasmiehenä ottaa laskun maksettavakseen.

tiistai 25. lokakuuta 2016

POLIISIOPERAATIO TAMPEREEN-PIRKKALAN LENTOASEMALLA

Tänään illalla noin kello 18 aikaan Tampereelle laskeutui liettualaisen Small Planet Airlinesin Espanjan Malagasta saapunut kone. Matkalla Suomeen, Hollannin ilmatilassa kello 15.32 viranomaiset saivat hälytyksen, että kone olisi kaapattu. Kone saapui aikataulussa määränpäähänsä kahden Hornet-hävittäjän saattamana. Hävittäjäsaattue kaapatuksi oletetulla koneella oli Ranskasta saakka, mutta vielä ei ole tiedossa olivatko saattajat koko ajan suomalaisia Horneteja, vai saattoiko konetta osan matkasta muitten maitten ilmavoimat.

Tampereella oli odottamassa parikymmentä poliisiautoa, hälytysajoneuvoja ja suureksi kuvailtu poliisioperaatio.Koneen laskeuduttua annettiin tieto, ettei kaappausta ollut tapahtunut, eikä mitään muutakaan ja että koko operaatio oli perustunut häiriöön; joko tekniseen tai ihmisten väliseen väärinymmärrykseen. Joka tapauksessa viranomaisille oli välittynyt tieto konekaappauksesta.

Häiriön syystä ei kerrota julkisesta koska "kyseistä mekanismia käytetään muulloinkin" ja sen toiminta vaarantuisi liiasta julkisuudesta.

Sellaista sattuu, on helppo ajatella. Toisaalta syyskuun 27. 2016, noin kuukausi sitten, Kajaanin lentoasemalla oli toinen suuri poliisioperaatio lentokoneeseen kohdistetun uhan vuoksi. Tuolloin tapausta ei selitetty muuten kuin sanomalla "mitään ei tapahtunut, uhka oli perätön" ja että ilmoitus uhasta olisi tullut ulkomailta.

Kuukaudessa kaksi merkittävää uhkaa suomalaisilla lentoasemilla on huomattavan paljon. Saattaa olla, että molemmissa tapauksissa syynä oli sama poliisin mainitseman uhasta hälyttävän mekanismin vika. Ehkä Kajaanissakin mekanismi hälytti ulkomaan ilmatilassa ja tästä syystä poliisi kertoi "ilmoituksen tulleen ulkomailta", ja antoi yleisön ymmärtää että vieras turvallisuuspalvelu, ei suomalainen, olisi kämmännyt. Poliisihan on suoraan sanonut ettei tästä mystisestä "mekanismista", joka varoittaa lentokonekaappauksista haluta kertoa tarkempia tietoja julkisesti. Joko tekninen laite tai inhimillinen varoitusjärjestelmä kärsii lasten vaivoista ja tultaneen korjaamaan.

Toinen vaihtoehto on synkempi: kansalle valehdellaan. Mahdollisesti sekä Tampereella että Kajaanissa, tai jommassa kummassa, oli kyseessä selkeä vaaratilanne. Koneessa oli henkilö tai henkilöitä jotka uhkasivat konetta; joko juopunut turisti tai terroristi. Molempien tiedetään vaarantaneen lentomatkailua, eikä vain ulkomailla vaan myös Suomessa. Mikäli viranomaiset eivät ole salanneet mitään, viimeisimmät terrori-iskuina pidettävät lentokone kaappaukset olivat 1980-luvulla neuvostoliittolaisten yrittäessä päästä kone kaappaamalla loikkaamaan Länteen.

On mahdollista että uhkatilanteet on Suomessa julkisuudessa kuitattu "häiriöinä mekanismissa" ja halutaan ylläpitää illuusiota Suomen lintukodosta kaukana terroristien tappolistoilta.

Se on kuitenkin selvää, että jotain Suomen hallitus salaa näihin lentoasemien operaatioihin liittyen. Pidän mahdollisena, että viranomaiset ottivat opikseen Kajaanin operaation jälkeisistä spekulaatioista sosiaalisessa mediassa, ja sen sijaan että kuittasivat tapahtuneen lyhyesti "mitään ei tapahtunut"- kommenteilla, tällä kertaa päättivät suitsea kaltaisiani propellipäisiä foliohattuja antamalla sinänsä uskottavalta kuulostavan selityksen "mekaanisesta häiriöstä, josta ei haluta puhua".

Oli niin tai näin, vain tyhmä luottaa vallanpitäjiin.

maanantai 24. lokakuuta 2016

JEMENIN UNOHDETTU SOTA

YK:n päivänä 24.10. 2016 muistettiin Oulussa ja eri puolilla Suomea Syyriassa vuodesta 2011 jatkunutta sisällissotaa. Syyrialaisten hätä on herättänyt suomalaiset jopa siinä määrin että median mukaan hämärämiehetkin ovat heränneet ottamaan osansa Syyriaan tarkoitetusta avusta.

Viiden vuoden takainen, yhden vihanneskauppiaan polttoitsemurhasta alkanut vuoden 2011 Arabikevät sai aikaan yhä jatkuvia sotia ja väkivaltaisuuksia eri puolilla arabimaailmaa. Syyrian sisällissota on vain yksi niistä, ja Syyria on se , joka saa maailman myötätunnon ja huomion osakseen.

Yksi unohdettu Arabikeväästä juontuva konflikti on Jemenissä vuodesta 2015 jatkunut sota. Tähän sotaan osallistuu useita eri jemeniläisiä osapuolia, kuten uutisista kadonnut  al-Qaida ja kymmenkunta islamilaista valtiota sekä Yhdysvallat. Taistelijoita tukee ainakin Kiina, Iso-Britannia ja Ranska.

Sota on raakaa myös Jemenissä; kolmasosa sodan kuolleista on ollut siviilejä, pääasiassa hallitusta tukevan arabikoalition ilmapommituksissa kuolleita. Reilussa puolessatoissa vuodessa sodassa on kuollut yli 11.000 ihmistä, joista 200-300 on USAn kauko-ohjatuilla lennokeilla surmaamia jihadisteja tai näitten tukijoita.

Eikä pelkästään kuolleet ole sodan uhreja; yli 10 miljoonaa ihmistä kärsii elintarpeitten puutteesta Jemenissa ja Yhdistyneitten Kansakuntien arvion mukaan lähes 2,5 miljoonaa jemeniläistä on joutunut pakenemaan kodeistaan. Osa on paennut kotimaansa ulkopuolelle, jemeniläisiä on hakenut turvaa muun muassa Somaliasta.

Jemenin sisällissota on humanitaarinen katastrofi ja lisäksi Länsimaitten talouden kannalta merkittävämpi kuin Syyrian enemmän uutisia myyvä sota. Jemenin rannikolla sijaitsee Bab el- Mandebin salmi, eli ns. "Kyynelten portti", jonka kautta Suezin salmen läpi purjehtivat laivat kulkevat. Kyynelten portin jääminen islamistien haltuun vaarantaisi Euroopan ja Aasian välisen kaupankäynnin.

On vaikea sanoa, miksi Jemenin sota on jäänyt Syyrian mediaseksikkäämpien kärsimysten varjoon, mahdollisesti se johtuu siitä, ettei Venäjä ole laittanut lusikkaansa Jemenin soppaan. Joka tapauksessa tällekin sodalle täytyisi löytää rauhanomainen ratkaisu estämään vielä suurempien pakolaisten määrän saapumisen Eurooppaan.

sunnuntai 23. lokakuuta 2016

SATA KUOLLUTTA PORSASTA

Sunnuntai on mennyt radiota kuunnellessa, lähinnä Ruotsin Radion suomenkielistä Sisuradiota. Suomen kieltä käsittelevästä Kielipuoli- ohjelmasta opin että suomen kielen sanat "sata", "porsas" ja kuolemaa merkitsevä "marras" kuten sanassa "marraskuu", ovat Volgan kautta tulleita lainasanoja muinaisesta persian- ja kurdinkielten alkumuodosta noin 5000 vuoden takaa. Volgan alkusuomalaiset ovat ehkä ostaneet alkuiranilaisilta sata kuollutta porsasta ruokalistaa täydentämään, vaihtamalla vaikkapa karhuntaljoihin. Senkin opin, että ruotsinkieli on läheisempää sukua kurdille, persialle/farsille kuin suomen kielelle. Ruotsi, kurdi, Iranissa puhuttu persia/farsi sekä venäjän kielikin ovat kaikki indoeurooppalaisia kieliä, toisin kuin suomen kieli, joka on suomalaisugrilainen kieli.
Aina sitä oppii kun pitää korvansa auki. Ugri power.

lauantai 22. lokakuuta 2016

KANSANEDUSTAJA NALLE WAHLROOS

Moni liike-elämässä kannuksensa ja omaisuutensa ansainnut on rahojensa turvin siirtynyt politiikkaan. Suomesta tulee hakematta mieleen liikemies-pääministeri Juha Sipilä (kepu) sekä yritysjohtaja/hallitusammattilainen ja nykyään sitoutumaton keskustalainen viestintä- ja liikenneministeri Anne Berner, Yhdysvalloista löytyy kiinteistömiljardööri republikaanien presidenttiehdokas Donald "The Trumpster" Trump. Raha ja politiikka eivät siis ole vain toisiaan täydentäviä vaan myös yhteneviä voimia.

Päivän uutisissa suurliikemies ja kartanonherra Björn "Nalle" Wahlroos kertoi ajatuksenaan että tulevaisuudessa suuri määrä työpaikkoja tulee katoamaan muun muassa robotisoinnin takia, eli koneet tekevät monilla aloilla ihmistyöntekijät liian kalliiksi tekemään työtä. Kone tekee enemmän voittoa halvemmalla ja ihminen häviää kilpailun työpaikasta.

Nalle Wahlroos ei kuitenkaan esitä ihmisten jäämistä työttömiksi vaan arvelee ihmisten työllistyvän kunhan palkka on tarpeeksi alhainen. Tulevaisuudessa vaihtoehtoina on joko työllistyminen matalapalkka-alalle tai työttömyys. Matalalla palkalla ei kuitenkaan tule toimeen ja Nalle esittää palkan lisukkeeksi perustuloa. Pieni palkka+perustulo= riittävä tulo, näin minä sen ymmärrän.

Haastattelussa Björn "Nalle" Wahlroos sanoi näin: "On pidettävä huoli siitä, ettei synny uutta köyhälistöä."

Tuo ylläoleva ei täsmää median luomaan kuvaan piinkovasta kapitalista, joka kerää omaisuuden kerta toisensa jälkeen. Mieleeni tuli, että ehkäpä Nalle kaipaa uutta haastetta ja on siirtymässä politiikkaan. Kuntavaalitkin ovat sopivasti rapian puolen vuoden kuluttua. Ennakkotapauksiakin siis on kuten jo totesin. Tunnettavuuttakin Nallella on ja rahaakin löytyy kampanjaan omasta takaa. Hän olisi lähes varma läpimenijä puolueessa kuin puolueessa, tai omalta listalta.

Mitään tietoa ei julkisuudessa Nallen politikoinnista ole, mutta ajatus suurliikemiehestä joka huolehtii köyhälistöstä, saa miettimään mistä moinen johtuu. Saatan olla väärässäkin; Nalle Wahlroos on niin rikas, että hänellä on varaa ajatella muitakin. Ja joskus muinoin hän on ollut kommunistien piireissä, ehkä jotain on sieltä jäänyt takaraivoon itämään.

tiistai 18. lokakuuta 2016

LAUTAMIES TUOMIOLLA

Kaleva kertoi joitakin aikoja sitten miehestä, joka oli vuosia käyttänyt tytärtään seksuaalisesti hyväksi. Lastensuojelun asiaan puuttumatta tyttö oli tullut isästään raskaaksi ensimmäisen kerran jo 11-vuotiaana ja synnyttänyt useamman abortin jälkeen lapsen. Lastensuojelun toimia asiassa tiettävästi tutkitaan. Kalevan uutisoitua asiasta, mies saatiin palautettua Norjasta Suomeen oikeudenkäyntiin useiden vuosien pakoilun jälkeen. Kalevalle annan kiitokset; ilman tapauksen tuomista julkisuuteen Insesti-isä asuisi edelleen vapaana miehenä Norjassa.

Tietojen mukaan yrittäjänä toiminut mies on ollut suuren puolueen kuntavaaliehdokkaana ja ilmeisesti sitä myötä saanut luottamustoimen lautamiehenä eli maallikkotuomarina oikeudenkäynneissä. Hän on siis ollut mukana päättämässä rikoksesta syytettyjen syyllisyydestä tai syyttömyydestä. Kyseisen suuren puolueen oululaisilla päättäjillä on mennyt luottamustehtävien henkilövalinnat pahasti pieleen, vaikka ottaisikin huomioon ettei lautamiehenä ollessaan Insesti-isä ollut vielä jäänyt rikoksistaan kiinni.
Ehdotan, että kaikki oikeudenkäynnit joissa Insesti-isä on ollut maallikkotuomarina tutkitaan ja tarvittaessa käydään uudelleen oikeusturvan toteuttamiseksi.
Kyseinen lautamies ei selvästikään ole ollut lain ja moraalin edellyttämällä tavalla sopiva toimimaan lautamiehenä. Kaiken lisäksi hän kuulusteluissa tarvinnut tulkkia eikä ole kyennyt selittelemään rikoksiaan suomeksi tai ruotsiksi, kuten maallikkotuomarilta voisi odottaa. Mahdollisesti mies ei ole ymmärtänyt mistä syyttäjä ja puolustaja puhuvat, vaan päättänyt ehkä mututuntumalla onko syytetty syyllinen vai syytön.
Suomalainen oikeusturva saa pahan tahran mikäli tapaukset jätetään tutkimatta voimaan.

lauantai 15. lokakuuta 2016



MATARENKI 11.9.2001

Muistan WTC-iskut vuonna 2001. Syyskuun 11. eikä 9.11. kuten voisi luulla amerikkalaisesta ilmaisusta 9/11 härmaläinen olettaa. Olin oppilaana Pohjoiskalotin Koulutusäätiössä Ruotsin Övertorneåssa, jonka suomalainen, tai pikemminkin meänkielinen nimi on Matarenki. Lieneekö nimi alunperin saamea, sitä en tiedä, ei tuo ihan suomeltakaan kuulosta.

Kurssin nimi oli CNC ja robotiikka, enkä ollut hääppöinen oppilas mutta viihdyin koulussa hyvin. Harvassa koulussa olen yhtä hyvin viihtynyt. Mutta takaisin tarinaan. Tapani mukaan olin tullut ajoissa kouluun ja puuhailin muistaakseni koneistusharjoitusten parissa. Joskus päivän mittaan, tarkkaa aikaa en muista, pistin merkille että norjalainen Peo, eli Per-Olof alkoi suorastaan asua internetiin yhdistetyllä tietokoneella CNC-koneen vieressä. Oli Peo useinkin koneella mutta hoiti siinä sivussa CNC-koneensakin, muttei  11.9.2001.

Ihmettelin mitä maailmassa on tapahtunut kun uutiset noin kiinnostavat, mutta en kiinnittänyt isompaa huomiota  jonkun toisen tekemisiin. Jonkin ajan kuluttua  Peon koneen ohi kulkiessani, hän alkoi puheisiin ja sanoi että New Yorkissa on lentokone törmännyt pilvenpiirtäjään,  ja kuolleita ollee paljon. Äijä näytti hieman järkyttyneeltä asiasta. Itse en tässä vaiheessa pohtinut asiaa tarkemmin, isossa maassa sattuu isoja asioita ja luulin vakavissani kyseessä olevan onnettomuuden. Pian Peo keskeytti koulupäivänsä koska halusi kämpilleen seuraamaan uutisia. Itse kävin koulupäivän loppuun, eipä sitä siinä vaiheessa paljoa jäljellä ollutkaan eikä minulla tuolloin ollut nettiä tai edes televisiota huoneessani  koulun asuntolassa. Björkenissä, ei Aspenissa,  johon muutin jokin aika myöhemmin ja johon toin television.

Koulupäivän päätyttyä menin asuntolaani Björkeniin ja tv-huoneessa oli tavallisuudesta poiketen toistakymmentä ihmistä television ääressä. Muutama sohvalla istumassa, ja loput sohvan takana seisomassa, ihan kuin ryhmäkuvan ottoon asettautuneena. Nyt aloin minäkin uskoa jotain isoa tapahtuneen, tavallisesti tv-huoneessa oli vain muutama ihminen, joista yksi oli aina sama, kymmenkunta vuotta Arizonassa ja Uudessa Meksikossa viettänyt suomalainen. Nimeä en muista, mutta hän oli yksi sohvalla istujista.

Huoneessani pistin radion päälle, sellainen minulla sentään oli. Kuuntelin Suomen YLEä, se kuului rajan pinnassa yhtä hyvin kuin Suomen puolella kilometrin päässä. Tv-huoneessa ei ollut istumapaikkoja ja siellä oli minun makuuni turhan paljon vieraita ihmisiä, joten en mennyt sinne, WTC-iskut kuuntelin siis radiosta, mikä lienee aika epätavallista. Filmin WTC-torniin törmäävästä suihkukoneesta näin vasta päiviä myöhemmin uusintana, mutta kuulin radiosta suomenkielisen kuvauksen tornien romahtamisesta, toimittajalta joka oli paikalla New Yorkissa. Aikaeron huomioon ottaen, saattoi olla jopa suora lähetys, Ruotsissa oli tuolloin iltapäivä tai alkuilta, joten USAssa lienee ollut aamu. Länteen mennessähän kellotaulu menee taaksepäin.

Kuuntelin raportointia myöhälle iltaan asti, mutta menin silti hyvissä ajoin nukkumaan. Varsinaisesti tilanteen pahuus selvisi minulle vasta viikonloppulomalla Oulussa kun pääsin seuraamaan televisiota ja käyttämään vanhempieni nettiä.

tiistai 11. lokakuuta 2016

UUSI NIMI YRITTÄJÄLLE

Eräässä aikaisemmassa mielipidekirjoituksessani esitin että sana yrittäjä pitäisi korvata jollain myönteisemmällä sanalla, sillä sanaan yrittäjä tai yritys sisältyy lupaus mahdollisesta epäonnistumisesta. Yrittäjä yrittää, muttei välttämättä onnistu pitämään yritystään pinnalla. On myös alentavaa sanoa vuosia firmaansa pyörittäneestä ihmisestä että hän on yrittäjä, toiminta on jo sen verran vakiintunutta.
Uskon että nimitys yrittäjä liiketoimintaa harjoittavista ihmisistä saattaa toiminnan aloittamista miettivistä osan saada epäröimään. Vaihtaako työttömän kapea mutta varma leipä liiketoiminnan epävarmaan ja byrokratialla säädeltyyn rahan tuloon?

Liiketoiminnalla itsensä elättävät ovat yhteiskunnassa lapsipuolen asemassa; pientä toimintaa tekevä ei aina saa tuloja mutta on paljolti yhteiskunnan tukiverkkojen ulkopuolella.
Esitän yrittäjä-sanan tilalla käytettäväksi sanaa omistaja, ja sanan yritys voi korvata esimerkiksi sanalla liike. Eli tähän tyyliin: yrittäjän uusi nimitys olisi omistaja tai liikkeenomistaja, maatalousyrittäjä vaikkapa maatilanomistaja, taksiyrittäjä olisi taksinomistaja jne.
Sana omistaja herättää useimmissa myönteisiä mielikuvia, joka on kelvannut jopa osuusliikkeelle ja olisi omiaan kannustamaan nuoria ja työttömiä itsensä työllistämiseen.

Pienfirmoilla eli pienomistajilla Suomi saadaan nousuun ja työttömyys laskemaan, siksi on aiheellista poistaa yrittämisen kielteiset nimitykset.
KELLON KIVINEMEN SIWA AUKI 24H

Keskon ostettua Siwat Kellon Kiviniemen Siwa on vaaravyöhykkeessä tulla suljetuksi. Kaupalla on oma asiakaskuntansa joka ei käy kauempana kaupoissa tai Matkahuollon pisteissä. Mutta moni kiviniemeläinen käy kaupunkireissuillaan isommissa kaupoissa.

Olisi sääli, jos Kellon Kiviniemen palvelut entisestään heikentyisivät; ennen kuntaliitosta täällä oli parturi, kioski ja konserttejakin pidettiin ennen rakennuksen tulipaloa.

Ehdotan että Kellon Kiviniemen Siwa muutetaan olemaan auki ympäri vuorokauden. Se houkuttaisi asiakkaita käymään kaupassa kauempaakin pitsaa hakemassa. Parkkipaikkojakin kaupalla on riittävästi. Turvallisuutta täytyisi suunnitella mutta oikeat hälytysratkaisut ja henkilökunnan määrä pitäisi konnat loitolla.

Epäilen ettei pelkästään 8-22 käyviä riitä niin paljoa, että Siwaa kannattaisi pitää auki kilpailemassa Kellon kauppojen ja hehtaarimarkettien kanssa.

Jokin ratkaisu kiviniemeläisten palvelujen turvaamiseksi on löydettävä. Siwa 24h voisi olla sellainen.

sunnuntai 9. lokakuuta 2016

LAITTOMAT ULKOMAALAISET LAITOKSIIN

Tänä vuonna reilut 6.000 irakilaista on saanut kielteisen päätöksen perusteetta tekemäänsä turvapaikkahakemukseen. Moni heistä on tullut Suomeen vain avokätisen suomalaisen sosiaaliturvan perässä ja joukossa on henkilöitä, joille on jo myönnetty turvapaikka esimerkiksi Yhdysvalloissa, mutta tämä ei heille kuitenkaan kelpaa vaan he haluavat nimenomaan Pohjoismaihin ja usein Suomeen. Syynä ollee sosiaaliturvan tason heikkous Yhdysvalloissa.

Sisäministeriö suunnittelee tällä hetkellä mitä tehdä henkilöille, joitten tulisi poistua Suomesta mutta kieltäytyvät niin tekemästä. Suomi ei voi lähettää irakilaisia takaisin Irakiin vastoin karkotettavan tahtoa, sillä Irak ei ota vastaan kuin vapaaehtoisesti palaavia kansalaisiaan.

Sisäministeriön kansliapäällikön Päivi Nergin ratkaisu asiaan on löytää palaamasta kieltäytyville irakilaisille muita perusteita jäädä Suomeen kuin turvapaikka, jonka saamiseksi pitäisi joutua vainon kohteeksi.

Useampikin Suomessa oleva turvapaikanhakija on haastatteluissa sanonut mieluummin tekevänsä rikoksen päästäkseen suomalaiseen vankilaan kuin palaavansa kotimaansa turvallisiin osiin. Käytännössä tämä tarkoittaa erityisen raa´an väkivaltarikoksen tekemistä, koska muista rikoksista saa useimmiten vain ehdollista. Uhrille maksettavat korvaukset jäävät monesti suomalaisen veronmaksajan maksettaviksi.

Laittomasti Suomeen jäävien ja rikoksilla uhkailevien ulkomaalaisten ei pidä olla Suomessa vapaalla jalalla sosiaaliturvan piirissä.

Ehdotan ratkaisuksi karkotusta odottavien ulkomaalaisten pitämistä suljetuissa laitoksissa odottamassa maasta poistumista, kuten esimerkiksi USAssa on tapana. Uhkaamalla suomalaisia karkotettavat ovat menettäneet oikeutensa olla Suomessa vapaana.

Muutama viikko tai kuukausikin suljetussa laitoksessa saa useimmat irakilaiset päättämään palata mamman lihapatojen ääreen eli laitokseen sulkeminen kannustaisi karkotuspäätöksen saaneita poistumaan Suomesta vapaaehtoisesti.

Jos meillä on varaa majoittaa, ruokkia erikoisruuilla, maksaa taksit ja terveydenhuolto ynnä muu ulkomaalaisille, meillä on varaa suojella yhteiskuntaa vankilaan haluavilta ulkomaalaisilta rikollisilta. Jos maassa laittomasti tullut kerran haluaa suljettuun laitokseen, se hänelle suotakoon jo ennen rikoksen tekemistä suomalaisten suojelemiseksi.

Toivottavasti ei tarvita enää uusia "yksittäistapauksia" ennenkuin Suomen valtio alkaa suojella myös suomalaisia.

perjantai 7. lokakuuta 2016

TEOTWAWKI

Suomen media suhtautuu Venäjään maanisen vihamielisesti. Kaikki Venäjään liittyvät uutiset uutisoidaan kielteisesti; venäläinen poliitikko tai virkamies sanoo jotain ja Suomen media sanoo tämän "uhkaavan" tai "jyrähtävän". Tänäistä uutisvirtaa on hallinnut kahden venäläisen koneen Suomen ilmatilan loukkaus. Tapauksesta on kirjoitettu tänään paljon ja kommentteja on pyydetty jopa Suomessa vierailevalta USAn varapuolustusministeriltä.

Ilmatilan loukkauksia tapahtuu, mutta Suomessa mediaan pääsee ainoastaan venäläisten tekemät käynnit Suomen ilmatilassa; pääministeri Juha sipilän mukaan edellisen kerran suomalaista ilmatilaa loukkasi tanskalainen helikopteri ja sitä edeltävinä kahtena kertana yhdysvaltalaiset koneet. Näitä ei edes mainittu mediassa, eikä niistä tiedettäisi ilman pääministerin kommenttia ilmatilanloukkauksista.

Vuosi vuodelta käy uskottavammaksi Lännen/ Suomen ja Venäjän välinen sota. Merkkejä aloin nähdä jo 2013 kieppeillä ja ollessani 2014 EU-vaalien vaalikylässä keskustelemassa ihmisten kanssa, havaitsin etten ollut epäilyjeni suhteen yksin; useampikin pahan ilman lintu puhui samasta asiasta; Suomessa ja muun Lännen mediassa on käymässä kampanja Venäjän uhkaksi muodostamiseksi.

Yhä useampi ihminen on samaa mieltä: rauhan aika on loppumassa ja sota tulossa. Kyseessä ei liene vain Suomen oma kampanja kansan saamiseksi NATOn kannattajiksi vaan yleisempi suuntaus koko Lännessä. Syynä voi olla raha ja maailmanlaajuinen taloudellinen alamäki; ennen Ensimmäistä maaimansotaa oli talous kuralla ja tilanteen korjasi maailmansodan aiheuttama  talouden ylämäki; mihet olivat sodassa eivätkä työttöminä ja sota vaatii aseita, ruokaa varusteita ynnä muuta eli talous kasvoi. Sama tapahtui 1930-luvun laman jälkeen Toisessa maailmansodassa.

Nytkin on talouden kurimus käynnissä ja sota on suurimpia bisneksiä. On uskottavaa että Asioista Päättävät tai jonkinlainen omin päin toimiva tuntematon taloudellinen kehityskulku on päättänyt korjata asian vanhalla menetelmällä; sodalla. Mahdollisesti, ehkä jopa toivottavasti riittää vuosikymmneten mittainen uusi Kylmä sota, jolloin asekauppa käy mutta niitä ei käytetä kuin jossain Kolmannen maailman proxysodassa.

Oli miten oli, kovemmat ajat ovat edessä; talous, ilmastonmuutos, sota pitää siitä huolen. TEOTWAWKI eli The End Of The World As We Know It on tulossa; hyvät ajat jäivät taakse ja taivaanrannassa häämöttää vanhan maailman tuho ja uuden, tuntemattoman maailman alku.




tiistai 4. lokakuuta 2016



Pari kirjoittamaani runoa omasta elämästäni.

NOON
Heräsin tiistaiaamuna kahdeltatoista
Moni palaa silloin kotiin aamuvuorosta
Minä vasta herään aamukahville
Kysymys kuuluu
Olenko vapaa mies
vai syrjäytynyt?



TEOTWAWKI
Olen pessimisti
Uskon tämän maailman loppuvan
Kotonani on aina vettä ruokaa
pattereita ja taskulamppuja
En luota ihmisiin enkä tulevaisuuteen
Se selviää joka varautuu auttamaan itseään
Olen optimisti
Minä pärjään
Hylly täynnä säilykkeitä
tuo minulle turvaa
kuin nallekarhu lapselle