maanantai 17. toukokuuta 2021

 Olen Esa Paloniemi, ehdokkaana Oulussa.

 
Olen 50-vuotias eläkeläinen Oulusta, joka harrastan talkootöitä ja romaanien kirjoittamista. Perheeseeni kuuluu vanhempieni lisäksi lapsi ja kissa.
 
Olen aina ollut kiinnostunut kaikesta oudosta ja epätavallisesta. Olen ufotutkimusyhdistyksen jäsen ja olen myös nähnyt tunnistamattoman lentävän esineen, joka ilmeisesti oli Venäjältä ammuttu kantoraketti. Mutta pienen hetken tunsin suurta jännitystä.
 
Olen nuoresta pitäen lukenut eri uskonnoista ja hengellisistä asioista mutta en koe tarvetta olla järjestäytyneen uskontokunnan jäsen. Haluan olla ulkopuolinen kiinnostunut tarkkailija.
 
Seuraan myös politiikkaa mutta kyynisesti. Olen epäsosiaalinen introvertti ja se vetää minua politiikkaan. Menestyvä poliitikko on sosiaalinen alfahenkilö ja John F. Kennedyn sanoin en tee asioita, koska ne ovat helppoja vaan koska ne ovat minulle vaikeita. Haluan koettaa olla sosiaalinen ja nähdä paljonko ääniä kaltaiseni mörökölli onnistuu kovalla työllä keräämään.
 
VAALITEEMANI
 
Minulla on kahdenkymmenen kohdan lista, joilla voin parantaa oululaisten elämää mutta kolme kärkiteemaani ovat nämä:
 
1. Lännenelokuvafestivaalit Ouluun
Oulu on nouseva elokuvakaupunki ja lännenelokuvista pitävät kaikki enemmän tai vähemmän. Lähin lännenelokuvafestuvaali löytyy Espanjan Almeriasta sekä Coloradosta ja Kaliforniasta. Tässä on Oululle matkailijoita, elokuvatuotantoja sekä rahaa tuova maalin paikka.
 
2. Oulun turvallisuus
Asukkaitten korttelivalvontaa kehitetään poliisin ohjauksessa. Naapurivartioille voidaan antaa järjestyksenvalvojan koulutus ja valtuudet. Jokainen asukkaita kotinsa suojaamiseen osallistava naapurivartio vapauttaa poliiseja henkeä ja terveyttä uhkaavien rikosten torjuntaan.
 
3. Kansallismielinen sosiaalipolitiikka
Oulun on tehtävä sosiaalipolitiikkaa oululaisten eduksi. On järjetöntä, että veronmaksaja maksaa oman hoitonsa veroina sekä maksuina ja lisäksi vielä laittomasti maassa olevien klinikoitten toiminnan. Suomalaiset ovat talkoohenkisiä ja monet ovat valmiita antamaan aikansa ja työpanoksensa yhteiseksi hyväksi. Osallistavan, kansallismielisen sosiaalipolitiikan vapaaehtoiset voivat monin tavoin auttaa sotaveteraaneja, vanhuksia ja muita tukea tarvitsevia arkiaskareissa vapauttaen ammattilaisten kädet vaativampiin tehtäviin.

lauantai 15. toukokuuta 2021

LÄNKKÄRIFESTIVAALIT OULUUN

 LÄNKKÄRIFESTIVAALIT OULUUN


Oulu on nouseva elokuvakaupunki ja meillä on maastoa, miesvoimaa ja materiaalia erilaisiin tuotantoihin. Olen ollut mukana puolessa tusinassa ja pitänyt silmäni auki.

Olen indiekirjailijan,maahanmuuttokriitikon, ufoharrastajan ja kaikesta oudosta kiinnostuneen diletantin ohella myös länkkäriharrastaja. 

Olen kirjoittanut kolme suomalaista lännenromaania, jotka ovat ensimmäiset maassamme 50 vuoteen ja intoa riittää.

Lännenelokuvat ovat aina suosittuja ja Oululla on hyvä sauma perustaa suomalainen lännenelokuvafestivaali nostamaan Oulun mainetta elokuvakaupunkina. Lähimmät lännenelokuviin keskittyvät festivaalit ovat Espanjassa, Coloradossa ja Kaliforniassa. 

Lännenelokuvat Oulussa tuovat mainetta ja mammonaa sekä innostavat elokuvantekijöitä luomaan uuden suomalaisen mämmiwesternin genren.

tiistai 11. toukokuuta 2021

Lukutaito ja maahanmuutto

 SUOMEN LUKUTAITOPROSENTTI

Muinoin 1980-luvulla kehuttiin Suomen aikuisväestön  lukutaitoprosentin olevan 100%. Olihan sitä muutama poikkeus, lähinnä vanhuksia, jotka eivät olleet oppineet lukemaan tai käytön puutteessa unohtaneet sen, mutta lukutaito Suomen aikuisväestön osalta oli tilastoissa täydet sata prosenttia.

Viimeisen 30 vuoden kuluessa Suomeen on tullut satoja tuhansia ulkomaalaisia, joista moni ei osaa lukea millään kielellä ja eräät vain arabiaksi tai vastaavalla, mikä tekee heistä Suomessa lukutaidottomia.

Mietin, onko lukutaidottomien ulkomaalaisten tulo Suomeen laskenut Suomen aikuisväestön lukutaitoprosenttia esimerkiksi 97% tai 95%. Pidän mahdollisena, että lukutaidottomien ulkomaalaisten tulo on laskenut lukutaitoprosentin alle sadan prosentin.

1980-luvulla sadan prosentin lukutaitoa hehkutettiin mediassa toistuvasti mutta enää siitä ei kirjoiteta. Aloin pohtia miksi.

Kysyin Suomen lukutaitoprusenttia Tilastokeskukselta ja sitä ei enää lasketa.

Tilastokeskus vastasi näin:

"Tilastokeskuksella ei valitettavasti ole laadittu lukutaitoprosenttia. Suomi on kyllä osallistunut lukutaidon osalta Pisan tutkimuksiin."

Eli ennen hehkutettua lukutaitoprosenttia ei enää lasketa ja viitataan epämääräisiin Pisa-pisteisiin, jotka eivät maallikolle aukene paitsi että hyvin menee.

Mieleeni tulivat lukutaitoprosentin laskematta jättämisestä raiskaukset. Ennen raiskaustilastoihin merkittiin raiskaajan rotu, mutta kun ulkomaalaisia raiskaajia alkoi olla nolostuttavan paljon, asia ratkaistiin lopettamalla raiskaajien rodun tilastointi.

Sama pätenee lukutaitoprosenttiin. Lukutaidottomat ulkomaalaiset ovat laskeneet Suomen lukutaitoprosentin nolostuttavan alas ja koska asiaan ei haluta puuttua, tilastointi on lopetettu.

Nykyinen maahanmuutto rappeuttaa ja köyhdyttää Suomen, eikä rappiolle ole alarajaa.