torstai 22. helmikuuta 2018

TUNNISTAMATON LENTÄVÄ ESINE

UFOja eli tunnistamattomia lentäviä esineitä (Unidentified Flying Object) on raportoitu vuoden 1947 lähtien Kenneth Arnoldin tapauksesta lähtien ja teorioitten mukaan niitä on nähty jopa vuosituhansia. Vanhoissa patsaissa ja maalauksissa ovat teoreetikot nähneet matkaajia vierailta planeetoilta, ulottuvuuksista tai jopa aikamatkaajia tulevaisuudesta.

Tänään kello 19.10 katsoin olohuoneeni ikkunasta pohjoiseen Kellon Kiviniemessä, Oulun pohjoispuolella. Asuntoni oli pimeä, tutkailin kännykästäni tviittejä ja Facebookia ja pimeys oli päässyt yllättämään eikä kännykkää tutkiessa valoa tarvitsekaan.

Tuohon aikaan näin kotini ikkunasta valon matkaavan hitaasti meren suunnasta eli lännestä kohti sisämaata eli itää pohjoisella taivaalla. Valo oli muodoltaan lähinnä ilmapallo tai hehkulamppu, joka hehkui himmeästi. Se näytti olevan pilvien yläpuolella; olin havaitsevani ohuen harsopilven  kohteen himmeää valoa vasten.

Kohde liikkuin hitaasti itään, kuin ilmapallo tasaisessa tuulessa. Kohde oli liian hidas lentokoneeksi tai helikopteriksi ja kuten sanottua, se hehkui himmeästi. Valon muoto ja vähäinen kirkkaus ei täsmää hyvin valaistuihin lentolaitteisiin.

Mietin, pitäisikö yrittää ottaa kuva, mutta taustavaloa; katu- ja asuntojen valoja oli liikaa kelvollisen kuvan ottamiseksi ja monesti käy niin, että kuvausvehkeitä esiin ottaessa kuvattava ehtii kadota. Niinpä tyydyin katsomaan ihmettelyni aihetta ikkunan läpi ja takapihaltani takaoven avattuani. Mitään ääntä en kynnykseltäni kuullut. Kohde liikkui hiljaa ja hiljaisesti lännestä itään muutaman minuutin ajan, jonka jälkeen en sitä enää nähnyt. Pihalla oli pakkasta, menin sisälle välillä ja uudelleen katsoessani ikkunasta valo oli kadonnut, joko näkökenttäni ulkopuolelle, taustavalot himmensivät sen tai sen valot sammuivat.

Kyseessä on tunnistamaton lentävä esine eli UFO, ainakin toistaiseksi kunnes varmempaa tietoa saadaan. Yksi tylsä vaihtoehto on, että joku jekkumielessä oli laittanut valaistuksen lennokkiinsa  eli droneen taikka ilmapallooonsa, ja simuloi UFO-havainnon. Tai kyseessä on karkuteille lähtenyt lennokki; tänään Puskaradio Oulussa Facebookissa joku kaipaili tuulen viemää droneaan ja ilman suunnan perusteella mahdollinen drone tai ilmapallo saattaisi tulla jopa Ruotsista.

Selityksiä valolle on paljon; valita täytyy uskooko uskomattomimman vai tylsimmän selityksen.


keskiviikko 7. helmikuuta 2018

MAAPOLIISIT TAKAISIN

Tsaarinvallan aikaan Suomi kehittyi kovaa vauhtia, mutta silloinkin oli sama ongelma kuin nyt; poliiseja eli silloisia santarmeja ei riittänyt kuin suurimpiin kaupunkeihin, jollaisia nykyään kutsutaan "kasvukeskuksiksi".

Suomen suuriruhtinaskunnalla kuitenkin oli poliisien puutteeseen toimiva ratkaisu, joka saattaisi toimia vielä 2000-luvulla. Valtio valtuutti hyvämaineisia ja päteviä miehiä toimimaan haja-asutusalueilla ns. maapoliiseina tai maalaispoliiseina. Heidän tehtävänsä oli pitäjänsä alueella pitää yllä järjestystä ja edustaa virkavaltaa vaikka eivät nk. "oikeita" poliiseja olleetkaan vaan poliisivaltuuksilla toimivia luottamushenkilöitä. Muinaisessa Oulujoen kunnassa toimi vuoden 1900 tienoilla legendaarinen maapoliisi Mäklin, väkivahva ja kunnioitusta herättävä maanviljelijä, joka sivutoimisesti piti Oulujoen juopot ja metsävarkaat kurissa.

Tällainen sivutoiminen maapoliisi toimisi myös nykyaikana. Poliisin tai järjestyksenvalvojan valtuuksilla toimiva kurinpitäjä tekisi korvausta vastaan oman ammattinsa sivussa rivipoliisin tehtäviä ja isommissa ongelmissa kutsuttaisiin paikalle varsinainen poliisi tutkimaan vakavat rikokset. Pikkurikoksia varsinainen poliisi ei enää tutki, ja maapoliisi riittäisi tilastoimaan tapahtuneen vakuutusyhtiötä varten.

Kaikkein parasta olisi, jos ns. varsinainen poliisi riittäisi turvaamaan koko maan asujaimiston, mutta näin ei ole. Poliiseja on vähän ja heidän voimavaransa kohdistetaan niin, että vakavatkin rikokset jäävät pimentoon.

Maapoliisijärjestelmä on toiminut ennen, ja toimisi nytkin, Vieläpä paremmin kuin erään kunnan pöljä ajatus palkata kuntaan sheriffi, jolla ei ole valtuuksia. Kotimainen ratkaisu aina parempi.

Mikäli poliisivajeeseen ei saada ratkaisua, turvallisuusvajeen täyttävät maksulliset vartiointiliikkeet, eikä ole mahdotonta, etteikö poliisin rikostutkintakin muuttuisi ajanmittaan turvallisuusfirmojen maksulliseksi bisnekseksi.

Yksityistämiskehitys tulee estää ja kansalaisten turvallisuus on taattava yhteiskunnan toimesta, tavalla tai toisella.

maanantai 5. helmikuuta 2018

SPARTAKIADIT- KOMMUNISTIEN OLYMPIALAISET

Helmikuun 9. päivä 2018 Etelä-Korean Pyengchangissä alkavat järjestysnumeroltaan 23. talviolympialaiset. Olympialaisia vietettiin aikoinaan antiikin Kreikassa ja perinne elvytettiin 1800-luvulla parin tuhannen vuoden tauon jälkeen.

Olympialaiset ovat politisoituneet ensimmäisten nykyaikaisten, amatööreille tarkoitettujen vuoden 1896 Ateenan olympialaisten jälkeen ja niissä on poliittisia kiemuroita varsinkin Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton/ Venäjän välillä.

Kylmän sodan aikana Länsimaat ja Itäblokki eivät sietäneet toistensa tuotteita, vaan kehittelivät toistensa ajatuksista omat versionsa. Lännessä oli Coca-Cola ja Idässä itäsaksalainen Vita-Cola, Lännessä käytettiin nylonia ja Itäblokissa dederon- tekstiiliä ja niin edelleen. Kaikesta tehtiin oma versio, lähinnä länsituotteista Itäblokissa, jotta kommunistien ei tarvitsisi tukea Lännen kapitalistiyhtiöitä.

Alunperin kommunistinen Itäblokki ei ollut mukana myöskään Olympialaisissa vaan Neuvostoliitto kehitti Olympialaisten vastineeksi Spartakiadit- kisat. Nimi viittaa Olympialaisten kotimaahan Kreikkaan, mutta itseasiassa Neuvostoliitto nimesi kisat orjakapinaa Italian niemimaalla ennen Kristuksen syntymää johtaneen gladiaattori Spartacuksen mukaan.

Urheilu kiinnosti ihmisiä Rautaesiripun väärällä puolellakin, siinä missä Lännessäkin, ja Neuvostoliitossa esimerkiksi Punainen Urheiluinternationaali PUI järjesti työläisten urheilukilpailuja 1920-luvulla. Pian saatiin ajatus kansainvälisistä urheilukisoista kilpailemaan Olympialaisten kanssa ja ensimmäiset Spartakiadit järjestettiin Moskovassa vuoden 1928 kesällä. Osallistujia oli 19 eri maasta ja kaikenkaikkiaan 650 urheilijaa, joista suomalaisia oli noin 80. Mukana oli muun muassa legendaarinen nyrkkeilijä Gunnar "GeeBee" Bärlund.

Samana vuonna järjestettiin Norjan Oslossa myös talvi-Spartakiadit, joihin osallistui pienempi joukko suomalaisia, viisi urheilijaa.

Spartakiadit hiipuivat 1930-luvulla ja toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton liityttyä kansainväliseen olympialaliikkeeseen ennen vuoden 1952 Helsingin olympialaisia, mutta niitä järjestettiin edelleen Neuvostoliiton kansallisen tason kisoina 1980-luvulle asti. Vuoden 1979 Spartakiadeihin osallistui 25 suomalaista urheilijaa. Moskovan vuoden 1980 Olympialaisia edeltäneisiin Spartakiadeihin osallistui ulkomaisia urheilijoita ensi kertaa vuoden 1928 Spartakiadien jälkeen.

Spartakiadikisoja oli Kylmän sodan aikana myös Itä-Saksassa ja Tsekkoslovakiassa ja Vladimir Putinin johtama Venäjä on vielä tällä vuosituhannella pohtinut Spartakiadien palauttamista joko kansallisina tai kansainvälisinä kilpailuina.

Vladimir Iljits Lenin sanoi aikoinaan "Uskonto on oopiumia kansalle". Pitänee paikkansa, mutta myös urheilu on kansalle oopiumia, joka pitää massat miettimästä miten asioitten pitäisi olla ja kuuliaisina vallanpitäjille.