TEOLOGIA EI KUULU YLIOPISTOON

Helsingin yliopisto aloittaa syksyllä 2018 islamilaisen teologian ja sharialain opetuksen. Suomalaisen veronmaksajan kustantamalla koulutuksella on ilmeisesti tarkoitus torjua suomalaisten lähtöä ulkomaille islamia opiskelemaan ja saamasta radikaalia islamin opetusta. Suomessa järjestettävä islamin opetus kuitenkin vesittää tarkoituksensa sillä, että koraanin kriittinen tutkiminen on suljettu pois ja koraania opiskellaan sen omista lähtökohdista.

Uutinen islamilaisen teologian opiskelusta sai minut pohtimaan teologiaa tarkemmin. Uskontoa tutkiva teologia eli jumaluusoppi on se opinala, josta nykyinen yliopistojärjestelmä on saanut alkunsa keskiajalla ja vielä 2000-luvulla teologiaa opetetaan yliopistoissa.

Näin ei pitäisi olla. Jumaluusopin opettaminen julkisin verovaroin ei ole paikallaan enää kolmannella vuosituhannella. Pappeja, ja ehkäpä imaamejakin tarvitsee kouluttaa mutta se kuuluisi kirkoille ja moskeijoille itselleen niitten omissa oppilaitoksissa ja omilla varoillaan. Suomen luterilaisella kirkolla on kolmen miljardin euron omaisuus, josta käteisenä pankkitileillä ja arvopapereina miljardin verran. Näin ainakin parin vuoden takaisen uutisen mukaan. Siitä rahasta tulisi riittää myös pappien koulutukseen.

En väitä teologian olevan huuhaata, mutta teologian opiskeluja käytetään myös väärin. Mediassa on ollut opiskellijoita, jotka eivät ole kiinnostuneet jumaluusopista tai urasta kirkossa, vaan hakevat teologiseen tiedekuntaan, koska sinne on helpoin päästä ja yliopistossa valeteologit opiskelevat sitten kauppa- tai oikeustieteitä akateemisen vapauden turvin. 

Teologian opiskelu ja pappien sekä imaamien ynnä vastaavien koulutus olisi paras järjestää kirkon ja moskeijan omasta toimesta vanhan pappisseminaarin tyylisissä opinahjoissa. 

Jumaluusoppi ei enää kuulu yliopistoon huolimatta paikastaan yliopistojen historiassa.

ME PÄÄTALOT 2

Olin vuonna 2017 Päätalo-instituutin kirjoittajakoulutuksessa Taivalkoskella. Koulutukseen kuului neljä viikonlopun mittaista lähiopiskelujaksoa, joissa käsiteltiin viikonloppujen välissä kirjoitettuja tekstejä.

Itselleni opiskelu avautui viiveellä; oletin ensin, että joka jaksolle kirjoitettaisiin uusi teksti käsiteltäväksi eli esimerkiksi neljä lähijaksoa olisi neljä eri novellia. Näinhän se ei kuitenkaan ollut, vaan Taija Tuomisen opastuksella ja kurssitovereitten kannustuksella ensin kirjoitettaisiin tarina tai tarinan alku ja sitä vuoden mittaan kotona sekä Taivalkosken lähijaksoilla jalostettaisiin pitemmälle; novelliksi/ novellikokoelmaksi, romaaniksi tai vaikkapa runokokoelmaksi.

Lyhyitten kirjoitusten kirjoittamisen osasin jo. Pystyn kirjoittamaan A4-pituisen  kelvollisen tekstin lähes helposti ja muutaman A4-sivun mittaisen novellinkin pystyn saamaan aikaan ilman suurempaa luomisen tuskaa.Kirjoitin kurssille neljän sivun mittaisen novellin Vaalivalvojaiset, joka on fiktiivinen kuvaus Oulun Perussuomalaisten vaalivalvojaisista kuntavaalipäivänä 9.4.2017. Tapahtumat ja henkilöt ovat fiktiivisiä, mutta pohjautuvat todellisuuteen, joko Perussuomalaisissa tai puolen vuosisadan mittaisen elämäni aikana tapahtuneeseen tai tapaamiini ihmisiin. Tosielämän Robert Keinänen on ollut mukana Big Brotherissa, Jenna Timosen hahmo rakennutti hirsitaloa miehensä kanssa ja ohitseni kulkenut itkevä israelilainen tyttö todella kulki ohitseni Jaffassa vuonna 1995.

Kun Taija Tuominen selitti, että kirjoitettua tekstiä tulee lihottaa ja jalostaa, niin olin uuden opin edessä. Minulla oli ollut siihen asti tapana kirjoittaa, julkaista ja unohtaa mutta nyt opettelin keskeyttämään kirjoittamisen ja jatkamaan sitä myöhemmin; seuraavana päivänä tai viikon kuluttua.

Oppi meni kurssin aikana päähäni ja nyt kykenen jatkamaan siitä, mihin aiemmin olin lopettanut.Vaalivalvojaiset turposi vuodessa neljästä sivusta viiteenkymmeneen A4-sivuun, ja julkaisin sadan A5-sivuisen pienoisromaanini vuoden 2018 alussa.

Tänä vuonna menin jatkokurssille. Viikonlopun aikana tapasin tuttuja ja sain evästyksiä uuteen kirjaani, joka kertoo vanhan tarinan katoavasta liftarista käärittynä maahanmuuttokriittiseen huopaan. Itseasiassa kertomukseni alkua ei varsinaisesti haukuttu, mutta siinä sanottiin olevan "kaikki turvapaikanhakijoihin liitetyt ennakkoluulot". Toisaalta ideaani sanottiin myös "huikeaksi". Kun saa sekä kritiikkiä että kehuja, ollaan oikeilla jäljillä.

Vielä olisi marraskuussa uusi jatkokurssi ja mikä ettei vuoden mittaista kurssia voisi käydä uudelleenkin. Ideoita minulla on, mutta kannustus ja neuvot ovat aina hyväksi. Viime kurssilla sain kirjan aikaiseksi, joten ehkä uudellakin mutta toisaalta pitäisi oppia kirjoittamaan omilta jaloilta. Kirjoittaminen on lapsuuden haaveeni, joka on ollut mielessä nelisenkymmentä vuotta, mutta koska asioita sattui ja toisia ei sattunut, aloin kirjoittamaan vasta aikuisiässä.

En ole ikinä ollut hyvä koulussa; en peruskoulussa, en kauppakoulussa tai edes autokoulussa mutta käymilläni kirjoituskursseilla Taivalkoskella ja Murikka-opistossa olen kokenut oppimisen iloa ja saanut jotain aikaiseksikin. Onnistumisen kokemus on aina hyvä kokemus.

KIBBUTSEJA SUOMEEN

Suomen maatalous on pulassa. Maatilojen määrä vähenee ja koot kasvavat mikä merkitsee, että Suomen maatalous tulevaisuudessa suurten, mahdollisesti ulkomaisten suuryritysten bisnestä. Tämä on ongelma, koska meistä jokainen tarvitsee ruokaa elääkseen ja kuten sanonta kuuluu: "kenen leipää syöt, sen lauluja laulat" eli ruokkijamme hallitsee meitä. Tämä pätee niin perheissä kuin valtioitten tasolla.

Median mukaan Suomessa maatalus kannattaa vain, jos tilan koko on tarpeeksi suuri. Sotien jälkeen veteraaneille ja evakoille jaetut muutaman hehtaarin pientilat eivät kyenneet elättämään viljelijöitä enää 1960-luvun jälkeen ja nykyään maatilan keskikoko huitelee noin 50 hehtaarissa.

Ratkaisu Suomen ruokaomavaraisuuteen ja maatalouden pulmiin on osuustoimintatilat. Tarkoitan israelilaista kibbutsi- ja moshav- tyyppistä usean maatalouden harjoittajan yhteistoimintatilaa. Kibbutsissa maa on yhteisomistuksessa ja kibbutsilaiset yhdessä pyörittävät maataloutta, matkailutoimintaa ja Israelissa myös tehtaita.

Moshavissa maa on yksittäisten viljelijöitten omaa maata, mutta isommat hankinnat ja tuotteitten myynti toimii osuuskunnan jäsenten yhteistyöllä. 

Suomi on perinteikäs osuustoimintamaa, ja kibbutsit sekä moshavit sopisivat hyvin Suomeen. Osuuskunnilla olisi paremmat menestymisen mahdollisuudet ja pienemmät henkilökohtaiset riskit kuin yksittäisillä tiloilla ja osuustilojen jäsenet voivat erikoistua eri aloille eikä kenenkään tarvitse olla joka paikan höylä.

Kibbutsit ja moshavit voisivat saada Suomen valtiolta esimerkiksi maata ja koneita toimintansa alkuun saamiseen tai valtion halpakorkoista tai takaamaa lainaa, kuten esimerkiksi opintolainoissa tehdään.

Kibbutsit ja moshavit myös työllistäisivät ihmisiä ja houkuttelisivat Suomeen talkootyöntekijöitä kuten nyt Israeliin.Osuustiloilla voisi mahdollisesti suorittaa siviilipalveluksen tai kansalaispalveluksen, kunhan sellainen kansalaisille tulevaisuudessa määrätään.

Suomalaiset elävät ruuasta ja Suomen ruuantuotantoa ei saa jättää kasvottomille, monikansallisille suuryhtymille vaan Suomen on tuotettava mahdollisimman paljon ruokaa omin voimin. Jokainen ulkomaille menevä euro on tuhlausta.

TRUMP JA PUTIN HELSINGISSÄ

Vladimir Putin ja Donald Trump tapaavat Helsingissä 16.7.2018. Harva tuntuu olevan tapaamisesta iloinen; Sauli Niinistökin tuntuu ajattelevan että "hoidetaan alta pois kun kerran pyydettiin."

Suomalainen veronmaksaja ilmeisesti herrasmiehenä maksaa kokouksen kulut, mutta kaipa jotain jää Suomeenkin kun toimittajat vinguttavat työsuhdeluottokorttejaan ja ehkä kirjoittavat myönteisiä artikkeleita kokouspaikasta.

Muistan vielä miten 1980- luvulla pelättiin USAn ja Neuvostoliitto/ Venäjän välistä ydinsotaa ja koko maailman tuhoa. Silloin toivottiin, tehtiin työtä ja pappien johtamissa massakokoontumisissa jopa rukoiltiin USAn ja Neuvostoliiton välien lämpenemistä.

Nyt 2010-luvulla välit ovat lämmenneet mutta siihen ei olla tyytyväisiä vaan nyt USAn ja Venäjän välejä pidetäänkin uhkana ja vaarana maailmalle.

Niin se maailma muuttuu ja kannattaa pitää mielessä, että rauha on pahaksi bisneksille ja sota, kylmä sota varsinkin on maailman tuottavin laillinen bisnes. Joku tienaa sodalla ja sodanuhalla.

IÄKKÄISIIN KOHDISTUVAT RIKOKSET VIHARIKOKSIA

Viime aikoina on mediassa kerrottu paljon vanhempiin ihmisiin kohdistuvista petoksista ja esimerkiksi remonttien pakolla myynneistä. Usein iäkkäälle uhrille soittaa poliisina, pankkitoimihenkilönä tai sukulaisena esiintyvä rikollinen ja pyrkii urkkimaan uhrin pankkitunnukset tilin tyhjentääkseen. Remonttejakin kunnossa oleviin koteihin on myyty uhkailemalla, että remontti on pakko tehdä ja hinta nousee, jos kauppoja synny heti.

Lisäksi moni ryöstäjäkin valikoi uhreikseen juuri vanhempia ja puolustuskyvyttömiä ihmisiä. Iäkkäisiin kohdistuvissa väkivaltaisissa ryöstöissä uhri ikänsä ja kuntonsa vuoksi saa helposti vakavia, jopa tappavia vammoja nurin kaadettaessa tai lyötäessä.

Mielestäni voimassa olevaa lakia, jonka mukaan vihamotiivi on rangaistusta korottava tekijä, voidaan käyttää seniorikansalaisten suojaamiseen. 

Vaikka rikollinen ryöstäjä, petoksentekijä tai pakolla myyjä ei ehkä sinällään tee tekojaan vihasta vanhuksiin, niin ikänsä vuoksi heikommassa asemassa olevien tietoinen valinta rikosten uhreiksi vastarinnan minimoimiseksi on verrattavissa viharikokseen. Kyseessä ovat yhteiskunnan turvaa tarvitsevat ihmiset, jotka eivät terveinäkään aina kykene pitämään puoliaan nuorempia vastaan ja vielä vähemmän vaikkapa muistisairaina.

Yhteiskunta on olemassa juuri pitääkseen huolta niistä, jotka tarvitsevat apua. Suomalaista vihamotiivia koskevia lakipykäliä voisi käyttää iäkkäitten  turvallisuutta rakentavalla tavalla.

SINISEN TULEVAISUUDEN NOUSUKAUSI?

Perussuomalaiset valitsivat kesän 2017 puoluekokouksessa puheenjohtajaksi Jussi Halla-ahon ja demokraattiseen valintaan tyytymättömät soinistit, jotka Timo Soinin tahdosta halusivat puheenjohtajaksi Sampo Terhon lähtivät pois puolueesta. Kyseessä ei ollut puolueen hajoaminen, kuten media väittää vaan puolueeseen pettyneet erosivat ja perustivat oman puolueen nimeltä Sininen tulevaisuus. Sampo Terho valittiin sen puheenjohtajaksi.

Sinisen tulevaisuuden tie on ollut kivinen; viisi ministeriä, 18 kansanedustajaa mutta käytännössä ei lainkaan kannatusta. Gallupien mukaan uuvattien kannatus on pyörinyt puolentoista prosentin kulmilla.

Alkuun Sinisillä, tuolloisella Uudella vaihtoehdolla oli suuret puheet; kannatus nousee, kunhan saadaan puolue perustettua tai kun puolueen ohjelmat on kirjoitettu. Tai viimeistään sitten, kun kansa vihdoin älyää, ettei Timo Soini enää ole Perussuomalaisten jäsen.

Yleisesti on uskottu, että Sinisten olemassaolon tarkoitus on pitää viisi uuvattiministeriä Audin kyydissä kevään 2019 eduskuntavaaleihin asti, jolloin hillotolpat on turvattu ja Sininen tulevaisuus voidaan haudata. Puolitoista prosenttia on niin pieni kannatus, että Siniset katoaisivat eduskunnasta vaikka yrittäisivätkin jatkaa taivaltaan.

Nyt on kuitenkin ilmaantunut pienoinen tuulenhenki Sinisen kaarnalaivan purjeeseen. Italiassa kinastellaan hallituksesta ja Euroopan Unioni pelkää Italian hallituksen eroavan eurosta, mikä näyttäisi mallia muille uppoavan euron jäsenille. Euroopan Unioni ollee valmis suuriin myönnytyksiin Italialle, jotta keinotekoinen eurovaluutta ei saa säröjä.

Italialla on 2000 miljardia euroa velkaa, mutta ei keinoja maksaa niitä. Jo Kreikan 300 miljardin velka sai eurolaivan hörppimään vettä ja Italialla on velkaa kuusi kertaa enemmän. Italia pystyy halutessaan laittamaan Unionin johdon määräämään Suomen ja muut euromaat maksamaan Italian velat, kuten tehtiin Kreikan velkojen suhteen. Siis Italia ei heiluta eurovenettä ja vastineeksi Italia saa tukipaketin takauksia, rahaa, lainoja yms taloutensa korjaamiseen.

Tämä Italian pommi saattaa hyvinkin laueta uutisiin sopivasti ennen ensi kevään eduskuntavaaleja ja siinä on Sinisille vipua kannatuksen nostamiseen.

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Perussuomalaiset saivat Jytkyn, suuren voiton, juuri Kreikan tukipaketteja sekä Suomen kupeen kaivamista Kreikan hyväksi vastustamalla.

Vuoden 2019 vaaleissa Italian tukipaketit voivat hyvinkin olla vaaliteema, mikäli Suomen valtaapitävät eivät kiellä niistä puhumista. Ensi keväänä Sinisillä voi olla mahdollisuus pärjätä vaaleissa odotettua paremmin, mikäli he vastoin hallituksen tahtoa vastustavat Italian (mahdollisia) tukipaketteja. Jytkyä uuvatit eivät saa; Timo Soini pilasi maineensa hyväksymällä Kreikan tuet 2015 vaalien jälkeen ja se vie ääniä Sinisiltä.

On kuitenkin pieni mahdollisuus, että loikkaripuolue Sininen tulevaisuus rämpii vielä ensi vaalienkin jälkeen eduskunnan käytävillä, eikä vajoa kaivamaansa kuoppaan kuten vielä pari päivää sitten vaikutti.

Itse odotan Italianjytkyn tulevan Perussuomalaisille. Puolue on ennenkin vastustanut tukipaketteja, sekä lisäksi Italian pommi antaa Perussuomalaisille hyvän mahdollisuuden kohottaa mainettaan talouspuolueena. Maahanmuutto on suurin uhka Suomelle, mutta vaikka yhdellä asialla pärjää, jos asia on oikea niin pääministeripuolueeksi päästäkseen tarvitaan muutakin.

ELÄINTARHA OULUUN

Oulu on mittava matkailukaupunki ja sitä kehittämällä Oulun talous saisi tarpeellisen piristysruiskeen. Ehdotan. että Ouluun perustetaan eläintarha, jossa olisi uhanalaisia eläimiä ympäri maailmaa. 

Luonnossa elävät virtahevot ja norsut kuolevat sukupuuttoon 12 vuodessa, vuoteen 2030 mennessä, ja sen jälkeen niitä näkee vain tarhattuina. Myös leijonien ja tiikerien määrät lähestyvät sukupuuttoa, ja ellei uhanalaisia villieläimiä tallenneta eläintarhoihin ja -puistoihin, ne katoavat lopullisesti.

Oulun eläintarhalla ei olisi kilpailijoita lähellä; Ranualla näkee pohjoisen pallonpuoliskon eläimiä, samoin Ähtärissä. Ruotsin eläintarhoihin on vielä pitempi matka. Oululla on nyt hyvä tilaisuus saada taloudellista etua tekemällä hyvää. Eksoottisten, ehkä jo luonnosta kadonneitten eläinten näkeminen houkuttelisi Ouluun runsaasti turisteja ympäri Suomen ja kauempaakin. 

Eläinten pitäminen vangittuna kuulostaa julmalta, mutta vaihtoehtona on, että eläimiä ei ole lainkaan. Käynnissä oleva, ihmisen aiheuttama kuudes sukupuuttoaalto uhkaa pelkistä nisäkkäistäkin 25 prosenttia ja pienempien eläinten tilanne on vielä pahempi. On parempi säilyttää eläimiä eds tarhattuna, siinä toivossa että ne voidaan joskus tulevaisuudessa palauttaa luontoon.

Lyhyesti ajatukseni on tämä: eläinkunnan pelastamiseksi ja Oulun talouden kohentamiseksi perustetaan Ouluun eläintarha tai - puisto. Tehdään hyvää ja tienataan sillä.