TATAARIMURHA HELSINGISSÄ 1942

Suomessa on aina historiansa aikana ollut pieniä määriä vähemmistöjä Suomen ruotsinkielisen vähemmistön lisäksi. Yksi näistä on islaminuskoiset tataarit. Turkkilaisiin kansoihin kuuluvat Suomen tataarit erään teorian mukaan polveutuvat suomalais-ugrilaisesta heimosta tuhannen vuoden takaa, mutta Suomeen heidän esi-isänsä saapuivat tsaarin aikaan Venäjältä vuoden 1900 molemmin puolin.Tataarit ovat kotoutuneet Suomeen erinomaisesti ja he ovat kantaneet kortensa kekoon myös Suomen puolustamisessa.

Suomalaisista tataareista noin 170 osallistui talvi- ja jatkosotaan rintamalla, väestönsuojelussa, lottana  tai kauppalaivastossa ja heistä kaatui rintamalla tai sai surmansa kymmenen.

Terijoella 1912 syntynyt Siaetdin Samlihan on yksi surmansa saaneista. Hänet murhattiin kotilomalla.

Asiamiehenä ja nahkurina sivillissä toiminut sotamies Samlihan astui aseelliseen palvelukseen vapaaehtoisena talvisodassa helmikuussa 1940. Siaetdin Samlihan koulutettiin autonkuljettajaksi ja määrättiin Helsingin autokomppaniaan huhtikuussa 1940. Hänen palvelusarvosanansa olivat enimmäkseen hyviä, joskin sotamies Samlihan sai välirauhan kesän elokuussa 1940 kolme vuorokautta yksinkertaista arestia. Hänen palveluksensa päättyi täysinpalvelleena tammikuussa 1941.

Jatkosodan kynnyksellä kesäkuun 18. päivä 1941 sotamies Siaetdin Samlihan kutsuttiin uudelleen palvelukseen autonkuljettajaksi 48. autokomppaniaan, josta hänet joulukuussa siirrettiin sotasairaalan kautta samaan tehtävään Helsingin suojeluskuntapiirin liikennetoimistoon. Siellä hän palveli kuolemaansa saakka.

Syyskuussa 1942 sotamies Samlihan sai kotiloman, jonka aikana hänet murhattiin. Sotamies Siaetdin Samlihan käveli myöhään illalla syyskuun 15. päivä 1942 asepuvussa ystävänsä kanssa helsinkiläisellä kadulla. He keskustelivat keskenään turkiksi, joka oli molempien äidinkieli.

Yhtä-äkkiä, ilmeisesti ilman näkyvää syytä, muuan ohikulkija ampui Siaetdin Samlihanin kuoliaaksi. Vatsaontelon ja keuhkon lävistänyt luoti aiheutti keuhkoihin Samlihanin kuolemaan johtavan veritulpan.

Tapausta on varmasti poliisi tai sotilaspoliisi tutkinut, mutta murhan tutkintapöytäkirjoja tai muita asiakirjoja ei arkistoista löydy. Ne ovat ehkä vuosikymmenten mittaan tuhottu erehdyksessä tai vahingossa, tai arkistoitu tuntemattomaan paikkaan. Sekin on teoriassa mahdollista, että sotaa käyvässä Suomessa Siaetdin Samlihanin murha haudattiin vähin äänin, koska olisi propagandamielessä ollut haitallista,jos olisi levinnyt tieto, että kotilomalla olevia suomalaisia sotilaita murhataan kotikaupungeissaan.

Koska tietoja ei arkistosta löydy, ei ole tiedossa käytetty ase, sen kaliiperi tai ampujan tuntomerkkejä. Murhan motiivi on murhaajan ohella myös tuntematon. Eräs teoria on, että ampuja piti turkkia puhunutta ja Suomen armeijan univormuun pukeutunutta Siaetdin Samlihania neuvostoliittolaisena desanttina eli Suomeen ujutettuna valepukuisena Venäjän vakoilijana ja sabotöörinä. Tämä on mahdollista, mutta mietityttää, miten oletettavasti suomalainen ei erottanut turkkia venäjänkielestä tai ilmoittautunut poliisille, jos piti tekoaan vihollisen surmaamisena. Ehkä kyseessä oli jokin Suomen maaseudun asukas, joka ei ollut ollut tekemisissä venäläisten kanssa, ja vielä vähemmän turkkia puhuvien.

Siaetdin Samlihanin murha on siis saattanut olla nykykielellä sanottuna rasistinen. Joka tapauksessa ampujaa ei saatu kiinni ja Samlihanin murha Helsingissä 1942 on edelleen selvittämättä.

KIITOKSET BUSSIKUSKEILLE

Liikun Suomessa paljon bussilla ja minulla on bussikuskeista sekä busseista vain hyvää sanottavaa. Jos bussimatkustuksessa on häiriöitä, syynä ovat yleensä matkustajat, kuten taannoisissa bussin kaappausta yrittäneitten maahanmuuttajien tapauksissa. 

Olen useita kertoja istunut bussissa Helsingistä Ouluun tai toisinpäin ja lukenut kännykästä, miten junat ovat myöhässä tai lennot peruttu lumen takia mutta suomalaista bussikuskia ei tunnu pysäyttävän mikään. Tulkoon myrsky ja tuisku mutta bussi on perillä ajallaan. Mikäli tulee konerikko lähi- tai kaukoliikenteessä, korvaava bussi on hetkessä paikalla ja ottaa menetetyn ajan kiinni. 

Bussi on kaukoliikenteessäkin edullinen ja ympäristöystävällinen vaihtoehto eikä ajassakaan häviä junille. Myös se on bussien etu, että liikkuminen itä-länsisuunnassa onnistuu, toisin kuin pääasiassa pohjoisen ja etelän välillä kulkevilla junaradoilla tai lentoreiteillä. Busseissa ei myöskään ole häiriötä aiheuttavia ravintolapalveluja, mikä aiheuttaa lentokoneissa ja junissa turhaa liikkumista sekä hälinää.

Aina ei tosin bussillakaan seikkailutta pääse perille. Erään kerran Ruotsissa ensimmäistä vuoroaan ajava nuori naiskuski jotenkin harhautui  maantieltä metsätielle ja ajoi bussinsa niin syvälle metsään, ettei osannut enää peruuttaa autoaan sopivalle kääntymispaikalle vaan joutui soittamaan hätiin kokeneemman virkaveljen ajamaan auto takaisin reitille. Myöhästyin tapauksen vuoksi töistä mutta sain kivan tarinan kerrottavaksi ja sehän olikin ruotsalainen bussi eikä suomalainen.

Kiitän bussikuskeja hyvästä ja ympäristöystävällisestä työstä. 

POSTE RESTANTE MAKSUTTOMAKSI

Vuodesta 1638 toiminut Ruotsin kuninkaan perustama Suomen postilaitos muuttui jo vuosia sitten liikeyritykseksi. Tämä merkitsee sitä, että Posti haluaa rahaa palveluistaan myymällä tuotetta eli postinjakelua, eikä tarjoa palvelua.

Uusin idea Postilla on muuttaa ikivanha poste restante- järjestelmä maksulliseksi. Lähetettäessä postia poste restanteen, lähetykseen ei merkitä vastaanottajan osoitetta vaan vastaanottajan nimi, postinumero ja postitoimisto. Vastaanottaja käy sitten hakemassa postitoimistosta hänelle tulleen postin.

Maaliskuun alusta poste restante- postin noutaminen maksaa 3,10 euroa kerralta. Jos postia ei ole tullut, maksua ei mene.

Suomessa on noin 7000 asunnotonta ja läheskään kaikilla ei ole käytössään muita postiosoitteita kuin poste restante. Reilut kolme euroa ei kuulosta paljolta, mutta jos on vain pienet tulot tai ei tuloja lainkaan, summa merkitsee valintaa ruuan ja postin välillä. Tuolla 3,10 eurolla saa esimerkiksi noin 15-20  pussia makaroonia.

Mielestäni poste restante-järjestelmän tulee pysyä maksuttomana. Asunnottomille tarjottu palvelu tuskin Postia vararikkoon ajaa. Mikäli Posti ei halua tai pysty antamaan ilmaista poste restante- palvelua, esimekiksi asunnottomien tukikeskukset voisivat vastaanottaa asunnottomien postin ja niitten asiakkaat hakisivat postinsa sieltä.

Olisi ikävä tilanne, jos esimerkiksi Kela lähettäisi kirjeitse päätöksen asuntotuesta ja koti asunnottomalle olisi käden ulottuvilla, mutta päätös jää saamatta, koska kodittomalta puuttuu reilut kolme euroa.

Asunnottomien postin saaminen on järjestettävä jotenkin; joko Posti pyörtää päätöksensä tai ehdotukseni mukaisesti asunnottomien tukikeskukset ottavat myös postitoimiston roolin.

TRUMP JA PUTIN HELSINGISSÄ

Vladimir Putin ja Donald Trump tapaavat Helsingissä 16.7.2018. Harva tuntuu olevan tapaamisesta iloinen; Sauli Niinistökin tuntuu ajattelevan että "hoidetaan alta pois kun kerran pyydettiin."

Suomalainen veronmaksaja ilmeisesti herrasmiehenä maksaa kokouksen kulut, mutta kaipa jotain jää Suomeenkin kun toimittajat vinguttavat työsuhdeluottokorttejaan ja ehkä kirjoittavat myönteisiä artikkeleita kokouspaikasta.

Muistan vielä miten 1980- luvulla pelättiin USAn ja Neuvostoliitto/ Venäjän välistä ydinsotaa ja koko maailman tuhoa. Silloin toivottiin, tehtiin työtä ja pappien johtamissa massakokoontumisissa jopa rukoiltiin USAn ja Neuvostoliiton välien lämpenemistä.

Nyt 2010-luvulla välit ovat lämmenneet mutta siihen ei olla tyytyväisiä vaan nyt USAn ja Venäjän välejä pidetäänkin uhkana ja vaarana maailmalle.

Niin se maailma muuttuu ja kannattaa pitää mielessä, että rauha on pahaksi bisneksille ja sota, kylmä sota varsinkin on maailman tuottavin laillinen bisnes. Joku tienaa sodalla ja sodanuhalla.

KAUPPAMATKUSTAJAN KUOLEMA

Arthur Miller kirjoitti vuonna 1949 näytelmän Kauppamatkustajan kuolema. Näytelmässä kerrotaan Willy Lomanin ja hänen perheensä elämän alamäestä. Kauppamatkustajan kuolemasta on tehty muutamakin elokuva ja se on eräs tunnetuimmista näytelmistä.

Kultturellia aasinsiltaa on hyvä jatkaa vakavampiin nykyajan tapahtumiin; ihmisten sairastumisiin ja kuolemiin.

Helsingin kaupunki on tähän asti antanut laittomasti maassa oleville ulkomaalaisille eli ns. paperittomille "kiireellistä" hoitoa, pelastaaksen välittömästi vaarassa olevat paperittomat. Eilen 29.11.2017 äänin 45-39 Helsingin kaupungin valtuusto päätti laajentaa ilman henkilö- tai muita papereita Suomessa olevien, toisinaan rikoksilla itsensä elättävien ulkomaalaisten hoitoa, nyt paperittomille annetaan "välttämätöntä" hoitoa. Tämä tarkoittaa myös kiireettömän hoidon antamista. Luonnollisesti esityksen kannattajat sanovat että "tämä ei ole keneltäkään pois", "kenenkään etuja ei tarvitse leikata" ja "tämä ei houkuttele ketään Suomeen". Mikään näistä väitteistä ei pidä paikkaansa.

Suomalaisella yhteiskunnalla on vain tietty määrä voimavaroja eli rahaa käytettävissään. Aina kun yhdelle annetaan, Helsingin tapauksessa paperittomalle, toiselta leikataan eli suomalaisilta ja Suomessa laillisesti olevilta ulkomaalaisilta veronmaksajilta. Joltain on pakko ottaa, jotta toiselle voi antaa, ilmaisia lounaita tai terveydenhuoltoa ei ole. Joku maksaa aina, usein säntillisesti veronsa hoitava Suomen asukas, joka maksaa sekä omat laskunsa että lainvastaisesti Suomessa olevien ulkomaalaisten laskut.

Myöskään se ei pidä paikkaansa, että Helsingin höveli päätös jakaa muitten rahoja ei houkuttele ihmisiä Suomeen. Ajatelkaapa tilannetta, että Afrikassa on maa, jossa sairaanhoitoa saa vain rahalla ja se ei ole yhtä laadukasta kuin Suomessa. Tällaisessa maassa elävä esimerkiksi syöpää sairastava joutuu miettimään että kotimaassa ei saa hoitoa mutta Suomessa saisi ilmaisen hoidon ja elatuksen. Vaihtoehtoina on siis kuolla köyhänä pian tai elää pitkään rikkaana, suomalaisten veronmaksajien rahoilla.

Tällainen henkilö taatusti alkaa miettiä matkaa Suomeen ja vaikka sairaista vain osa saapuu tänne elättämään itsensä muitten kustannuksella, niin sekin sekin riittää romuttamaan Suomen yhteiskunnan palveluineen. Rahat eivät nytkään riitä edes suomalaisille.

Helsingin päätös on vasta lopun alkua; samaa tullaan ehdottamaan myös Oulussa, muissa Suomen kaupungeissa ja pienissäkin kunnissa. Kun se ei kerran "ole keneltäkään pois."

Suomella on vastuu ainoastaan suomalaisista. Jos rahaa suomalaisten hoitamisen jälkeen jää, voidaan ehkä auttaa ulkomaalaisia.