BREXIT

Suomea koskevaa nippelitietoa Brexitin liittyen.

Suomessa asuvat britit ovat ilmeisesti Brexitin vuoksi innostuneet hakemaan Suomen kansalaisuutta.

Ennen vuoden 2016 Brexit-kansanäänestystä, vuonna 2015, 47 Britannian kansalaista haki Suomen kansalaisuutta.

Äänestysvuonna 2016, Suomen kansalaisiksi haki 110 brittiä eli määrä yli tuplaantui yhdessä vuodessa.

Määrä kasvoi entisestään 2017 (226 brittiä haki kansalaisuutta) ja 2018 (252 hakemusta briteiltä). Tänä vuonna 2019 syyskuuhun mennessä Britannian kansalaisilta on tullut 232 hakemusta Suomen kansalaisuuden saamiseksi.

Entiset Suomen kansalaiset ja muut, joilla on oikeus Suomen kansalaisuuteen pelkällä ilmoituksella, jättivät vuonna 2015 7 kansalaisuusilmoitusta. Vuonna 2016 määrä nousi 35 ilmoitukseen.

2017 ilmoituksia Suomen kansalaisuuden saamiseksi tehtiin 48 kappaletta. Nousu jatkui 2018 (51 kpl) ja tänä vuonna syyskuuhun mennessä 58 Britannian kansalaista on saanut Suomen kansalaisuuden ilmoitusmenettelyllä.

Tiedot ovat Migriltä saatuja. Kysyin asiaa heiltä. Sama suuntaus on ollut mm Ruotsissa; britit hakevat EU-maitten kansalaisuutta yhä enemmän.

SANANVAPAUS

Oikea tapa käyttää sananvapautta on käyttää sitä "väärin". Sanan-ja mielipiteenvapaus on tarkoitettu juuri loukkaavien, ärsyttävien ja vihaa herättävien sanojen käytön ja mielipiteitten ilmaisun turvaamiseen. 

Sananvapaus on oikeutta sanoa, mitä ei haluta kuulla. 

Kivapuhe ei sananvapautta ja lakeja tarvitse tuekseen.

VIHAN TUNNE

Sebastian Tynkkynen sai alla olevasta kuvasta teksteineen syytteen. Muokkasin kuvaa ja tekstejä tavalla, joka ei ole vihapuhetta, mutta saa viestin perille.

Tilastoa henkirikosten uhrien kansallisuuksista. Matut tässäkin yliedustettuina. Huomiomuumio: kurdinaisia tapetaan Suomessa enemmän kuin kurdimiehiä.

ELÄMÄN WALTTIKORTTI

Oulussa on hyvintoimiva bussiliikenne, joka kuljettaa luotettavasti ympäri kaupunkia ja kaukoliikenteessä kauemmaskin. Oulun keskustassa omasta autosta on lähinnä vaivaa pysäköintipaikkoja väijyessä ja parkkipirkkoja vältellessä, muun liikenteen seassa pörräilystä puhumattamakaan.

Linja-autot ovat Oulun liikenteen elämänlinjoja; kaikki eivät halua tai pysty polkemaan pyörällä paikasta toiseen, varsinkaan talvella. Lämpimässä onnikassa, ruuhka-ajan ahtaudesta huolimatta on mukavampi kulkea Valkean kauppoihin, kaupunginkirjastoon tai uimahalleihin.

Oulun linja-autoissa hyvä kalusto, hyvät aikataulut ja pätevä henkilökunta mutta myös eräs ongelma.

Linja-autoissa käytettävän Walttikortin voi ladata bussissa vain käteisellä. Tämä on paha kyhmy, muuten erinomaisessa kulkutavassa. Huolimatta siitä, että Nokia oli ja meni, Oulu tunnetaan yhä teknologiakaupunkina. Ei ole kaupunkimme maineen arvoista, että bussissa kortin lataamiseen tarvitaan käteistä rahaa. Lähes kaikki käyttävät maksukorttia, käteistä on vain harvalla.

Olen useamman kerran nähnyt linja-autoon pyrkivän jäävän pysäkille, koska lompakossa ei ole kuin hiluja. Käteisestä rahasta ollaan pikkuhiljaa luopumassa kokonaan ja tästäkin syystä bussikortti tulisi voida ladata linja-autossa myös muovikortilla.

LIMERIKKIKISA OULUUN

Oulussa on paljon kulttuuria,kuten  ilmakitaraa, videofestivaalit ja Qstock. Täällä on myös maailman pohjoisimmat irlantilaisfestivaalit ja Irlanti on tunnettu kirjailijoista ja runoilijoista. Jo 1300-luvulla irlantilaisessa Limerickin kaupungissa alettiin kirjoittaa limerikki- pilailurunoja. 

Se on periaatteessa melko helppo tapa runoilla; limerikissä on viisi säettä tai riviä, ensimmäinen rivi päättyy paikannimeen, seuraava rimmaa paikannimen kanssa, kolmas sekä neljäs rimmaavat keskenään ja kertovat jotain paikannimestä ja viides eli viimeinen rivi rimmaa kahden ensimmäisen rivin kanssa sekä kertoo jonkin, yleensä yllättävän tai nolon tiedon/ havainnon limerikin mainitsemasta paikkakunnasta.

Tähän tapaan:

OULULIMERIKKI

Hyisen meren rannalla Oulu

kaupunki jolla on valkea sielu

sen historiassa tuoksuu terva ja piki

ja paperityöläisten hiki

nyt rahaa Ouluun tuo teknologia ja korkeakoulu

Irlantilaistyyppinen, Oulusta kertovien limerikkien kisa sopisi Ouluun kuin nyrkki silmään. Kulttimaineen saaneessa romaanissakin Linnunradan käsikirja liftareille oli mukana avaruuskansa, joka vietti aikansa limerikkejä kirjoittaen.

Irlannissa käsittääkseni joka mainitsemisen arvoisessa kaupungissa tai pubissa on oma limerikkikisansa ja palkintona on olutta. Oulussakin limerikkikilpailu saattaisi nousta kilpailijaksi pubien tympeille tikka- ja biljardikisoille. 

Mitäpä suomalainen mies ei ilmaisen oluen saadakseen tekisi, ties vaikka kirjoittaisi runoja?

Oulun irkkufestivaalit olisivat oikea aika ja paikka Oulusta kertoville limerikeille, mutta ehkä limerikkejä voi kirjoittaa muutenkin.

POLIISIN YKSITYISTÄMINEN

Suomessa ja myös Oulussa poliisi kamppailee liian vähillä voimavaroilla järjestystä ylläpitääkseen. Poliiseja on yksinkertaisesti liian vähän ja poliitikkojen ohjaus vie monia poliiseja pois kaduilta somettamaan.

Viime aikoina on puhuttu paljon yhteiskunnan toimintojen yksityistämisestä eli muuttamisesta bisnekseksi. Ideana on, että sitä saa mistä maksaa ja toiminnan tulee maksaa itsensä sekä tuoda voittoa. Juuri kuten yrityksen tuleekin.

Myös poliisin yksityistämistä tulisi harkita. Ajatus ei ole uusi; Yhdysvaltain San Fransiscossa perustettiin 1800-luvulla juuri poliisipulaa torjumaan järjestelmä nimeltä Patrol Special eli poliisipiirejä yksityistettiin ja poliisitoimi näillä myytiin yksityisille yrityksille. Nämä piirit toimivat edelleen ja niitä valvoo San Fransiscon poliisi mutta ne eivät ole osa kaupungin poliisilaitosta. Patrol Special-piirien yrittäjät ja asukkaat maksavat Patrol Special- piireille niitten palveluksista.

Myös Suomessa eräät terveyskeskukset ja palokunnat toimivat kunnan kanssa tehtyjen sopimusten varassa. Yksityistäminen ei vierasta Suomessakaan.

Yksityistämällä poliisi kuntalaiset saisivat juuri sellaista poliisipalvelua, josta maksavat. Jos halutaan poliisin partioivan kadulla, tehdään sopimus yrityksen kanssa joka tekee niin ja jos taas halutaan poliisin pysyvän poissa näkyviltä ja näkyvän vain tarvittaessa, tehdään halutunlainen sopimus.

Kaikkein parasta olisi, jos poliisi, terveydenhuolto, palokunnat, posti tms olisivat yhteiskunnan tuottamia palveluita mutta en näe sen olevan enää nykypäivää. Maksamme verotaakkaa mutta emme pääse verovaroja jaettaessa äänestämään jaloillamme. Yksityistäminen antaisi meille tämän oikeuden.