ELÄMÄN WALTTIKORTTI

Oulussa on hyvintoimiva bussiliikenne, joka kuljettaa luotettavasti ympäri kaupunkia ja kaukoliikenteessä kauemmaskin. Oulun keskustassa omasta autosta on lähinnä vaivaa pysäköintipaikkoja väijyessä ja parkkipirkkoja vältellessä, muun liikenteen seassa pörräilystä puhumattamakaan.

Linja-autot ovat Oulun liikenteen elämänlinjoja; kaikki eivät halua tai pysty polkemaan pyörällä paikasta toiseen, varsinkaan talvella. Lämpimässä onnikassa, ruuhka-ajan ahtaudesta huolimatta on mukavampi kulkea Valkean kauppoihin, kaupunginkirjastoon tai uimahalleihin.

Oulun linja-autoissa hyvä kalusto, hyvät aikataulut ja pätevä henkilökunta mutta myös eräs ongelma.

Linja-autoissa käytettävän Walttikortin voi ladata bussissa vain käteisellä. Tämä on paha kyhmy, muuten erinomaisessa kulkutavassa. Huolimatta siitä, että Nokia oli ja meni, Oulu tunnetaan yhä teknologiakaupunkina. Ei ole kaupunkimme maineen arvoista, että bussissa kortin lataamiseen tarvitaan käteistä rahaa. Lähes kaikki käyttävät maksukorttia, käteistä on vain harvalla.

Olen useamman kerran nähnyt linja-autoon pyrkivän jäävän pysäkille, koska lompakossa ei ole kuin hiluja. Käteisestä rahasta ollaan pikkuhiljaa luopumassa kokonaan ja tästäkin syystä bussikortti tulisi voida ladata linja-autossa myös muovikortilla.

KIITOKSET BUSSIKUSKEILLE

Liikun Suomessa paljon bussilla ja minulla on bussikuskeista sekä busseista vain hyvää sanottavaa. Jos bussimatkustuksessa on häiriöitä, syynä ovat yleensä matkustajat, kuten taannoisissa bussin kaappausta yrittäneitten maahanmuuttajien tapauksissa. 

Olen useita kertoja istunut bussissa Helsingistä Ouluun tai toisinpäin ja lukenut kännykästä, miten junat ovat myöhässä tai lennot peruttu lumen takia mutta suomalaista bussikuskia ei tunnu pysäyttävän mikään. Tulkoon myrsky ja tuisku mutta bussi on perillä ajallaan. Mikäli tulee konerikko lähi- tai kaukoliikenteessä, korvaava bussi on hetkessä paikalla ja ottaa menetetyn ajan kiinni. 

Bussi on kaukoliikenteessäkin edullinen ja ympäristöystävällinen vaihtoehto eikä ajassakaan häviä junille. Myös se on bussien etu, että liikkuminen itä-länsisuunnassa onnistuu, toisin kuin pääasiassa pohjoisen ja etelän välillä kulkevilla junaradoilla tai lentoreiteillä. Busseissa ei myöskään ole häiriötä aiheuttavia ravintolapalveluja, mikä aiheuttaa lentokoneissa ja junissa turhaa liikkumista sekä hälinää.

Aina ei tosin bussillakaan seikkailutta pääse perille. Erään kerran Ruotsissa ensimmäistä vuoroaan ajava nuori naiskuski jotenkin harhautui  maantieltä metsätielle ja ajoi bussinsa niin syvälle metsään, ettei osannut enää peruuttaa autoaan sopivalle kääntymispaikalle vaan joutui soittamaan hätiin kokeneemman virkaveljen ajamaan auto takaisin reitille. Myöhästyin tapauksen vuoksi töistä mutta sain kivan tarinan kerrottavaksi ja sehän olikin ruotsalainen bussi eikä suomalainen.

Kiitän bussikuskeja hyvästä ja ympäristöystävällisestä työstä. 

KALLIOLEIKKAUKSET UUSIOKÄYTTÖÖN

Suomen teillä näkee runsaasti kallioleikkauksia eli kallion läpi on räjäytetty aukko, jotta tie kulkisi mahdollisimman tasaisesti ilman nousuja ja laskuja. Näitten kallioon tehtyjen kulkuväylien reunat on jätetty rosoisiksi ja karuiksi. Usein niitä peittää verkko estämässä kalliokiipeilyä mutta muutoin ne on jätetty sellaisiksi kuin sattuvat olemaan.

Kallioleikkauksista jäänyttä irtonaista kiviainesta käytetään kivirakennukseen ja esimerkiksi hautakiviin. Mielestäni teitten varsilla oleville kiviseinämillekin on olemassa mahdollisuus uusiokäyttöön.

Ehdotan, että kiviseinämiin kaiverretaan kuvia eli reliefejä koristamaan maisemaa. 

Kuvien aiheina voisi olla esimerkiksi tapahtumat ja henkilöt Suomen historiasta. Kainuuseen esimerkiksi Kekkosen kuva tai vaikkapa reliefi tervanpoltostoa. Teitten varsien kiveen saisi hyvin talletettua suomalaista tai paikallista historiaa.

Reliefit kiveen kaiverrettuna ovat kestävyyteensä verrattuna edullisia tehdä ja ne kertoisivat suomalaisista tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia vuosia sen jälkeen, kun ilmastonmuutos, pandemia, maahanmuutto, taloudellinen romahdus tai jokin muu syy on hävittänyt Suomen ja suomalaiset maailmasta.

Elämme muutoksen aikoja ja on aika miettiä, mitä meistä jää muistoksi poistuttuamme näyttämöltä.