SUOMI TEKEE RAHAA

Isänmaamme Suomi oli vain pari vuosikymmentä sitten kännyköitten valmistuksen johtomaa, ja olemme edelleen metsä- ja paperiteollisuuden johtavien maitten joukossa. Yhdellä alalla Suomi on ykkösmaa; kolikoitten valmistuksessa.

Kehittynyt maailma on menossa kohti yhteiskuntaa ilman käteistä, ja seteleitten sekä kolikoitten 2600 vuotta kestänyt valtakausi on loppumassa, ellei ihmeempiä tapahdu. Länsimaista USA ja Saksa luottavat yhä paljolti käteiseen mutta kortilla maksu etenee sielläkin.

Venäjän tsaari Aleksanteri II antoi autonomiselle Suomen suuriruhtinaskunnalleen oman markan vuonna 1860 ja samana vuonna perustettu valtion virasto Rahapaja löi ensimmäiset suomalaiset markat 15.10.1864. Aiemmin lyötiin kuitenkin pennejä kotimaiseen käyttöön. Kannattaa myös pitää mielessä, että vanhimmat Suomessa valmistetut kolkot ovat jo 1000-luvulta, tuolloin jäljiteltiin bysanttilaisia kolikoita joita Suomessa liikkui kaupankäynnissä.

Suomen Rahapaja on ollut  Suomen valtion omistama osakeyhtiömuotoinen liikeyritys vuodesta 1993 ja se on valmistanut kolikoita yli 40 maahan, useampaan kuin mikään muu maailman rahapajoista. Uusimmat erät ovat Etiopian ja Bolivian kolikot. Linjoilta tulee myös Tansanian ja Sambian rahaa sekä eurokolikoita eri Unionin maihin. Vuonna 2016 Suomen Rahapaja Oy löi 854 miljoonaa kolikkoa 13 eri maahan. Seteleitä painaa Suomessakin hollantilainen Gemalto, joka osti Setec Oy:n vuonna 2005.

Suomen Rahapaja ei valmista pelkästään kolikoita, vaan myös juhlarahoja. Ensimmäinen juhlaraha lyötiin vuonna 1951 Helsingin olympialaisten kunniaksi ja suuri osa niitten jälkeisten olympialaisten juhlarahoista on valmistanut Suomen Rahapaja.

Tuoreimmat juhlarahat ovatSuomen itsenäisyyden 100-vuotisen historian kunniaksi lyötävä kultainen sekä hopeinen juhlaraha. Suomalaisesta kullasta lyöty 100 euron nimellisarvoisen kultarahan hinta on tällä hetkellä 529 euroa ja niitä lyödään rajoitettu 3000 kolikon erä. Kolikon on suunnitellut muotoilija Simon Örnberg ja siinä hahmottuu Suomen kartta ja väestönkasvu 100 vuoden itsenäisyyden aikana.

Nimellisarvoltaan 10 euroa olevan hopeisen juhlarahan on suunnitellut 15-vuotias Saara Peltomäki Jyväskylästä. Päivän hinnan mukaan 38 euroa maksavan hopearahan puun vuosirenkaat symboloivat Suomen itsenäisyyttä ja toisiaan puristavat kädet välittävät suunnittelijan mukaan erilaisuuden arvon.

Suomen Rahapajalla on tuotantoa Suomen lisäksi Espanjassa ja Saksassa, josta tulevat kolioitten aihiot. Tuotannossa otetaan huomioon ekologia ja kolikot useimmiten lyödään kierrätysmetallista. Moni käytöstä jossain päin maailmaa jäänyt kolikko saa uuden elämän kun vanhojen rahojen metallista lyödään uutuuttaan hohtava kolikko, joko alkuperäiseen maahan tai muualle.

Huolimatta muovi- ja digitaalirahan yleistymisestä, kolikot tuskin kokonaan katoavat. Juhlarahoja voidaan lyödä eri tapahtumien muistoksi ja niille ollee aina keräilijöitä. Ehkäpä jonain päivänä lyödään taas Suomelle markkoja, ruplia, kruunuja, dollareita tai minkä nimen uusi valuutta saakin.