torstai 21. huhtikuuta 2016

YKSINÄISET SOTILAAT

Juutalainen Israelin valtio itsenäistyi toukokuun 14. päivä vuonna 1948 useita vuosia jatkuneitten väkivaltaisuuksien jälkeen ja itsenäisyysjulistusta seurasi arabinaapurimaitten välitön hyökkäys uuteen valtioon. Suurin osa Israelin puolustajista oli maassa syntyneitä sabra-nimellä tunnettuja juutalaisia ja maahan muuttaneita juutalaisia mutta Israelin joukoissa taisteli myös muslimiarabeja, lähinnä beduiineja. Muuan vuonna 1920 syntynyt beduiini palveli Israelin armeijassa 20 vuotta, johti salaisia partioretkiä ympäröiviin vihollismaihin ja jäi eläkkeelle everstiluutnanttina. Vielä nykyäänkin beduiinit ovat ainoita muslimiarabeja, jotka suorittavat asepalveluksen juutalaisen Israelin puolustusvoimissa.

Kuten Suomen Talvisotaan, myös Israelin itsenäisyyssotaan osallistui vapaaehtoisia ympäri maailmaa. Kaiken kaikkiaan ulkomailta tulleita mahal- nimellä kutsuttuja vapaaehtoisia palveli Israelin puolustusvoimissa noin 3.500 henkilöä 58 eri maasta. Suomesta Israeliin lähti 26 suomenjuutalaista. Suomalaisista mahaleista ei kaatunut yksikään, mutta 123 muunmaalaista vapaaehtoista kaatui taisteluissa sodan päättymiseen vuonna 1949 mennessä. Yhteensä Israelin armeijassa palveli noin 110.000 sotilasta itsenäisyyssodassa.

Osa vapaaehtoisista mahaleista oli siis juutalaisia eri puolilta maailmaa, mutta eivät kaikki. Juutalaisten sionistien lisäksi mukana oli myös kristittyjä sionisteja, eli heitä jotka kannattivat juutalaisten kotimaan perustamista Palestiinaan. Eräät mahalit olivat rahasta sotivia palkkasotureita ilman aatteellista motivaatiota sodan käyntiin.

Uusi Israelin valtio tarvitsi maajoukkojen tueksi ilmavoimia, mutta sotakokemusta omaavat juutalaiset olivat palvelleet enimmäkseen maavoimissa, kuten Britannian armeijan Juutalaisprikaatissa. Tästä syystä mahaleja palveli erityisen paljon ilmavoimissa. Jopa 70% prosenttia Israelin ilmavoimien henkilöstöstä itsenäisyyssodassa oli mahaleja ja englanti oli osan aikaa ilmavoimien pääasiallisin toimintakieli.

Yhteistyö Israelin puolesta sotivien mahalien ja israelilaisten välillä ei aina sujunut kitkatta; mahalit vaativat ja saivat itselleen paremman palkan ja edut kuin Israelin armeijan kotoperäiset sotilaat. Palkkasotureilla, joilla oli vain vähän tai ei lainkaan sionistista motiivia sotaan osallistumiseen, oli myös vaikeuksia sopeutua Israelin armeijan komentoketjun osaksi.

Vähäiset kotoutumisongelmat eivät kuitenkaan häirinneet sodankäyntiä, vaan taistelut päättyivät Israelin voittoon, joskin virallista rauhansopimusta ei ole vieläkään kaikkien sodan osapuolten kanssa tehty. Suurin osa mahaleista palasi kotiinsa sodan jälkeen, mutta eräät jäivät maahanmuuttajiksi Israeliin; esimerkiksi Kfar Danielin siirtokunnan perustivat britti- ja amerikkalaistaustaiset mahalit ja Israelin valtion lentoyhtiö El Al on myös osittain mahal-lentäjien työn varaan perustettu.

Israelin puolesta taistelleet mahal-vapaaehtoiset kantoivat rahasta tai aatteesta kortensa Israelin kekoon ja heidän perinteensä jatkuu edelleen 2010-luvulla. Israelin valtiolla on useampikin vapaaehtoisohjelma ulkomailta tuleville tukijoille, ei vain tunnettua kibbutsivapaaehtoisohjelmaa vaan myös palvelukseen Israelin puolustusvoimissa. Armeijassa palvelevat vapaaehtoiset suorittavat huolto- ja aputöitä, eivätkä ole sotilaita vaikka työasuna onkin univormu.

Israelin armeijaan tulee edelleen juutalaisia sotilaita maailmalta, moni suomenjuutalainenkin on palvellut sotilaana Israelin puolustusvoimissa. Muutamana vuotena vuoden 2010 molemmin puolin, yli 8.000 Israelin ulkopuolella syntynyttä miestä ja naista liittyi Israelin armeijaan. Suurin osa oli Venäjältä ja Yhdysvalloista maahan muuttaneita juutalaisia.

Moni Israelin armeijan ulkomaalainen sotilas on orpona Israelissa; heillä ei ole lähisukua Israelissa. Heidän tuekseen perustettu Yksinäiset sotilaat- ohjelma auttamaan ulkomaalaistaustaisia kotoutumaan armeijaan ja uuteen kotimaahan. Ulkomailta tulleitten sotilaitten määrä vaihtelee, mutta heitä on jatkuvasti Israelin armeijassa tuhansia ja noin 40% heistä palvelee taisteluosastoissa. He saavat suurempaa korvausta palveluksestaan, enemmän lomia ja tukea asumiseen armeija-ajan jälkeen kuin syntyperäiset israelilaiset sotilaat. Ulkomailta tulleitten toivotaan jäävän asumaan Israeliin ja rakentavan uutta kotimaataan muitten israelilaisten kanssa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti