LIITON TOIMINNANJOHTAJA VIERAILI MIELENVIREYDESSÄ

Mielenterveyden Keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka on tutustunut pohjoisen mielenterveysyhdistyksiin  ja kävi Mielenvireydessäkin kahtena perättäisenä päivänä.  Vierailuihin vaikutti myös hattuja harrastavan Olavin alakerran hattuateljeeseen jättämä tilaus. Tilaisuus piti käyttää hyväksi ja ruotsalaiseen paraatimantteliin pukeutunut Olavi Sydänmaanlakka, korvalehdessään puukonmallinen korvakoru, keskusteli mielenterveystyöstä pitkään yhdistyksen puheenjohtajan Anna-Maijan ja toiminnanjohtajan Aijan kanssa.

Pohjoisen, Olavin mukaan kaikki Lahdesta ylöspäin, yhdistykset synnyttivät ajatuksia niitten tukemiseksi. Keskusliitto ei riitä kaikkeen ja etelän yhdistyksiä pienemmät pohjoisen yhdistykset tarvitsevat kokoavia voimia toimintansa toteuttamiseen. Olavi on puhunut Raha-automaattiyhdistykselle Pohjois-Suomen yhdistysten käyttämisestä pilottihankkeena, jossa kokeiltaisiin haasteitten ratkaisua. Se, mikä saadaan toimimaan pitkien välimatkojen ja harvan asutuksen pohjoisessa, toiminee hyvin myös etelässä, uskoo Olavi Sydänmaanlakka. Hänen mukaansa yhdistysten yhteistyötä tulisi  vahvistaa MKTL:n avulla.

Tällä kertaa Olavin maakuntakierros kesti neljä päivää, maanantaista torstaihin ja vierailut suuntautuivat Mielenvireyteen Oulussa ja yhteistyökumppaniimme Balanssi ry:hyn Rovaniemellä. Aiemmin tänä syksynä Olavi tutustui myös Kuusamon paikalliseen mielenterveysyhdistykseen, joka liittyy pian myös Rytke-hankkeeseen ja jonka kanssa Mielenvireys aloittanee yhteistyön.

48-vuotias Olavi Sydänmaanlakka on koulutukseltaan perheterapeutti. Tutkintonsa hän on suorittanut opettajankoulutuslaitoksessa Heinolassa. Olavin ensimmäinen työpaikka oli varastomiehenä SOK:lla nuorempana, sieltä hän muistaa parhaiten sen, miten hänet laitettiin ajamaan trukkia ilman korttia ja isompaa kokemusta. Sittemmin Olavi on tullut tunnetuksi  nuoria tukevan Aseman lapset- järjestön kenttätyönjohtajana. Hänen ansioihinsa kuuluvat myös nuorille suunnatut Walkers- kahvilat, joista eräs toinen järjestö Aseman lasten luvalla teki ikääntyneille tarkoitetun version nimellä Kalkers. 

Televisiosta  hänet muistetaan Kakola- sarjasta, jossa hän neuvoi ohjelmaan osallistuvia nuoria näitten tutustuessa vankilaelämään. Olavi sanoo sarjan teon olleen kiinnostavan, pari viikkoa tuotantoryhmä eli läheisesti kuin rippileirillä ja se herätti ajatuksia osallistuvien nuorten mielessä. Olavi Sydänmaanlakka uskoo muistavansa kokemuksen ja siinä olleet ihmiset lopun ikäänsä. Olavi ja Aseman lapset olivat myös  1990-luvulla avustajina Åke Lindmanin elokuvassa ja siitä tehdyssä tv-sarjassa Lapin kullan kimallus. Tuottajat halusivat Lapin kullan kimalluksen baarikohtauksiin ”elämää nähneitten” näköisiä avustajia esittämään asiakkaita ja Olavi tovereineen sai pyynnön tulla näytille ja saivat pestin.

Olavi Sydänmaanlakka käy perheineen säännöllisesti Oulussa, sillä hänen vaimonsa on lähtöisin Oulusta ja perheellä on täällä sukua. Olavi nähtäneen Mielenvireydessä toistekin.

Lopuksi kaksi ajatelmaa jotka Olavi pitää mielessä:

”Unelmissa ei ole oleellista saavuttaako ne, vaan mitä saavuttaa mennessään niitä kohti”

Nelson Mandela

”Jokaisella on tämänsä”,  sanoi  Pentti Saarikoski. Tällä hän tarkoitti jotain tiettyä asiaa, joka tekee ihmisestä sellaisen kuin hän on.

Virreyssanomiin kirjoittamani haastattelu viime vuodelta.

KUIVATAAN PYYKÖSJÄRVI

Kaleva kertoi 10.6. Pyykösjärvessä olevan sinileväsamentumia, jopa niin paljon että Pyykösjärvessä uimista tulisi välttää iho-oireitten, vatsavaivojen ja muitten pulmien välttämiseksi.

Tilanne on siis se, että taajaan asutulla alueella Oulussa on järvi, jossa ei voi uida tai käyttää sitä muutenkaan hyväksi. Enää ei Pyykösjärvellä vietetä kesäpäiviä uiskennellen ja sukeltaen kuten minun ollessani lapsi. Raakasti sanottuna nyt jo huonokuntoinen Pyykösjärvi vie laajan tilan Oulusta ja sen tila luultavasti vain huononee ajan mittaan tarpeettomaksi kuralätäköksi kaupungin sisällä. Järven puhdistaminen ollee liian kallista ja työlästä ja lopputulos väliaikainen jotta se olisi toimiva vaihtoehto.

Ehdotan, että Pyykösjärvi kuivataan ja muutetaan tonttimaaksi. Järven alueelle mahtuisi paljon kerrostaloja tai muita rakennuksia ja sen saanti tonteiksi lisäisi rakennustilan saatavuutta Oulussa. Pyykösjärven kuivaaminen, täyttäminen ja niin edelleen sekä myöhemmät rakennustyöt toisivat myös työtä kaupunkiin. Oulu on yksi Suomen kasvukeskuksista johon tulee jatkuvasti uusia asukkaita ja asuntoja on parempi olla liikaa kuin liian vähän.

Oulun työttömyystilanne on niin huono, että tätäkin ajatusta kannattaisi miettiä. Euroopan Unionilta voisi rahoituskin työllisyyden nimissä irrota.

TIETOKONEEN PÄIVITTELYÄ

En ole kummoisempi tietokonemies; osaan käyttää toimivaa konetta mutta jos tulee ongelma joka ei tietokoneen sammuttamalla ja uudelleen käynnistämällä katoa, kilautan kaverille. Tietokoneen toiminta taikka tekniikkakaan ei ole minulle tuttua.

Tänään ollessani konetta sammuttamassa, se alkoi asentaa 21 päivitystä. Asenteli aikansa eli turhan pitkään ja sitten oli aika käynnistää kone uudestaan. Taas tuli odottelua kun tietokoneeni puuhaili jotain päivitysten asentamiseen liittyvää ja kun kone oli tekemäänsä tyytyväinen, se alkoi määritellä Windowsia ennen kuin pääsin surffailemaan netissä. Varmasti parikymmentä minuuttia tai puolikin tuntia meni tietokoneeni päivittelyssä ja päivityksiä tulee useahkosti.

Tietokoneen päivitys on harmillista puuhaa, joko olen menossa nukkumaan ja joudun odottamaan koneeni olevan valmis ennen nukkumaan menoa, tai minulla olisi jotain kuuklattavaa tai lasku maksettavana enkä haluaisi odottaa päivitysten olevan valmiita. Päivitykset haittaavat tietokoneen käyttöä, ja minä siis en huomaa jälkikäteen koneen toiminnan olevan parempaa tai nopeampaa. Tottelevaisena tietokoneen käyttäjänä vain noudatan annettuja ohjeita ellei hälyttävää ilmaannu.

Päivityksiä päivitellessäni tulin ajatelleeksi, että ei autoja tai muita arkikoneita päivitetä paremmiksi. Ne vaihdetaan uusiin. Älykännykässäni on netti, mutta ei sen käyttöön tule katkoksia päivitysten asentamista odotellessa, ei ainakaan vielä ole tullut. Vain "varsinaiset" (en tarkoita tässä maahanmuuttajia) tietokoneet pätkivät käyttöä päivitysten takia.

Ymmärtäisin päivitysten tarpeen, jos kone olisi huikean kallis kuten tietokoneitten alkuaikoina, ja niitten vaihtaminen uuteen malliin autojen tyyliin, olisi iso kuluerä mutta tietokoneet ovat melko kohtuuhintaisia nykyään. Luulisi insinöörien pystyvän suunnittelemaan tietokoneen mallia rautakanki, joka ei vaatisi säännöllisiä päivityksiä toimiakseen.

Tietokoneitten päivittämisestä pitäisi päästä eroon, varsinkin kun harva tietää mitä he/me koneelle päivitysten mukana asentavat. Kukapa tietää; ehkä päivitys lähettää Valtaapitäville tiedon siitä, mitä tietokoneella on tehty ja millä sivuilla on käyty. Ikkuna tällaiseen tarkkailuun ainakin on auki.

ELINKAUTISISTA ELÄMÄN PITUINEN

Suomen rikoksien rangaistuskäytäntöjä pidetään syystä rikollisia suosivina. Jokaiseen tapaukseen löytyy jokin syy lieventää, lyhentää tai alentaa rangaistusta. Tiettävästi vain pari prosenttia vankeusrangaistuksista on yli kahden vuoden mittaisia ja moni vankeus määrätään ehdollisena, eli käytännössä ei joudu vankilaan ja jää ilman rangaistusta.

Lyhyet tuomiot olisivat kelpo juttu, mikäli rikokset olisivat lieviä mutta tavaksi on tullut antaa törkeistäkin väkivaltarikoksista lyhyitä ja usein ehdollisia tuomioita. Lyhyitäkin tuomioita lyhennetään lomilla, ehdonalaiseen pääsyllä ja ennenaikaisella koevapaudella, joitten aikana osa vangeista tekee uusia rikoksia.

Elinkautiseen vankeuteen tuomitaan Suomessa vain äärimmäisen raaoista murhista ja elinkautista tuomiota suorittavat ennemmin tai myöhemmin päästetään vapaaksi yhteiskuntaan. Ja useamman kerran yksi henkilö on istunut useamman elinkautisen syyllistyttyään uuteen tai uusiin murhiin. Jos mukaan huomioitaisiin määräaikaisia tuomioita tapoista ja kuolemantuottamuksista istuneet, moneen kertaan ihmisen tappamiseen syyllistyneitä on vielä enemmän.

Olen sitä mieltä, että murhasta tuomitun elinkautisen vankeuden tulisi olla elämän pituinen vankeus. Murha on niin vakava rikos, ettei pidä ottaa riskiä sen uusimisesta. Lisäksi on ajattelen sitä, että murhaajan uhri pysyy kuolleena, hän ei saa uutta mahdollisuutta. Miksi murhaajan pitäisi saada uusi mahdollisuus?

JÄLKIMIETE TAAKANJAOSTA

Kirjoitin Kalevan ja kolmen muun lehden mielipidepalstalle tekstin, jossa olin Unionin taakanjakoa vastaan. Yksi lehti julkaisi ja lisäksi se on täällä blogissani.

Joka tapauksessa, olen jossain määrin lieventänyt kantaani. Perusteluni on se, että Suomi on Euroopan Unionin rajamaa; Unioni loppuu Suomen ja Venäjän rajalle. Eli jos elintasopakolaiset päättävät että on liian kallista, liian vaarallista, liian märkää tai ei vaivan arvoista tulla Eurooppaan Välimeren yli, he hakevat vaihtoehtoisia reittejä. Yksi voi olla tulla Venäjältä Suomeen. Sehän olisi humamun kannalta nappiratkaisu; pääsisi heti pohjoismaisen sosiaaliturvan piiriin ja koska Suomi olisi ensimmäinen EU-maa johon maanmuuttaja tulisi, Dublin- sääntökin olisi laittoman maahantulijan puolella.

Tuleehan itärajan yli mamuja nytkin, mutta ei vielä samanlaisia massoja kuin Välimerellä. Mikäli itärajan ylittäjien määrä kasvaa ja tilanne pahenee, se olisi Suomi joka ruikuttaa muita Unionin maita ottamaan turvapaikanhakijoita vastaan ja jakamaan taakkaa ettei Suomi joutuisi kaikkia notkujia elättämään.

Taakanjaosta täysin kieltäytyminen saattaa joskus tulevaisuudessa kääntyä puraisemaan suomalaisia pyllystä, kuten amerikkalainen sanonta kuuluu.

ESPANJALAISTEN TEURASTUS ISLANNISSA

Pohjoisella Atlantilla sijaitseva Islanti tunnetaan kalastuksesta, kuumista lähteistä ja muutaman vuoden takaisesta tuhkapilvestä joka lamautti Euroopan ilmaliikenteen joksikin aikaa. Islannin asuttivat tuhatkunta vuotta sitten Eurooppaa rosvoilevat viikingit ja irlantilaiset munkit, ja nykyään saarta pidetään rauhallisena luontoidyllinä josta ei juuri muuta mediassa kerrota.

Islannilla on ollut myös synkät hetkensä ja yksi niistä tapahtui 400 vuotta sitten. Jo tuolloin Islannin vedet tunnettiin veden viljastaan ja se houkutteli alueelle kalastajia ja valaanpyytäjiä Etelä- Eurooppaa myöten. Vuonna 1615 Espanjasta kotoisin oleva kolmen valaanpyyntialuksen laivasto tuhoutui myrskyssä Islannin rannikolla, lähellä paikkaa nimeltä Västfjordarna eli Länsivuonot.

Haaksirikko jätti noin 80 baskikansaan kuuluvaa merimiestä oman onnensa nojaan Islantiin. Baskimaa oli silloin, kuten nytkin osa Espanjan valtakuntaa ja baskit siis Espanjan alamaisia. Islanti taas oli Tanskan alainen syrjäseutu, jota hallittiin jotenkuten Kööpenhaminasta käsin. Haaksirikkoisilla baskeilla ei ollut keinoa saada apua Espanjan kuninkaalta kotiin päästäkseen. Avun saanti islantilaisiltakaan, jotka elivät itsekin suurelta osin köyhyydessä, ei ollut toimiva vaihtoehto; lähes sata kielitaidotonta miestä vaatimassa ruokaa, majapaikan, vaatteita ynnä muuta oli pienelle Islannille melkoinen ylimääräinen rasite.

Ei ole tiedossa pyysivätkö espanjalaiset baskit apua Västfjordarnan asukkailta, mutta se on tiedossa että baskit alkoivat nälkäänsä varastaa ja ryöstellä alueen maatiloja. Sitä eivät paikalliset islantilaiset sietäneet; ulkomaalaiset rosvoamassa ruuat paikallisten suusta oli liikaa jo 1600-luvulla.

Tilanne paheni ja riidat kärjistyivät niin pahaksi, että Västfjordarnan nimismies Ari Magnusson antoi säädöksen jolla espanjalaisen saattoi surmata tavattaessa ilman rangaistusta. Muutaman seuraavan viikon aikana nimismiehen johtamat maanviljelijät etsivät ja tappoivat 32 espanjalaisiksi kutsumaansa kuokkavierasta. Tapaus tunnetaan nimellä "Espanjalaisten teurastus", ja on yksi pahimmista joukkomurhista Islannin historiassa, lähes Algeriasta tulleitten turkkilaisten merirosvojen seuraavalla vuosikymmenellä Islantiin tekemien tihutöitten veroinen.

Aikanaan baskitilanne rauhoittui mutta tarina ei päättynyt. Nimismies Ari Magnussonin määräys espanjalaisten surmaamisesta tavattaessa nimittäin jäi voimaan. Vasta vuonna 2015 Västfjordarnan hallinto kumosi 1615 annetun asetuksen ja teki alueella oleskelevien espanjalaisten tappamisesta rikoksen. Luonnollisesti kyseessä oli lain kuollut kirjain jo espanjalaisten harvoin eksyessä Västfjordarnan taajamaan Islannissa ja Islannin valtion lain mennessä paikallisen säädöksen yli rangaisten murhasta uhrin kansallisuudesta riippumatta.

Vuonna 2015 islantilaiseen Västfjordarnaan saapui turvallisin mielin baskien edustajia juhlistamaan tappokäskyn kumoamista ja vuonna 1615 surmattujen baskien kunniaksi pystytetyn muistomerkin paljastamista. Baskit ja islantilaiset kättelivät toisiaan tilaisuudessa sovinnon merkiksi.

POLITIIKKA ON LEIPÄLAJI

Monesti medioissa hehkutetaan urheilijoita ja laulajia, lähinnä räppäreitä, jotka ovat syntyneet köyhyyteen ja urheilijan tai esiintyjän taidoillaan raivanneet tiensä maineeseen sekä rikkauteen. Mitä näitä nyt on; Zlatan, Ronaldinho, Eminem ynnä muita.

Ellei urheilu tai taiteilu luonnistu, niin politiikka on yksi tapa saada elantonsa vaikka siitä ei paljon medioissa kerrotakaan. Ei se niin paljon urheilusta taikka laulamisesta eroa, molemmissa ulospäin suuntautuneet kovaääniset saavat sanansa sanottua. Kuten urheilu ja taiteilu, myös politiikka usein aloitetaan nuorena. Urheilussa urheiluseuroissa, esiintymisessä Idolseissa tms ja politiikassa opiskelijapolitiikassa. Useimmat tunnetuimmat poliitikot ovat nuoresta pitäen olleet politiikassa, eräät eivät ole muita töitä edes kokeilleet. "Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa", kuten sanotaan.

Politiikkaan mukaan pääsy vanhanakaan ei itse asiassa ole kovin vaikeaa; puolueisiin jäseneksi pääsy ei ole hankalaa ja kuntavaalien aikaan vähänkään isommassa kunnassa paitansa puhtaana pitänyt on hyvissä asemissa ehdokkaaksi päästäkseen, sillä ehdokaslistaa isollakin puolueella on usein vaikea saada täyteen sopivia ehdokkaita. Pienemmissä puolueissa rima ehdokkaaksi pääsyyn voi olla hyvinkin alhaalla. Kaiken huipuksi ei tarvitse edes tulla valituksi, sillä ehdokkaille tai muuten reippaille henkilöille riittää luottamustoimia yhtiöitten hallituksissa ja erilaisissa lautakunnissa, joissa mukana olo antaa panoksia seuraaviin vaaleihin.

Luulenpa, että jos taloudellinen tilanne huononee, politiikasta tulee uusi urheilu jolla ihmiset yrittävät saada elantonsa ja ehkä mainettakin. Politiikassa pätkätyötkin ovat hyväpalkkaisia ja pitempiä kuin vaikkapa kaupan myyjänä, muista eduista puhumattakaan.

Tämä tulisi viemään politiikkaa populistisempaan suuntaan, ehdokkaitten kamppaillessa äänistä ja valituksi tulosta. Se voi olla hyvä tai huono asia, riippuu siitä miten asiaa katsoo; populisti antaa kansalle mitä kansa tahtoo, ja toisenlainen politiikko tekee mitä tahtoo kansan tahdosta piittaamatta. Kummin tahansa, lopputuleman kertoo historia.