KASINO OULUUN ILMAN RAYTA

RAY päätti jatkaa neuvotteluja kasinon perustamisesta Turun ja Tampereen kanssa, Oulu jäi ilman RAYn kasinoa tässä uhkapelissä. Ouluun ehkä saadaan FeelVegas- minikasino, joka kuitenkaan ei tuo kaupunkiin rahaa eikä työpaikkoja oikean kasinon veroisesti.

Kasino Oulussa olisi loistava veto; jo nyt Oulu on vaihtoehto noin 700.000 Pohjois- Suomen, sekä pohjoisen Ruotsin ja Venäjän asukkaalle lomailupaikkaa etsiessä. Mikäli Oulussa olisi kansainvälisen tason kasino, turisteja tulisi entistä enemmän kauempaakin; Asiassa, Venäjällä ja Keski-Euroopassa on paljon rikkaita uhkapeleistä kiinnostuneita asukkaita. Kasino toisi siis piristystä Oulun hotelleihin, kauppoihin ja ravintoloihin ja muutenkin tasokkaampaa kansainvälisyyttä kuin nykyinen pitsamiesten ja turvapaikanhakijoitten Ouluun tuoma. Oulu voisi kasinon tai useammankin myötä olla Pohjolan Las Vegas, Monte Carlo tai Macao.

Ehdotan siis, että Oulu alkaa suunnitella kasinon perustamista ilman RAYta. Maailma on mustanaan kasinoalan liikemiehiä ja muita sijoittajia, joilla on rahaa ja pätevyyttä kasinon perustamiseen ja hoitamiseen jopa paremmin kuin suomalaisella Raha-automaattiyhdistyksellä, joka ei toimi uhkapelialalla rahaa bisneksenä tehdäkseen vaan kerätäkseen rahaa yhdistysten rahoittamiseksi.

Pohjois-Suomen kansanedustajat ja muut päättäjät voivat lobata kasinon perustamista haittaavien lakien säännösten muuttamiseksi ja poistamiseksi. Pohjoiskalotin alueelle tulee kasino ennemmin tai myöhemmin ja Oulu on siihen paras paikka. Ei anneta tämänkin bisneksen mennä Ruotsiin, Norjaan tai Pohjois-Venäjälle.

KAIKKI TIET VIEVÄT OULUUN

Viiden kunnan, eli Haukiputaan, Yli-Iin, Kiimingin, Oulunsalon ja Oulun yhdistyminen yhdeksi suureksi kunnaksi näyttää yhä enemmän neljän kunnan liittymiseltä Oulun kaupunkiin. Palvelut pikku hiljaa valuvat Oulun toimipisteisiin säästöjen nimissä. teorian mukaan Oulun ympärysalueitten asukkaat voivat kulkea hoitamassa asioitaan Oulun kaupungissa, parhaimmillaan kymmenien kilometrien päässä.

Omalla autolla pääsee, ja parkkipaikkakin Kivisydämestä useimmiten löytyy mutta bussilla asia on toinen. Liput ovat kalliita ja bussit aamuisin ja iltapäivisin osan matkasta täpötäynnä. Sitten pitää vielä jonottaa asiansa hoitaakseen ja ehtiä bussilla vielä kotiinkin. Siinä menee homma vaikeaksi.

Haukiputaalle vielä pääsee bussilla Oulusta, mutta Kellon Kiviniemestä kulkee yksi bussi tunnin välein Oulun kaupunkiin ja takaisin. Enää ei bussilla pääse Haukiputaalle kahdeksan kilometrin päähän menemättä ensin kahden kilometrin päähän Kelloon ja hyppäämättä sieltä Haukiputaan bussiin. Linjat on suunniteltu niin, että Kellon Kiviniemestä mennään Ouluun parinkymmenen kilometrin päähän mutkitellen Herukan ja Pateniemen kautta, eikä ajamalla alle kymmenen kilometrin päähän Haukiputaalle. Tästä tulee ajanhukkaa ja ympäristölle turhaa kuormitusta saastuttamalla tarpeettomasti.

Trendi on selvä: kaikkien halutaan hoitavan asiansa suuressa Oulussa ja mielellään myös muuttavan sinne palvelujen perässä. Ympäryskuntien tulisi Oulun päättäjien mielestä autioitua lähes täysin; on helpompi hallita yhtä suurta kokonaisuutta kuin tusinaa pienempää yhteisöä.

Oulun ulkopuolella asuvien valtuutettujen tulisi aktivoitua paremmin ajamaan kotiseutujensa etuja Suur-Oulun valtuustossa. Muilla ei ole valtaa eikä yhteyksiä siihen, eikä oululaisilla valtuutetuilla edes motivaatiota.

SIIVET

Otsikon mukainen sotilasilmailusta kertova sotasarjakuva ilmestyi muinoin Suomessa, ehkä edelleenkin; Korkeajännityskin on yhä voimissaan.

Minua kiinnostaa tällä kertaa enemmän siviili-ilmailu. Käyn usein Helsingissä ja yleensä olen matkannut junalla; se on sopivan rauhallinen ja tyylikäs matkustustapa. Nyt olen kuitenkin pari reissua tehnyt lentokoneella ja saatan tehdä niin uudestaankin. VR uudisti hinnastoaan ja laski alennusprosentteja 50 prosentista 20 prosenttiin ja muitakin muutoksia tehtiin.

Tutkiessani eri matkustustapojen hintoja ja aikoja, huomasin että pääsen halvimmillaan seitsemällä kympillä Helsinkiin ja takaisin sekä junalla että lentokoneella. Junalla matka kestää yhdeksisen tuntia ja lentokoneella 50 minuuttia; paitsi potkurikoneella puolisentoista tuntia.

Lentäminen ei ole turvatarkastusten ja kuin sillit suolassa istumisen vuoksi miellyttävä tapa matkustaa mutta nopeus ja hinnan olematon ero ratkaisivat asian Finnairin hyväksi. Lentokoneessa on ikävä olla mutta ainakin pääsee nopeasti perille. Juna on mukavampi, jos ottaa yöjunaan hyttipaikan mutta silloin lippu on kalliimpi kuin halvimmat lentoliput.

Jotenkin tuntuu oudolta, jopa väärältä, että ilmaa junaa enemmän saastuttava lentokone on halvempi tai ainakin edukkaampi kuin vähemmän saastuttava juna. Ei hyvältä näytä ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta.

Pahaa tekee ajatella mitä teen luonnolle lentämällä, mutta hinnalla on merkitystä ja kun pääsen nopeammin perille, ehdin olla siellä pitempään. Näillä mennään toistaiseksi.

LIIAN KALLISTA SAMAN TAIVAAN ALLA

Syksyllä turvapaikanhakijavyöryn puhuttaessa Suomea, Helsingissä järjestettiin konsertti teemalla Meillä On Unelma. Tarkoitus oli aktivoida ihmisiä vastustamaan maahanmuuton kritiikkiä. Musisoimassa oli suomalaisia suurnimiä kuten Anssi Kela, Anna Puu, Lännen-Jukka sekä Jukka Poika. Konsertti oli kuulijoille ilmainen ja järjestettiin keskellä Helsinkiä Kansalaistorilla. Sitä en tiedä olivatko esiintyjät aatteesta vai rahasta mukana, mutta kuuntelemaan rasisminvastaista ilmaista sanomaa tuli eräitten arvioitten mukaan 10.000-15.000 ihmistä.

Viikko sitten lauantaina piti Oulun Areenalla olla samankaltainen tilaisuus. Esiintyjinä piti olla 90-luvulla mainetta saanut yhtye Radiopuhelimet ja lisäksi Blind Channel, Laid Back Townies, Skandinistas, Vuoksi, Rita & The Crawlers, Deposit Man, Uh ja Ah, Erika & Mika Duo, ja Liisa Kärkinen, keitä he sitten ovatkaan. Ainakaan vielä ei kaltaiseni Mamba- ja Kari Tapiomies heitä tunne.

Tämä Saman taivaan alla- niminen konsertti ei ollut ilmainen kuten Helsingin "The Unelma" syksyllä. Liput maksoivat tiettävästi 18 euroa ja niitä ei saatu myytyä niin paljoa että edes konsertin kulut olisi saatu peitettyä, puhumattakaan että rahaa kerättäisiin maahanmuuttajien hyväksi tehtävään työhön. Tämä siitä huolimatta että tilat, tekniikka ja muu tilpehööri olisi tullut alennettuun hintaan Hyvän Asian vuoksi.

Konsertti Saman taivaan alla peruutettiin tältä erää, uusi yritys tehtäneen touko-kesäkuun vaihteessa säittenkin parannuttua. Lippuja ei vain mennyt kaupaksi niin paljoa että homma olisi kannattanut, tappiollakaan ei hyviä töitä kannata tehdä.

Ilmaiseen hyväntekeväisyyskonserttiin siis saapui tuhansittain ihmisiä kuulemaan tunnettuja esiintyjiä, mutta kun suvaitsevaisen olisi Hyvän Asian eteen pitänyt kaivaa omaa kuvetta, niin konsertti kuivui kokoon. On toki totta, että maahanmuuttajien eduksi järjestettyjen tapahtumien osallistujat usein ovat niitä, joitten mielestä Jonkun Muun täytyy herrasmiehenä aina maksaa lasku. Itse jos joutuu maksamaan omista, tosin usein yhteiskunnalta saaduista, rahoista heistä tuntuu olo huijatulta ja tuntevat joutuvansa hyväksikäytetyksi, sen sijaan että itse käyttäisivät muita hyväksi.

Tai ehkäpä konsertin peruuntuminen on merkki rasismista; ihmiset ovat niin rasisteja, etteivät halua parilla kympilläkään tukea maahamme tulleita ulkomaalaisia.

Pakko sanoa, että tunnen Saman taivaan alla-konsertin peruuntumisesta nihilististä vahingoniloa. Suvaitsevaiset ovat suuna päänä auttamassa maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita kunhan se ei maksa heille mitään, mutta jos itse pitää omilla rahoilla tukea samoja ihmisiä, niin auttamishalu katoaa kuin hylkäävän päätöksen turvapaikkahakemukseensa saanut irakilainen.

TERVEEN ITSEKKYYDEN AIKA

Suomi on koko Euroopan Unionin jäsenyytensä ajan ollut Unionin kiltti poika ja joomies, vasta euron kriisin tukipakettien kohdalla yritimme pitää puoltamme mutta loppupeleissä annoimme kuitenkin periksi. Suomi oli mukana paketeissa vaadittuaan Kreikalle annetuille rahoilleen arvottoman perävalotakuun.

Talouden syvenevän alamäen ja maahanmuuton myötä Suomi, ja muu Eurooppa muuttuu pysyvästi pahempaan suuntaan. Vanhat hyvät ajat jolloin työtä riitti ja elintaso nousi, eivät enää palaa.

Elämän Euroopassa huonontuessa Suomen tulisi nousta takajaloilleen ja olla terveesti itsekäs jotta suomalaiset selviytyisivät tulevasta murroskaudesta mahdollisimman vähin vaurioin. Olemme olleet luokan kiltti poika ja kympin tyttö, ja saaneet vastineeksi vain virkoja Suomen poliitikoille ja kaksi lautasta isojen poikien pöytään, jossa Suomen mielipiteellä ei kuitenkaan ole käytännön painoarvoa. Suomen tulee vaatia ja kiristää Euroopan Unionilta etuja ja rahaa suomalaisten turvaksi romahdusta vastaan, kuten Iso-Britannia juuri nyt on tekemässä.

Mikäli Suomi, kuten Britannia, harkitsisi järjestävänsä kansanäänestyksen Unioniin kuulumisesta, EU lupaisi Suomelle vaikka kaikki Smoolannin metsät estääkseen äänestyksen. Euroopan Unionille olisi liian kiusallista, jos kansa äänestäisi väärin eli eron Unionista puolesta ja siitä huolimatta eroa ei edes mietittäisi. Euroopan Unioni on yksisuuntainen tie; jos siihen liittyy, pois ei pääse eikä päästetä vaan ero torjutaan lupauksilla ja silityksillä.

Euroopan Unioni on nyt suostumassa suuriin myönnytyksiin Britannialle, jotka Suomi osaltaan tulee rahalla maksamaan, vastineeksi kansanäänestyksestä luopumisesta eli kiristys toimii.

Välttääkseen nolon ristiriidan kansan tahdon ja poliitikkojen tahdon välillä, Unioni antaisi Suomellekin myönnytyksiä ja etuja, eikä Unioni voi kuin suostua; Suomi maksaa jo nyt enemmän kuin Unionilta saa, virkoja herroille ei kansa kaipaa eikä erottaminen Euroopan Unionista tule kysymykseen. Pahinta mitä Euroopan Unioni voi Suomelle tehdä, on lähettää Jyrki Katainen takaisin.

Suomen hallituksen tulee ajaa Suomen etua, EU ei sitä tee.

SAI MUT LAULAMAAN HEN

Ruotsi on tunnettu pyrkimyksestään demokratiaan ja tasa-arvoon. Usein tämä tarkoittaa, että asioitten täytyy olla neutraaleja ja mauttomia; ilman makua, väriä tai ominaisuuksia.

Toisin kuin suomen kielessä, ruotsin kielessä on eroteltu naispuolinen asemosana/pronomini hän eli hon ja miespuolinen asemosana hän eli han. Tästä ollaan kuitenkin luopumassa jotta sukupuolia ei eroteltaisi vaan tilalle on jo vuonna 2014, kiivaan keskustelun jälkeen, otettu käyttöön sukupuolta kertomaton pronomini eli asemosana hen. Ruotsalaisen logiikan mukaan sukupuolen salaaminen olisi tasa-arvoisempaa, kun miehinen han ei olisi useimmiten keskustelussa käytetty normi tai oletusarvo. Itse tosin uskon että sukupuoleton ei ole sama kuin tasa-arvoinen, mutta minä olenkin ruotsalainen vain paperilla.

Seurasin hetki sitten Suomen YLEn ruostinkielisiä uutisia, eräs aiheista oli kansalaisaloitteen rikoksiin syyllistyneitten ulkomaalaisten karkottamisesta Eduskunnassa aiheuttaman keskustelu. Itse kannatan rikollisten ulkomaalaisten karkottamista. Jos valitsee tehdä Suomessa rikoksia tietäen sen merkitsevän karkotusta, rikollinen ulkomaalainen on valintansa tehnyt. Rikoksia ei tehdä vahingossa.

Mutta palataan asiaan; remontin takia Sibelius-Akatemiassa evakossa olevan Eduskunnan suomenkielinen keskustelu oli ruotsinkielisen YLEn uutisissa oli tekstattu ruotsiksi. Ja pistin merkille että ruotsinkielisessä, suomenkielestä käännetty tekstitys käytti suomenkielisestä hän-sanasta uutta ruotsalaista sanaa hen, ei siis vanhaa han- tai hon- nimitystä.

Jos muistan joskus lukeneeni mediasta, että Suomessa puhutaan vanhaa, tai jopa puhtaampaa ruotsia kuin Ruotsissa, jossa eri maahanmuuttajien kielet ja englanninkieliset lainasanat likaavat ruotsin kieltä. Tämä ollee muuttumassa, kaipa suomenruotsikin alkaa kehittyä, tai ainakin muuttua aikojen mukana.

Hän, han, hon, hen; yhden kirjaimen heitto on aiheutti aikoinaan melkoista poliittista ja yhteiskunnallista keskustelua ja kinaakin.

VIIDEN KUNNAN LIITOS OLI VIRHE

Vuonna 2013 toteutunut Oulun, Haukiputaan, Yli-iin, Kiimingin ja Oulunsalon liittyminen yhdeksi Oulu- nimiseksi kunnaksi oli mielestäni virhe. Palveluja joutuu paljolti hakemaan Oulun keskustasta. Autollahan tuo onnistuu, mutta entäpä ne joilla ei ole autoa? Bussilla se on helposti täysi työpäivä jos virastossa täytyy käydä.

Oululaisten asenteena on usein, ettei kyseessä 1.1.2013 ollut viiden kunnan liittyminen yhteen, vaan että neljä kuntaa luopui riippumattomuudestaan ja liittyi Ouluun. Tällainen asenne ei lupaa hyvää tulevaisuudessa, kun palveluja väistämättä leikataan, niitä katoaa nimenomaan asuinseuduiltamme. On ollut jopa puhetta Oulun kaupunginvaltuutettujen määrän vähentämisestä, mikä leikkaisi juurikin Oulun kantakaupungin ulkopuolisten alueitten vaikutusvaltaa asukkaittensa etujen turvaamiseksi.

Syynä hallituksen Suomessa ajamaan kuntaliitospolitiikkaan on valtion salajuoni kansalaisten keskittämiseksi asutuskeskuksiin; on helpompi hallita muutamaa suurta kokonaisuutta kuin suurta määrää hajallaan olevia pienempiä. Suurissa yksiköissä mielipiteitä on vähemmän, sillä seura tekee kaltaisekseen.

Yli-iin Jakkukylä ottaa jo askeleita irrotakseen Oulusta ja liittyäkseen Iihin, jossa jakkukyläläiset saanevat paremmat oltavat kuin suur-Oulussa.

Haukiputaan, Yli-iin, Kiimingin ja Oulunsalon tulisi myös tarkastella tilannettaan Oulun osana ja miettiä onko saatu menetetyn väärti.