RAUHA MEIDÄN ELINAJAKSEMME
Vain muutama vuosi sitten WTC-iskuihin syyllinen Al-Qaida oli pahan ruumiillistuma. Johtajansa Osama bin Ladenin johdolla vuonna 2001 tehdyt hyökkäykset New Yorkiin ja Pentagoniin laukaisivat islamistien ja länsimaitten välisen sodan terroria vastaan, jota voi syystä kutsua kolmanneksi maailmansodaksi ja jolle ei loppua näy.
Syyrian sisällissota toi näyttämölle uuden järjestön, joka on Al-Qaidaakin pahempi, jolla on monta nimeä; ISIS, ISIL, IS eli Islamilainen valtio tai arabiaksi Daesh. Isis on muutamassa vuodessa murhannut tuhansia ihmisiä, viimeisimpänä Pariisin ja Beirutin terrori-iskut joissa kuoli yli 160 ihmistä. Lisäksi Isis on siepannut, murhannut, ryöstänyt ja orjuuttanut siviilejä pyrkiessään luomaan islamilaisen kalifaatin Syyriaan ja sitä ympäröiville alueille. Uutta valtiota on tarkoitus hallita islamilaisen sharia-lain ankarimpien tulkintojen mukaan, jossa ei anneta arvota ihmisoikeuksille ja demokratialle.
Pariisin yli 120 murhan jälkimainingeissa on esitetty Isiksen rauhoittamista neuvottelemalla. Käytännössä terroristien kanssa neuvottelu tarkoittaisi järjestön hyväksymistä ja ainakin osittaista sen vaatimuksiin suostumista. Jotta neuvottelut onnistuisivat, länttä vaadittaisiin hyväksymään Isiksen olemassaolo ja se, että IS luo uuden valtion Syyrian, Irakin ja ehkä muitten itsenäisten valtioitten alueille eli länsi antaisi pois sellaista mikä mikä ei ole sen omaisuutta.
Historiassa näin on jo tehty ja seurauksena oli toinen maailmansota; vuonna 1938 Britannian pääministeri Neville Chamberlain antoi Natsi-Saksalle itsenäisen Tsekkoslovakian saksankieliset alueet ja kehui saaneensa aikaan "Rauhan meidän elinajaksemme". Myönnytyksistä rohkaistunut Adolf Hitler otti muutamia kuukausia myöhemmin haltuunsa koko Tsekkoslovakian ja aloitti toisen maailmansodan vuotta myöhemmin.
Neuvottelurauha Isiksen kanssa ei mielestäni ole mahdollinen. Isis käyttäisi uutta valtiotaan ponnahduslautana laajemmalle, jopa Eurooppaan asti ja Islamilaista valtio olisi terroristien tukikohta ja suojapaikka. Neuvottelemalla Isiksen kanssa tuleva välienselvittely vain lykkääntyy ja sen ratkaisu on vielä verisempi. Isis täytyy tuhota ja mahdolliset neuvottelut käydä vähemmän murhanhimoisen ja enemmän ihmisoikeuksia arvostavan toimijan kanssa terrorin syitten poistamiseksi.
Suomi on tulevassa, tai pikemminkin jo alkaneessa, sodassa puolensa valinnut eikä jäänyt odottamaan voittajan selviämistä. Jo toistakymmentä vuotta suomalaiset sotilaat ovat olleet sotatoimialueella Afganistanissa ja tälläkin hetkellä puolensataa suomalaista sotilasta kouluttaa Irakissa Isistä vastaan taistelevia sotilaita.
Sodankäynti ei ole hyvä asia, mutta joskus tarpeen ja uskon Suomen olevan oikealla puolella, ehkä jopa voittajan.
keskiviikko 18. marraskuuta 2015
sunnuntai 15. marraskuuta 2015
KOLME MIESTÄ JA KUMMITUS
Star Trekistä tuttu Leonard "Spock" Nimoy ohjasi vuonna 1987 erään vuoden hittielokuvista, nimeltään "Kolme miestä ja baby". Tom "Magnum" Selleck, Poliisiopisto- elokuvien Steve Guttenberg ja Cheers- sarjan baarimikko Ted Danson esittivät ranskalaisen elokuvan amerikkalaisessa versiossa kolmea kimppakämpässä asuvaa sinkkua, joille yhtä-äkkiä tulee huollettavaksi pieni vauva, jonka isä joku heistä on. Mutta kuka, se on kysymys.
Hollywoodin legendojen mukaan jokaisella mainitsemisen arvoisella studiolla on oma kummitus ja elokuviin liittyvä kummitusjutut ovat oma kansanperinteen alansa. Varsinkin kauhuelokuvien kerrotaan keräävän aaveita kuvauksiinsa ja studioihin, mutta viaton komedia "Kolme miestä ja baby" on myös kertoman mukaan liitetty aaveisiin.
Hieman ennen elokuvan jatko-osan ensi-iltaa, elokuussa 1990, alkoi kiertää huhu jonka mukaan ykkösosaan on sattunut mukaan haamu. Noin tunnin verran "Kolme miestä ja baby" elokuvan alusta, Ted Danson ja hänen roolihahmonsa äiti tutustuvat asunnon pikkutulokkaaseen, ja heidän kävellessään asunnossa, taustalla sanotaan ensin näkyvän haulikon ääriviivat ja toisessa kuvassa heidän takanaan näkyy selvästi verhojen raossa nuoren pojan hahmo. Kukaan kuvausryhmästä ei kuitenkaan tiedä kuka poika on, eikä muista paikalla ketään ylimääräistä olleenkaan.
Hollywoodin kertoman mukaan poika on kuvauksissa käytetyn talon omistajien yhdeksänvuotias poika, joka oli ampunut itsensä haulikolla ennen kuvauksia. Tämä teoria ei kuitenkaan pitäne paikkaansa, sillä elokuvan sisäotokset kuvattiin studiossa Kanadan Torontossa, eikä asuinkäyttöön tarkoitetussa talossa.
Elokuvassa Ted Dansonin hahmon on koiranruokamainoksessa esiintynyt näyttelijä, ja sitä tarjottu selitykseksi aaveelle. Näyttelijä- Ted esitti siis näyttelijää, josta on koiranruokamainokseen tehty frakkiin pukeutunut pahvikuva, jonka väitetään olevan kuvan poika. Sekä pojalla että Pahvi-Tedillä on päällään vaalea paita ja Tedillä on päässään musta silinteri sekä pojalla on musta tukka. Verhon takaa ei teorian mukaan erotu frakin hihoja, joka antaa kuvan vaaleapaitaisesta mustatukkaisesta pojasta. Uskottava selitys, paitsi että "poika" kuvan mukaan on selvästi elokuvassa myöhemmin näytettävää Pahvi-Tediä pienempi. Väitteitä on puolesta ja vastaan, kokoerokin on selitetty kuvakulmilla ja varjoilla, joilla todellakin voidaan muuttaa todellisuus toiseksi.
Poika verhon takana ollee siis pahvinen, valon ja varjojen muokkaama pahvikuva, mutta Hollywoodin aaveittenmetsästäjät eivät ole antaneet vielä periksi; heidän mukaansa poika verhon takana ei ole pahvinen Ted Danson, jo kokoeronkin vuoksi.
Kyseinen aaveklippi löytyy myös Youtubesta, mikäli joku on kiinnostunut.
Star Trekistä tuttu Leonard "Spock" Nimoy ohjasi vuonna 1987 erään vuoden hittielokuvista, nimeltään "Kolme miestä ja baby". Tom "Magnum" Selleck, Poliisiopisto- elokuvien Steve Guttenberg ja Cheers- sarjan baarimikko Ted Danson esittivät ranskalaisen elokuvan amerikkalaisessa versiossa kolmea kimppakämpässä asuvaa sinkkua, joille yhtä-äkkiä tulee huollettavaksi pieni vauva, jonka isä joku heistä on. Mutta kuka, se on kysymys.
Hollywoodin legendojen mukaan jokaisella mainitsemisen arvoisella studiolla on oma kummitus ja elokuviin liittyvä kummitusjutut ovat oma kansanperinteen alansa. Varsinkin kauhuelokuvien kerrotaan keräävän aaveita kuvauksiinsa ja studioihin, mutta viaton komedia "Kolme miestä ja baby" on myös kertoman mukaan liitetty aaveisiin.
Hieman ennen elokuvan jatko-osan ensi-iltaa, elokuussa 1990, alkoi kiertää huhu jonka mukaan ykkösosaan on sattunut mukaan haamu. Noin tunnin verran "Kolme miestä ja baby" elokuvan alusta, Ted Danson ja hänen roolihahmonsa äiti tutustuvat asunnon pikkutulokkaaseen, ja heidän kävellessään asunnossa, taustalla sanotaan ensin näkyvän haulikon ääriviivat ja toisessa kuvassa heidän takanaan näkyy selvästi verhojen raossa nuoren pojan hahmo. Kukaan kuvausryhmästä ei kuitenkaan tiedä kuka poika on, eikä muista paikalla ketään ylimääräistä olleenkaan.
Hollywoodin kertoman mukaan poika on kuvauksissa käytetyn talon omistajien yhdeksänvuotias poika, joka oli ampunut itsensä haulikolla ennen kuvauksia. Tämä teoria ei kuitenkaan pitäne paikkaansa, sillä elokuvan sisäotokset kuvattiin studiossa Kanadan Torontossa, eikä asuinkäyttöön tarkoitetussa talossa.
Elokuvassa Ted Dansonin hahmon on koiranruokamainoksessa esiintynyt näyttelijä, ja sitä tarjottu selitykseksi aaveelle. Näyttelijä- Ted esitti siis näyttelijää, josta on koiranruokamainokseen tehty frakkiin pukeutunut pahvikuva, jonka väitetään olevan kuvan poika. Sekä pojalla että Pahvi-Tedillä on päällään vaalea paita ja Tedillä on päässään musta silinteri sekä pojalla on musta tukka. Verhon takaa ei teorian mukaan erotu frakin hihoja, joka antaa kuvan vaaleapaitaisesta mustatukkaisesta pojasta. Uskottava selitys, paitsi että "poika" kuvan mukaan on selvästi elokuvassa myöhemmin näytettävää Pahvi-Tediä pienempi. Väitteitä on puolesta ja vastaan, kokoerokin on selitetty kuvakulmilla ja varjoilla, joilla todellakin voidaan muuttaa todellisuus toiseksi.
Poika verhon takana ollee siis pahvinen, valon ja varjojen muokkaama pahvikuva, mutta Hollywoodin aaveittenmetsästäjät eivät ole antaneet vielä periksi; heidän mukaansa poika verhon takana ei ole pahvinen Ted Danson, jo kokoeronkin vuoksi.
Kyseinen aaveklippi löytyy myös Youtubesta, mikäli joku on kiinnostunut.
maanantai 9. marraskuuta 2015
UUMAJAN RASISMIN VASTAINEN TAISTELU
Suurinpiirtein Vaasan korkeudella Ruotsissa, sijaitsee vuonna 1622 perustettu 80.000 asukkaan Uumajan kaupunki. Muinoin Vaasanlaivoilla ja myöhemmin muilla linjoilla kulkeneille hyvinkin tuttu asutuskeskus.
Parin viime vuoden mittaan Uumaja on pontevasti taistellut natsismia ja rasismia vastaan, jopa siinä määrin että kaupungin järjestöjen päättäjien järkeä on epäilty.
Viime kesänä Ruotsin kansallispäivän juhlallisuuksista jätettiin pois Ruotsin puolustusvoimat. Armeija yleensä on olennainen osa minkä tahansa paikan kansallispäivänä mutta ei Uumajassa. Perusteluiksi sanottiin että sotilaitten läsnäolo saattaisi aiheuttaa ahdistusta ja epämukavaa tunnetta sota-alueilta Uumajaan muuttaneitten ruotsalaisten parissa. Se ei auttanut asiaa, että huomautettiin juuri puolustusvoimien taanneen ja takaavan että Uumajaan on maahanmuuttajia ja pakolaisia päässyt tulemaan.
Nyt Uumaja on keksinyt vielä älyttömämmän tavan vastustaa natsismia. Tänään 9.11. on Natsi-Saksan Kristalliyön muistojuhla. Vuonna 1938 natsit organisoivat kostoksi juutalaisen Pariisissa tappaman saksalaisen diplomaatin murhasta pogromin, jossa juutalaisten omaisuutta tuhottiin, synagogeja poltettiin 1300, 36-91 juutalaista hakattiin hengiltä ja 30.000 juutalaista vangittiin kuukausiksi mm Dachaun keskitysleiriin.
Uumaja, monen muun maan tavoin haluaa muistaa Kristalliyötä ja vastustaa natsismia sekä rasismia mielenilmauksella, johon Uumajan juutalaisia ei kutsuta. Aivan, luit oikein: natsien juutalaisia vastaan järjestämän vainon muistotilaisuuteen juutalaisilta on porttikielto. Tämä siis Ruotsissa vuonna 2015.
Päätös on harkittu, ei epähuomiossa kutsukorttien lähettämisessä tapahtunut erhe. Tilaisuuden järjestäjä on sanonut perusteeksi että "juutalaiset saattavat tuntea olonsa turvattomaksi ja epämukavaksi" mikäli olisivat mukana Kristalliyön muistotilaisuudessa. Aiempina vuosina nimittäin on Kristalliyötä muisteltu heiluttamalla Israelin lippuja, joissa Daavidin tähti on vaihdettu hakaristiksi. Sellaisessa tilanteessa hyvinkin voi juutalainen tuntea turvattomuutta.
Ääneen ei ole kerrottu, keitä sellaisia ihmisiä on kutsuttu juutalaisvainon muistotilaisuuteen jotka eivät pysty vastustamaan natsismia yhdessä juutalaisten kanssa. Itse epäilen kyseessä olevan lähi-idästä kotoisin olevien muslimien.
Suurinpiirtein Vaasan korkeudella Ruotsissa, sijaitsee vuonna 1622 perustettu 80.000 asukkaan Uumajan kaupunki. Muinoin Vaasanlaivoilla ja myöhemmin muilla linjoilla kulkeneille hyvinkin tuttu asutuskeskus.
Parin viime vuoden mittaan Uumaja on pontevasti taistellut natsismia ja rasismia vastaan, jopa siinä määrin että kaupungin järjestöjen päättäjien järkeä on epäilty.
Viime kesänä Ruotsin kansallispäivän juhlallisuuksista jätettiin pois Ruotsin puolustusvoimat. Armeija yleensä on olennainen osa minkä tahansa paikan kansallispäivänä mutta ei Uumajassa. Perusteluiksi sanottiin että sotilaitten läsnäolo saattaisi aiheuttaa ahdistusta ja epämukavaa tunnetta sota-alueilta Uumajaan muuttaneitten ruotsalaisten parissa. Se ei auttanut asiaa, että huomautettiin juuri puolustusvoimien taanneen ja takaavan että Uumajaan on maahanmuuttajia ja pakolaisia päässyt tulemaan.
Nyt Uumaja on keksinyt vielä älyttömämmän tavan vastustaa natsismia. Tänään 9.11. on Natsi-Saksan Kristalliyön muistojuhla. Vuonna 1938 natsit organisoivat kostoksi juutalaisen Pariisissa tappaman saksalaisen diplomaatin murhasta pogromin, jossa juutalaisten omaisuutta tuhottiin, synagogeja poltettiin 1300, 36-91 juutalaista hakattiin hengiltä ja 30.000 juutalaista vangittiin kuukausiksi mm Dachaun keskitysleiriin.
Uumaja, monen muun maan tavoin haluaa muistaa Kristalliyötä ja vastustaa natsismia sekä rasismia mielenilmauksella, johon Uumajan juutalaisia ei kutsuta. Aivan, luit oikein: natsien juutalaisia vastaan järjestämän vainon muistotilaisuuteen juutalaisilta on porttikielto. Tämä siis Ruotsissa vuonna 2015.
Päätös on harkittu, ei epähuomiossa kutsukorttien lähettämisessä tapahtunut erhe. Tilaisuuden järjestäjä on sanonut perusteeksi että "juutalaiset saattavat tuntea olonsa turvattomaksi ja epämukavaksi" mikäli olisivat mukana Kristalliyön muistotilaisuudessa. Aiempina vuosina nimittäin on Kristalliyötä muisteltu heiluttamalla Israelin lippuja, joissa Daavidin tähti on vaihdettu hakaristiksi. Sellaisessa tilanteessa hyvinkin voi juutalainen tuntea turvattomuutta.
Ääneen ei ole kerrottu, keitä sellaisia ihmisiä on kutsuttu juutalaisvainon muistotilaisuuteen jotka eivät pysty vastustamaan natsismia yhdessä juutalaisten kanssa. Itse epäilen kyseessä olevan lähi-idästä kotoisin olevien muslimien.
tiistai 3. marraskuuta 2015
MELLAKKA OULULAISESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA
Suomeen on syksyn aikana saapunut parikymmentä tuhatta turvapaikanhakijaa, jotka on nyt sijoitettu vastaanottokeskuksiin eri puolelle maata. Turvapaikanhakijoitten kesken on ehtinyt olla jo muutama kahakka, joista yhdestä kaljapullosta alkaneesta puukotuksesta on juuri annettu tuomiokin.
Kähinät vastaanottokeskuksissa eivät kuitenkaan ole uutta; niitä on ollut aiemminkin. Turvapaikanhakijoitten parissa työskennellyt sanoo jo joitakin vuosia sitten poliisin ja/tai palokunnan kutsumisen oululaiseen vastaanottokeskukseen olleen viikottaista rutiinia. Työntekijöille oli kuitenkin annettu käsky ettei tietoja vastaanottokeskusten turvapaikanhakijoitten rähinöistä saa kertoa ulkopuolisille, ja jos joku kysyy niin ei saa kertoa edes medialla. Käskyä tehostettiin vuosia voimassa olevalla vaitiolosopimuksella, jonka rikkojaa uhattiin vankeudella ja sakoilla.
Seuraava Oulussa kerrotun tapauksen kerrotaan sattuneen vuonna 2009, eli se ei ole enää vaitiolovelvollisuuden alainen.
Oululaisessa vastaanottokeskuksessa syntyi joukkotappelu asukkaitten kesken. Osanottajia oli noi sata, kymmeniä irakilaisia ja somaleja kummallakin puolella toisiaan mätkimässä. Eräs irakilainen oli yrittänyt paeta hakkaajiaan hyppäämällä ikkunasta. Osapuolet löivät ja potkivat toisiaan niin, että seurauksena oli mustia silmiä ja muita ruhjeita. Puukkojen käytöstä huolimatta kuolonuhreilta vältyttiin. Paikalle kutsuttiin poliisi, palokunta ja ambulansseja tilannetta rauhoittamaan.
Tästäkään tapauksesta eivät mediat kertoneet, eikä syytteitä pahoinpitelyistä ja omaisuuden rikkomisista nostettu. Joitakin päiviä myöhemmin vastaanottokeskuksessa pidettiin tosin joukkokokous, jossa turvapaikanhakijoita moitittiin käytöksestään ja sanottiin että jos tieto tapahtumasta tulisi julki, se voisi vaikuttaa turvapaikkahakemuksen päätökseen.
Mellakka ei kuitenkaan tullut julki ja mellakoitsijat lienevät päässeet kuin koira veräjästä ja turvapaikkakin lienee ainakin osalle myönnetty. Omaisuusvahingot menivät kaiketi veronmaksajan piikkiin.
Tämä tarina pistää miettimään, mitä muuta meiltä on salattu. On julkinen salaisuus, että vallanpitäjät pimittävät ja vähättelevät ulkomaalaisten rikollisuutta. Koska totuutta ei ole, täytyy turvautua kuulopuheisiin.
Suomeen on syksyn aikana saapunut parikymmentä tuhatta turvapaikanhakijaa, jotka on nyt sijoitettu vastaanottokeskuksiin eri puolelle maata. Turvapaikanhakijoitten kesken on ehtinyt olla jo muutama kahakka, joista yhdestä kaljapullosta alkaneesta puukotuksesta on juuri annettu tuomiokin.
Kähinät vastaanottokeskuksissa eivät kuitenkaan ole uutta; niitä on ollut aiemminkin. Turvapaikanhakijoitten parissa työskennellyt sanoo jo joitakin vuosia sitten poliisin ja/tai palokunnan kutsumisen oululaiseen vastaanottokeskukseen olleen viikottaista rutiinia. Työntekijöille oli kuitenkin annettu käsky ettei tietoja vastaanottokeskusten turvapaikanhakijoitten rähinöistä saa kertoa ulkopuolisille, ja jos joku kysyy niin ei saa kertoa edes medialla. Käskyä tehostettiin vuosia voimassa olevalla vaitiolosopimuksella, jonka rikkojaa uhattiin vankeudella ja sakoilla.
Seuraava Oulussa kerrotun tapauksen kerrotaan sattuneen vuonna 2009, eli se ei ole enää vaitiolovelvollisuuden alainen.
Oululaisessa vastaanottokeskuksessa syntyi joukkotappelu asukkaitten kesken. Osanottajia oli noi sata, kymmeniä irakilaisia ja somaleja kummallakin puolella toisiaan mätkimässä. Eräs irakilainen oli yrittänyt paeta hakkaajiaan hyppäämällä ikkunasta. Osapuolet löivät ja potkivat toisiaan niin, että seurauksena oli mustia silmiä ja muita ruhjeita. Puukkojen käytöstä huolimatta kuolonuhreilta vältyttiin. Paikalle kutsuttiin poliisi, palokunta ja ambulansseja tilannetta rauhoittamaan.
Tästäkään tapauksesta eivät mediat kertoneet, eikä syytteitä pahoinpitelyistä ja omaisuuden rikkomisista nostettu. Joitakin päiviä myöhemmin vastaanottokeskuksessa pidettiin tosin joukkokokous, jossa turvapaikanhakijoita moitittiin käytöksestään ja sanottiin että jos tieto tapahtumasta tulisi julki, se voisi vaikuttaa turvapaikkahakemuksen päätökseen.
Mellakka ei kuitenkaan tullut julki ja mellakoitsijat lienevät päässeet kuin koira veräjästä ja turvapaikkakin lienee ainakin osalle myönnetty. Omaisuusvahingot menivät kaiketi veronmaksajan piikkiin.
Tämä tarina pistää miettimään, mitä muuta meiltä on salattu. On julkinen salaisuus, että vallanpitäjät pimittävät ja vähättelevät ulkomaalaisten rikollisuutta. Koska totuutta ei ole, täytyy turvautua kuulopuheisiin.
maanantai 26. lokakuuta 2015
ETÄLUKIO OULUUN
Oulun kaupunki aikoo keskittää lukiokoulutuksen Oulun keskusta-alueelle ja lakkauttaa entisten ympäryskuntien lukioita. Tämä on mielestäni harmillista, koska kuntaliitoksista neuvoteltaessa luvattiin, etteivät ympäryskuntien palvelut heikkene.
Kaupungin taloustilanne on kuitenkin heikko ja jostain on säästettävä. Koulutuksesta säästäminen kostautunee tulevaisuudessa. Mikäli lukioitten lakkauttaminen ja kampuslukioksi nimetty järjestelmä toteutetaan, ehdotan etälukio-opetuksen lisäämistä.
Opiskelijoitten rahtaaminen Haukiputaalta ja muilta alueilta Ouluun aamuin illoin lukioon, on ympäristölle erittäin haitallista ja lisää julkisten kulkuvälineitten kuormitusta sekä ruuhkia työ- ja kouluajan alkaessa sekä päättyessä.
Lähes jokaisella nuorella ja aikuisellakin on käytössään tietokone ja netti joitten avulla lukiota voisi käydä kotoa käsin ja ehkä jopa omalla aikataululla. Etäopetusta toteutetaan jo muissakin koulutuksissa ja lukion käyminen kotoa käsin tietokoneella säästäisi opetuskustannuksia.
Etäopetus säästäisi myös ympäristöä, rakennus- ja rakennusten huoltokustannuksia ja helpottaisi liikennettä matkustajien vähentyessä. Koulukiusaaminenkin vähentyisi kun opiskelijat eivät olisi toistensa kanssa tekemisissa.
Asiaa kannattaa tutkia, kestävä kehitys edellyttää matkustamisen ja liikkumisen vähentymistä.
Oulun kaupunki aikoo keskittää lukiokoulutuksen Oulun keskusta-alueelle ja lakkauttaa entisten ympäryskuntien lukioita. Tämä on mielestäni harmillista, koska kuntaliitoksista neuvoteltaessa luvattiin, etteivät ympäryskuntien palvelut heikkene.
Kaupungin taloustilanne on kuitenkin heikko ja jostain on säästettävä. Koulutuksesta säästäminen kostautunee tulevaisuudessa. Mikäli lukioitten lakkauttaminen ja kampuslukioksi nimetty järjestelmä toteutetaan, ehdotan etälukio-opetuksen lisäämistä.
Opiskelijoitten rahtaaminen Haukiputaalta ja muilta alueilta Ouluun aamuin illoin lukioon, on ympäristölle erittäin haitallista ja lisää julkisten kulkuvälineitten kuormitusta sekä ruuhkia työ- ja kouluajan alkaessa sekä päättyessä.
Lähes jokaisella nuorella ja aikuisellakin on käytössään tietokone ja netti joitten avulla lukiota voisi käydä kotoa käsin ja ehkä jopa omalla aikataululla. Etäopetusta toteutetaan jo muissakin koulutuksissa ja lukion käyminen kotoa käsin tietokoneella säästäisi opetuskustannuksia.
Etäopetus säästäisi myös ympäristöä, rakennus- ja rakennusten huoltokustannuksia ja helpottaisi liikennettä matkustajien vähentyessä. Koulukiusaaminenkin vähentyisi kun opiskelijat eivät olisi toistensa kanssa tekemisissa.
Asiaa kannattaa tutkia, kestävä kehitys edellyttää matkustamisen ja liikkumisen vähentymistä.
torstai 15. lokakuuta 2015
LAVROV
Perussuomalaisten puheejohtaja ja Suomen ulkoministeri Timo Soini on ollut eilen 14.10.2015 ja tänään torstaina 15.10. Oulussa tapaamassa arktisen alueen ulkoministereitä. Tärkeimmäksi katsottu vieras oli Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov, molemmat asuivat oululaisessa Radisson Blu- hotellissa kauppatorin ja Kaupunginkirjaston kupeessa. Timo Soini ei kuuleman mukaan muualla Oulussa halua yöpyäkään ja mikäpä siinä; Blu oli hienompi kuin muistinkaan.
Itse en ministerikokouksessa ollut, mutta Pohjois-Pohjanmaan piirin perussuomalaisia oli kutsuttu tapaamaan Timo Soini Hotellin kabinettiin kakkukahvien merkeissä. Muut kutsutut olivat eri tasoisia päättäjiä; minä olen paikallisyhdistyksen hallituksen varajäsen mutta koska julkaisin ensimmäisen kirjani, runokokoelman Runoja yksinäisyydestä ja kuolemasta muutama bloggaukseni sitten, minut kutsuttiin luovuttamaan teokseni lahjana Timo Soinille.
Aikaa oli vähän, joten valmistelemani lyhyt puheentapainen jäi pitämättä mutta Timo Soini arveli yhdentoista kilometrin korkeudessa matkalla Helsinkiin 92- sivuiseni lukemiseen aikaa olevan.
Kahvien lomassa pidimme vuorollamme minuutin mittaisen puheenvuoron, ne enimmäkseen käsittelivät erilaisia Perussuomalaisiin liittyviä huomioita ja toiveita. Omalla vuorollani kehuin Timon Perussuomalainen- lehdessä julkaisemaa kolumnia, jossa puolueen tähänastiset saavutukset listattiin. Kolumni on jääkaappini ovessa muistin virkistykseksi, saavutuksia on pitkä lista vaikka media ja äänestäjätkään eivät ole niitä huomanneet.
Perussuomalaisiin liittyviä kohujakin käsiteltiin tapaamisessa Piki- kabinetissa; niistä ministeri Soini sanoi kohujen vahingoittavan puoluetta ja ettei aio sellaista peliä pitkään tulevaisuudessa katsella. Kohuja käydään puolueen sisällä läpi niitä ilmaantuessa ja niihin reagoidaan.
Tapaaminen ulkoministerin kanssa jäi lyhyeksi, sillä kello oli jo kahden lähellä iltapäivällä ja neljältä Timo Soinin piti jo olla eduskunnassa Helsingissä kyselytunnilla vastaamassa. Hän sanoi vielä että oli määrännyt ministereitä tapaamaan kentän väkeä paikkakunnilla, joissa muissa virka-asioissa vierailevat. Ilman kenttää ei olisi ministereitäkään, sanoi Timo Soini.
Perussuomalaisten puheejohtaja ja Suomen ulkoministeri Timo Soini on ollut eilen 14.10.2015 ja tänään torstaina 15.10. Oulussa tapaamassa arktisen alueen ulkoministereitä. Tärkeimmäksi katsottu vieras oli Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov, molemmat asuivat oululaisessa Radisson Blu- hotellissa kauppatorin ja Kaupunginkirjaston kupeessa. Timo Soini ei kuuleman mukaan muualla Oulussa halua yöpyäkään ja mikäpä siinä; Blu oli hienompi kuin muistinkaan.
Itse en ministerikokouksessa ollut, mutta Pohjois-Pohjanmaan piirin perussuomalaisia oli kutsuttu tapaamaan Timo Soini Hotellin kabinettiin kakkukahvien merkeissä. Muut kutsutut olivat eri tasoisia päättäjiä; minä olen paikallisyhdistyksen hallituksen varajäsen mutta koska julkaisin ensimmäisen kirjani, runokokoelman Runoja yksinäisyydestä ja kuolemasta muutama bloggaukseni sitten, minut kutsuttiin luovuttamaan teokseni lahjana Timo Soinille.
Aikaa oli vähän, joten valmistelemani lyhyt puheentapainen jäi pitämättä mutta Timo Soini arveli yhdentoista kilometrin korkeudessa matkalla Helsinkiin 92- sivuiseni lukemiseen aikaa olevan.
Kahvien lomassa pidimme vuorollamme minuutin mittaisen puheenvuoron, ne enimmäkseen käsittelivät erilaisia Perussuomalaisiin liittyviä huomioita ja toiveita. Omalla vuorollani kehuin Timon Perussuomalainen- lehdessä julkaisemaa kolumnia, jossa puolueen tähänastiset saavutukset listattiin. Kolumni on jääkaappini ovessa muistin virkistykseksi, saavutuksia on pitkä lista vaikka media ja äänestäjätkään eivät ole niitä huomanneet.
Perussuomalaisiin liittyviä kohujakin käsiteltiin tapaamisessa Piki- kabinetissa; niistä ministeri Soini sanoi kohujen vahingoittavan puoluetta ja ettei aio sellaista peliä pitkään tulevaisuudessa katsella. Kohuja käydään puolueen sisällä läpi niitä ilmaantuessa ja niihin reagoidaan.
Tapaaminen ulkoministerin kanssa jäi lyhyeksi, sillä kello oli jo kahden lähellä iltapäivällä ja neljältä Timo Soinin piti jo olla eduskunnassa Helsingissä kyselytunnilla vastaamassa. Hän sanoi vielä että oli määrännyt ministereitä tapaamaan kentän väkeä paikkakunnilla, joissa muissa virka-asioissa vierailevat. Ilman kenttää ei olisi ministereitäkään, sanoi Timo Soini.
lauantai 10. lokakuuta 2015
SUOMEN KUNINGASKUNTA
Arvostamani ruotsalainen historijoitsija Herman Lindkvist, suomen kieltä osaava ruotsalainen, on vakaa rojalisti eli kuningaskunnan kannattaja. Eräässä kolumnissaan hän kertoi parista tasavaltaan tähtäävästä vallankumouksenpoikasesta Ruotsissa vuosina 1848, jolloin mellakoissa kuoli 18 ihmistä ja 1919, jolloin Ruotsi olisi saattanut muuttua sosialistiseksi tasavallaksi Venäjän vallankumouksen vanavedessä.
Suomikin ehti olla kuningaskunta noin kolmen kuukauden ajan vuonna 1918, mutta valittu kuningas, saksalainen Friedrich von Hessen eli Suomen kuningas Väinö I, peruutti suostumuksensa hallitsijaksi Saksan hävittyä sodan marraskuussa 1918. Englannin ollessa sodan voittaja ja Suomen tärkein kauppakumppani, saksalainen kuningas olisi ollut haitaksi Suomelle.
Monarkia eli järjestelmä, jossa valtionpäämiehen virka periytyy tietyn perheen jäsenille sukupolvesta toiseen, on jotenkin vanhanaikainen systeemi eikä enää 2000-luvulle sopiva. Näin minulle on ainakin koulussa ja mediassa opetettu. Henkilökohtaisesti olen kuitenkin sitä mieltä, että kun katsoo vaikkapa Estelleä ja tietää hänen tulevaisuudessa, esimerkiksi 2050-luvulla, olevan Ruotsin kuningatar, niin se jotenkin antaa vakautta, jatkuvuutta ja ihan turvallisuuden tunnetta. Tulevaisuus ei pelota niin paljon kun sen tuntee tai ainakin pystyy jossain määrin ennakoimaan.
Ajatellaan vaikkapa Suomen presidenttiä 2050-luvulla; se mies, nainen, tai muu ei ehkä ole vielä edes syntynyt tai tätä kirjoitettessa lauantaina, parantelee krapulaansa hilluttuaan teininä pussikaljan kanssa perjantai-illan kaupungilla. 2050-luvun presidentin nimeä ei voi vielä edes arvailla; ties millainen konna on kyseessa.
Esimerkkitapaus Estelle taas on lapsesta saakka koulutettu pitämään Ruotsi vakaana ja toimimaan valtion nimellisenä hallitsijana, olemaan ruotsalaisia yhdistävä symboli. Minkä lapsena oppii, sen vanhana taitaa, sanoo jo suomalainen sananlaskukin.
Herman Lindkvist on myös huomauttanut, että maailman vakaimmat, demokraattisimmat ja rauhallisimmat valtiot: Ruotsi, Tanska ja Norja ovat aina olleet kuningaskuntia. Pohjolassa Suomi ja Islanti ovat tasavaltoja ja Suomen historia on täynnä sotaa ja rauhattomuuksia sekä nytkin rypee talouskurassa. Kaukana kaikesta oleva Islanti on rauhallisempi mutta muutama vuosi sitten oli sekin pahoissa talousvaikeuksissa. Hermanin mukaan pari tuhatta vuotta keisarikuntana ollut Japani on aina ollut Aasian kehityksen veturi vaikkakin demokratia piti sinne viedä atomipommien voimalla.
Muitakin esimerkkejä monarkian vakaudesta on: Iran ei ollut demokratia saahin monarkian aikaan, mutta suhteellisen länsimainen, vapaamielinen ja vakaa valtio joka sitten vaihdettiin islamilaiseen diktatuuriin. Israel ja sen ympärillä olevat valtiot ovat tasavaltoja, ja ovat uutisissa toistuvasti väkivallan ja rauhattomuuksien vuoksi. Paitsi poikkeuksena Jordanian kuningaskunta, josta harvoin mitään kuulee eli olot siellä ollevat vakaat ja rauhalliset.
Tämä on kaikkea sitä vastaan, mitä yhteiskunta ja media meille opettavat, mutta voisiko olla niin ettei paras tapa hallita maata ole demokraattinen tasavalta, jossa kuka tahansa hyvä tai paha jolla on oikeat suhteet, otteet ja raha, voi saada vallan? Ehkä parempi valtiomuoto olisi demokraattisesti hallittu monarkia kuten Pohjolan kuningaskunnissa.
Out of the box ja täysin väärin ajateltu, mutta ehkä silti totta.
Arvostamani ruotsalainen historijoitsija Herman Lindkvist, suomen kieltä osaava ruotsalainen, on vakaa rojalisti eli kuningaskunnan kannattaja. Eräässä kolumnissaan hän kertoi parista tasavaltaan tähtäävästä vallankumouksenpoikasesta Ruotsissa vuosina 1848, jolloin mellakoissa kuoli 18 ihmistä ja 1919, jolloin Ruotsi olisi saattanut muuttua sosialistiseksi tasavallaksi Venäjän vallankumouksen vanavedessä.
Suomikin ehti olla kuningaskunta noin kolmen kuukauden ajan vuonna 1918, mutta valittu kuningas, saksalainen Friedrich von Hessen eli Suomen kuningas Väinö I, peruutti suostumuksensa hallitsijaksi Saksan hävittyä sodan marraskuussa 1918. Englannin ollessa sodan voittaja ja Suomen tärkein kauppakumppani, saksalainen kuningas olisi ollut haitaksi Suomelle.
Monarkia eli järjestelmä, jossa valtionpäämiehen virka periytyy tietyn perheen jäsenille sukupolvesta toiseen, on jotenkin vanhanaikainen systeemi eikä enää 2000-luvulle sopiva. Näin minulle on ainakin koulussa ja mediassa opetettu. Henkilökohtaisesti olen kuitenkin sitä mieltä, että kun katsoo vaikkapa Estelleä ja tietää hänen tulevaisuudessa, esimerkiksi 2050-luvulla, olevan Ruotsin kuningatar, niin se jotenkin antaa vakautta, jatkuvuutta ja ihan turvallisuuden tunnetta. Tulevaisuus ei pelota niin paljon kun sen tuntee tai ainakin pystyy jossain määrin ennakoimaan.
Ajatellaan vaikkapa Suomen presidenttiä 2050-luvulla; se mies, nainen, tai muu ei ehkä ole vielä edes syntynyt tai tätä kirjoitettessa lauantaina, parantelee krapulaansa hilluttuaan teininä pussikaljan kanssa perjantai-illan kaupungilla. 2050-luvun presidentin nimeä ei voi vielä edes arvailla; ties millainen konna on kyseessa.
Esimerkkitapaus Estelle taas on lapsesta saakka koulutettu pitämään Ruotsi vakaana ja toimimaan valtion nimellisenä hallitsijana, olemaan ruotsalaisia yhdistävä symboli. Minkä lapsena oppii, sen vanhana taitaa, sanoo jo suomalainen sananlaskukin.
Herman Lindkvist on myös huomauttanut, että maailman vakaimmat, demokraattisimmat ja rauhallisimmat valtiot: Ruotsi, Tanska ja Norja ovat aina olleet kuningaskuntia. Pohjolassa Suomi ja Islanti ovat tasavaltoja ja Suomen historia on täynnä sotaa ja rauhattomuuksia sekä nytkin rypee talouskurassa. Kaukana kaikesta oleva Islanti on rauhallisempi mutta muutama vuosi sitten oli sekin pahoissa talousvaikeuksissa. Hermanin mukaan pari tuhatta vuotta keisarikuntana ollut Japani on aina ollut Aasian kehityksen veturi vaikkakin demokratia piti sinne viedä atomipommien voimalla.
Muitakin esimerkkejä monarkian vakaudesta on: Iran ei ollut demokratia saahin monarkian aikaan, mutta suhteellisen länsimainen, vapaamielinen ja vakaa valtio joka sitten vaihdettiin islamilaiseen diktatuuriin. Israel ja sen ympärillä olevat valtiot ovat tasavaltoja, ja ovat uutisissa toistuvasti väkivallan ja rauhattomuuksien vuoksi. Paitsi poikkeuksena Jordanian kuningaskunta, josta harvoin mitään kuulee eli olot siellä ollevat vakaat ja rauhalliset.
Tämä on kaikkea sitä vastaan, mitä yhteiskunta ja media meille opettavat, mutta voisiko olla niin ettei paras tapa hallita maata ole demokraattinen tasavalta, jossa kuka tahansa hyvä tai paha jolla on oikeat suhteet, otteet ja raha, voi saada vallan? Ehkä parempi valtiomuoto olisi demokraattisesti hallittu monarkia kuten Pohjolan kuningaskunnissa.
Out of the box ja täysin väärin ajateltu, mutta ehkä silti totta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)