SUOMI KUNTOON ROTUAARILLA

Viime aikoina yleistyneet kansan mielenilmaukset valtion maahanmuutto- eli käytännössä pakolais/turvapaikanhakijapolitiikkaa vastaan saivat tänään 5.11.2016 jatkoa Oulussa.

Oululaisen aktivistin Mikko Myllyn ystävineen masinoima mielenosoitus keräsi kello 12 Rotuaarin Kivipallolle toistasataa eri-ikäistä ihmistä. Talojen varjossa ja tuulikaappien lämpimässä oli lisää tapahtuman seuraajia.

Junes Lokka tapansa mukaan lähetti tapahtuman Youtubeen, ja kaksi muutakin lähetystä oli netissä. Mikko Myllyn avattua tapahtuman, Junes Lokka puhui kokemuksistaan maahanmuuttokriittisenä aktivistina. Hän avasi muun muassa valtamedian pelästyttänyttä youtubelähetystään afrikkalaisen Insesti-isän oikeudenkäynnistä vain jokunen viikko aiemmin. Valtamedian ratkaisu oikeudenkäynneistä suoraan raportointiin on Kalevan mukaan oikeudenkäyntien julkisuuden rajoittaminen. Hän kertoi myös saaneensa pyyhkeitä "veljeilystään persujen kanssa", mutta sanoi Perussuomalaisten saaneen hyvääkin aikaiseksi ja olevansa avoin kaikille suomalaisten etua ajaville.

Marco de Wit oli saapunut paikalle kiinnostuneille järjestämänsä bussikyydin mukana Tampereelta. Seurue oli puolisen tuntia avauksesta myöhässä, mutta Marcon pitämä puhe oli odottamisen arvoinen. Marco de Wit kritisoi valtaapitäviä ja heidän suomalaisille haitallista politiikkaansa. Tapahtumassa kerättiin myös Suomi Ensin- puolueen kannattajakortteja joita täyteltiinkin ahkerasti.

Puhujina oli myös  bloggari ja vloggari Tiina Wiik, yksittäisiä osallistujia aina Turkua ja Kolarin Imaamiksi kutsuttua vakituista mielenilmauksiin osallistuvaa myöten.

Tapahtumassa oli makkaratarjoilu, joka oli hyvinkin suosiossa; itsekin söin kuusi makkaraa. Makkaranpaistajat hoitivat hommansa hyvin; makkaraa oli aina valmiina eikä isompia jonoja päässyt muodostumaan.

Mielenilmaus aurinkoisessa pikkupakkasessa oli onnistunut tilaisuus ja sujui täysin rauhallisesti. Tapahtumaa turvasi järjestyksenvalvoja ja kaksi poliisipartiota autoissaan mutta heidän palveluksiaan ei tarvittu. Kaiketi kirpeä marraskuun pakkanen piti häiriköt ja pellepuvuissa palelevat kotilieden lämmössä.

Seuraava suurempi tapahtuma on 6.12.2016 kello 18.30 Helsingissä järjestettävä sitoutumaton 612- soihtukulkue Töölöntorilta Hietaniemen sankarihaudoille. Monikin tänäisen Rotuaarin tapahtuman osallistuja aikoo olla mukana myös 612-tahpahtumassa.

GUGGENHEIM HELSINKIIN

Helsingin jo torpattu Guggenheim- museo ei suostu pysymään kuolleena syntyneenä ajatuksena. Helsingin kaupunki ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiö ovat valmistelleet kaupungille esityksen, joka käsitellään jo ensi maanantain 7.11.2016 Helsingin kaupungin hallituksen kokouksessa. Jo viisi vuotta esillä ollutta ajatusta Guggenheim- taidemuseon saamiseksi Helsinkiin ajetaan kuin käärmettä pyssyyn; asia aiotaan saada päätetyksi ennen kevään kuntavaaleja ja päättäjien vaihtumista. Nykyisiä Helsingin päättäjiä on kypsytelty asialle jo yksi vaalikausi, ja vaalien jälkeen olisi työstettävänä uusia päättäjiä joitten mielipiteet eivät välttämättä ole tai vaihdu Helsingin Guggenheimin kannalle.

Valtion rahaa ei tällä hetkellä Helsingin Guggenheimille ole tulossa, sen on ulkoministeri ja Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinikin selvästi sanonut. Vaalien jälkeen on päättäjät ja tilanne on kuitenkin toinen ja pääkaupunki Helsingin lihaksilla hyvinkin voidaan saada valtion mielipide muuttumaan. Ja joka tapauksessa Helsingin kaupunki tarvitaan maksajaksi omalle Guggenheimilleen eli veronmaksajat tämänkin maksavat. Valtiolta Helsingille tulevien valtionosuuksien kautta maksamaan päässevät myös Oulun, Karhulan, Lapin ja muun Suomen asukkaat.

Ajatus Guggenhemista Helsingissä on järjetön; siellä on jo puolen tusinaa taidemuseota ja nyt laitettaisiin vielä yksi lisää. Se tarkoittaisi lisää tukia muille Helsingin suomalaisille taidemuseoille tai sitten kapitalismi ajaisi osan taidemuseoista kävijöitten puutteessa vararikkoon pois isompansa tieltä. Veronmaksajan kannalta suo siellä, vetelä täällä; suomalainen maksaa aina.

Helsingin Guggenheimia on perusteltu sillä, että se toisi turisteja Helsinkiin. Guggenheim- museoita on kuitenkin maailmalla jo neljä, joista kolme on Euroopassa. Miksi ihmeessä turistit tulisivat itäeuroopaksi miellettyyn Helsingradiin Guggenheimia katsomaan, kun he voivat halvemmalla ja vähemmällä vaivalla mennä Espanjan Bilbaoon, Italian Venetsiaan, Saksan Berliiniin tai emä- Guggenheimiin New Yorkiin? Helsinki ollee ihan kiva paikka, mutta ei raa´asti sanottuna pysty kilpailemaan hinnalla, säällä, kulttuurilla tai millään yllämainittujen kaupunkien tai maitten kanssa. Lisäksi Helsingin Guggenheimin täytyisi kilpailla Pietarin museoitten, esimerkiksi Eremitaasin ja Tukholman museoitten kanssa. Vieläpä Kööpenhaminan Louisiana- taidemuseokin on kilpailumatkan päässä.

Guggenheim- museoita ajava Solomon R. Guggenheim- säätiö on voittoa tuottamaton järjestö, mutta rahaa sekin toimintaansa tarvitsee. Eri puolille Eurooppaa perustetut Guggenheim-miseot maksavat lisenssimaksuja eli rojalteja Guggenheim- nimen käyttämisestä. Helsingin Guggenheimille kaavailtu maksu on nykyisten arvioitten mukaan yli 23 miljoonaa euroa 20 ensimmäisen vuoden aikana eli rapiat 1,3 miljoonaa vuodessa. Guggenheim- museoita on perustettu yhä enevässä määrin ja voi olla että Guggenheim tähtää taiteen McDonaldsiksi; sellainen aikanaan löytyy lähes joka valtiosta tai kaupungista.

Jos eivät kävijöitten lipputulot käyttökustannuksiin ja lisenssimaksuihin riitä, niin sitten veroa maksava kansalainen herrasmiehenä ottaa laskun maksettavakseen.

POLIISIOPERAATIO TAMPEREEN-PIRKKALAN LENTOASEMALLA

Tänään illalla noin kello 18 aikaan Tampereelle laskeutui liettualaisen Small Planet Airlinesin Espanjan Malagasta saapunut kone. Matkalla Suomeen, Hollannin ilmatilassa kello 15.32 viranomaiset saivat hälytyksen, että kone olisi kaapattu. Kone saapui aikataulussa määränpäähänsä kahden Hornet-hävittäjän saattamana. Hävittäjäsaattue kaapatuksi oletetulla koneella oli Ranskasta saakka, mutta vielä ei ole tiedossa olivatko saattajat koko ajan suomalaisia Horneteja, vai saattoiko konetta osan matkasta muitten maitten ilmavoimat.

Tampereella oli odottamassa parikymmentä poliisiautoa, hälytysajoneuvoja ja suureksi kuvailtu poliisioperaatio.Koneen laskeuduttua annettiin tieto, ettei kaappausta ollut tapahtunut, eikä mitään muutakaan ja että koko operaatio oli perustunut häiriöön; joko tekniseen tai ihmisten väliseen väärinymmärrykseen. Joka tapauksessa viranomaisille oli välittynyt tieto konekaappauksesta.

Häiriön syystä ei kerrota julkisesta koska "kyseistä mekanismia käytetään muulloinkin" ja sen toiminta vaarantuisi liiasta julkisuudesta.

Sellaista sattuu, on helppo ajatella. Toisaalta syyskuun 27. 2016, noin kuukausi sitten, Kajaanin lentoasemalla oli toinen suuri poliisioperaatio lentokoneeseen kohdistetun uhan vuoksi. Tuolloin tapausta ei selitetty muuten kuin sanomalla "mitään ei tapahtunut, uhka oli perätön" ja että ilmoitus uhasta olisi tullut ulkomailta.

Kuukaudessa kaksi merkittävää uhkaa suomalaisilla lentoasemilla on huomattavan paljon. Saattaa olla, että molemmissa tapauksissa syynä oli sama poliisin mainitseman uhasta hälyttävän mekanismin vika. Ehkä Kajaanissakin mekanismi hälytti ulkomaan ilmatilassa ja tästä syystä poliisi kertoi "ilmoituksen tulleen ulkomailta", ja antoi yleisön ymmärtää että vieras turvallisuuspalvelu, ei suomalainen, olisi kämmännyt. Poliisihan on suoraan sanonut ettei tästä mystisestä "mekanismista", joka varoittaa lentokonekaappauksista haluta kertoa tarkempia tietoja julkisesti. Joko tekninen laite tai inhimillinen varoitusjärjestelmä kärsii lasten vaivoista ja tultaneen korjaamaan.

Toinen vaihtoehto on synkempi: kansalle valehdellaan. Mahdollisesti sekä Tampereella että Kajaanissa, tai jommassa kummassa, oli kyseessä selkeä vaaratilanne. Koneessa oli henkilö tai henkilöitä jotka uhkasivat konetta; joko juopunut turisti tai terroristi. Molempien tiedetään vaarantaneen lentomatkailua, eikä vain ulkomailla vaan myös Suomessa. Mikäli viranomaiset eivät ole salanneet mitään, viimeisimmät terrori-iskuina pidettävät lentokone kaappaukset olivat 1980-luvulla neuvostoliittolaisten yrittäessä päästä kone kaappaamalla loikkaamaan Länteen.

On mahdollista että uhkatilanteet on Suomessa julkisuudessa kuitattu "häiriöinä mekanismissa" ja halutaan ylläpitää illuusiota Suomen lintukodosta kaukana terroristien tappolistoilta.

Se on kuitenkin selvää, että jotain Suomen hallitus salaa näihin lentoasemien operaatioihin liittyen. Pidän mahdollisena, että viranomaiset ottivat opikseen Kajaanin operaation jälkeisistä spekulaatioista sosiaalisessa mediassa, ja sen sijaan että kuittasivat tapahtuneen lyhyesti "mitään ei tapahtunut"- kommenteilla, tällä kertaa päättivät suitsea kaltaisiani propellipäisiä foliohattuja antamalla sinänsä uskottavalta kuulostavan selityksen "mekaanisesta häiriöstä, josta ei haluta puhua".

Oli niin tai näin, vain tyhmä luottaa vallanpitäjiin.

JEMENIN UNOHDETTU SOTA

YK:n päivänä 24.10. 2016 muistettiin Oulussa ja eri puolilla Suomea Syyriassa vuodesta 2011 jatkunutta sisällissotaa. Syyrialaisten hätä on herättänyt suomalaiset jopa siinä määrin että median mukaan hämärämiehetkin ovat heränneet ottamaan osansa Syyriaan tarkoitetusta avusta.

Viiden vuoden takainen, yhden vihanneskauppiaan polttoitsemurhasta alkanut vuoden 2011 Arabikevät sai aikaan yhä jatkuvia sotia ja väkivaltaisuuksia eri puolilla arabimaailmaa. Syyrian sisällissota on vain yksi niistä, ja Syyria on se , joka saa maailman myötätunnon ja huomion osakseen.

Yksi unohdettu Arabikeväästä juontuva konflikti on Jemenissä vuodesta 2015 jatkunut sota. Tähän sotaan osallistuu useita eri jemeniläisiä osapuolia, kuten uutisista kadonnut  al-Qaida ja kymmenkunta islamilaista valtiota sekä Yhdysvallat. Taistelijoita tukee ainakin Kiina, Iso-Britannia ja Ranska.

Sota on raakaa myös Jemenissä; kolmasosa sodan kuolleista on ollut siviilejä, pääasiassa hallitusta tukevan arabikoalition ilmapommituksissa kuolleita. Reilussa puolessatoissa vuodessa sodassa on kuollut yli 11.000 ihmistä, joista 200-300 on USAn kauko-ohjatuilla lennokeilla surmaamia jihadisteja tai näitten tukijoita.

Eikä pelkästään kuolleet ole sodan uhreja; yli 10 miljoonaa ihmistä kärsii elintarpeitten puutteesta Jemenissa ja Yhdistyneitten Kansakuntien arvion mukaan lähes 2,5 miljoonaa jemeniläistä on joutunut pakenemaan kodeistaan. Osa on paennut kotimaansa ulkopuolelle, jemeniläisiä on hakenut turvaa muun muassa Somaliasta.

Jemenin sisällissota on humanitaarinen katastrofi ja lisäksi Länsimaitten talouden kannalta merkittävämpi kuin Syyrian enemmän uutisia myyvä sota. Jemenin rannikolla sijaitsee Bab el- Mandebin salmi, eli ns. "Kyynelten portti", jonka kautta Suezin salmen läpi purjehtivat laivat kulkevat. Kyynelten portin jääminen islamistien haltuun vaarantaisi Euroopan ja Aasian välisen kaupankäynnin.

On vaikea sanoa, miksi Jemenin sota on jäänyt Syyrian mediaseksikkäämpien kärsimysten varjoon, mahdollisesti se johtuu siitä, ettei Venäjä ole laittanut lusikkaansa Jemenin soppaan. Joka tapauksessa tällekin sodalle täytyisi löytää rauhanomainen ratkaisu estämään vielä suurempien pakolaisten määrän saapumisen Eurooppaan.

SATA KUOLLUTTA PORSASTA

Sunnuntai on mennyt radiota kuunnellessa, lähinnä Ruotsin Radion suomenkielistä Sisuradiota. Suomen kieltä käsittelevästä Kielipuoli- ohjelmasta opin että suomen kielen sanat "sata", "porsas" ja kuolemaa merkitsevä "marras" kuten sanassa "marraskuu", ovat Volgan kautta tulleita lainasanoja muinaisesta persian- ja kurdinkielten alkumuodosta noin 5000 vuoden takaa. Volgan alkusuomalaiset ovat ehkä ostaneet alkuiranilaisilta sata kuollutta porsasta ruokalistaa täydentämään, vaihtamalla vaikkapa karhuntaljoihin. Senkin opin, että ruotsinkieli on läheisempää sukua kurdille, persialle/farsille kuin suomen kielelle. Ruotsi, kurdi, Iranissa puhuttu persia/farsi sekä venäjän kielikin ovat kaikki indoeurooppalaisia kieliä, toisin kuin suomen kieli, joka on suomalaisugrilainen kieli.
Aina sitä oppii kun pitää korvansa auki. Ugri power.

KANSANEDUSTAJA NALLE WAHLROOS

Moni liike-elämässä kannuksensa ja omaisuutensa ansainnut on rahojensa turvin siirtynyt politiikkaan. Suomesta tulee hakematta mieleen liikemies-pääministeri Juha Sipilä (kepu) sekä yritysjohtaja/hallitusammattilainen ja nykyään sitoutumaton keskustalainen viestintä- ja liikenneministeri Anne Berner, Yhdysvalloista löytyy kiinteistömiljardööri republikaanien presidenttiehdokas Donald "The Trumpster" Trump. Raha ja politiikka eivät siis ole vain toisiaan täydentäviä vaan myös yhteneviä voimia.

Päivän uutisissa suurliikemies ja kartanonherra Björn "Nalle" Wahlroos kertoi ajatuksenaan että tulevaisuudessa suuri määrä työpaikkoja tulee katoamaan muun muassa robotisoinnin takia, eli koneet tekevät monilla aloilla ihmistyöntekijät liian kalliiksi tekemään työtä. Kone tekee enemmän voittoa halvemmalla ja ihminen häviää kilpailun työpaikasta.

Nalle Wahlroos ei kuitenkaan esitä ihmisten jäämistä työttömiksi vaan arvelee ihmisten työllistyvän kunhan palkka on tarpeeksi alhainen. Tulevaisuudessa vaihtoehtoina on joko työllistyminen matalapalkka-alalle tai työttömyys. Matalalla palkalla ei kuitenkaan tule toimeen ja Nalle esittää palkan lisukkeeksi perustuloa. Pieni palkka+perustulo= riittävä tulo, näin minä sen ymmärrän.

Haastattelussa Björn "Nalle" Wahlroos sanoi näin: "On pidettävä huoli siitä, ettei synny uutta köyhälistöä."

Tuo ylläoleva ei täsmää median luomaan kuvaan piinkovasta kapitalista, joka kerää omaisuuden kerta toisensa jälkeen. Mieleeni tuli, että ehkäpä Nalle kaipaa uutta haastetta ja on siirtymässä politiikkaan. Kuntavaalitkin ovat sopivasti rapian puolen vuoden kuluttua. Ennakkotapauksiakin siis on kuten jo totesin. Tunnettavuuttakin Nallella on ja rahaakin löytyy kampanjaan omasta takaa. Hän olisi lähes varma läpimenijä puolueessa kuin puolueessa, tai omalta listalta.

Mitään tietoa ei julkisuudessa Nallen politikoinnista ole, mutta ajatus suurliikemiehestä joka huolehtii köyhälistöstä, saa miettimään mistä moinen johtuu. Saatan olla väärässäkin; Nalle Wahlroos on niin rikas, että hänellä on varaa ajatella muitakin. Ja joskus muinoin hän on ollut kommunistien piireissä, ehkä jotain on sieltä jäänyt takaraivoon itämään.

LAUTAMIES TUOMIOLLA

Kaleva kertoi joitakin aikoja sitten miehestä, joka oli vuosia käyttänyt tytärtään seksuaalisesti hyväksi. Lastensuojelun asiaan puuttumatta tyttö oli tullut isästään raskaaksi ensimmäisen kerran jo 11-vuotiaana ja synnyttänyt useamman abortin jälkeen lapsen. Lastensuojelun toimia asiassa tiettävästi tutkitaan. Kalevan uutisoitua asiasta, mies saatiin palautettua Norjasta Suomeen oikeudenkäyntiin useiden vuosien pakoilun jälkeen. Kalevalle annan kiitokset; ilman tapauksen tuomista julkisuuteen Insesti-isä asuisi edelleen vapaana miehenä Norjassa.

Tietojen mukaan yrittäjänä toiminut mies on ollut suuren puolueen kuntavaaliehdokkaana ja ilmeisesti sitä myötä saanut luottamustoimen lautamiehenä eli maallikkotuomarina oikeudenkäynneissä. Hän on siis ollut mukana päättämässä rikoksesta syytettyjen syyllisyydestä tai syyttömyydestä. Kyseisen suuren puolueen oululaisilla päättäjillä on mennyt luottamustehtävien henkilövalinnat pahasti pieleen, vaikka ottaisikin huomioon ettei lautamiehenä ollessaan Insesti-isä ollut vielä jäänyt rikoksistaan kiinni.

Ehdotan, että kaikki oikeudenkäynnit joissa Insesti-isä on ollut maallikkotuomarina tutkitaan ja tarvittaessa käydään uudelleen oikeusturvan toteuttamiseksi.

Kyseinen lautamies ei selvästikään ole ollut lain ja moraalin edellyttämällä tavalla sopiva toimimaan lautamiehenä. Kaiken lisäksi hän kuulusteluissa tarvinnut tulkkia eikä ole kyennyt selittelemään rikoksiaan suomeksi tai ruotsiksi, kuten maallikkotuomarilta voisi odottaa. Mahdollisesti mies ei ole ymmärtänyt mistä syyttäjä ja puolustaja puhuvat, vaan päättänyt ehkä mututuntumalla onko syytetty syyllinen vai syytön.

Suomalainen oikeusturva saa pahan tahran mikäli tapaukset jätetään tutkimatta voimaan.