TUNISIAN KAUNEIN ITALIALAINEN TYTTÖ

Italialaisia on ollut pohjois-Afrikassa tuhansien vuosien ajan ja vielä 1900- luvun puolivälissä Välimeren eteläpuolella asui kymmeniä tuhansia italialaistaustaisia. Yksi heistä on Claudia Cardinale, joka tunnetaan näyttelijänä ja naisten oikeuksien puolustajana.

Claudia syntyi 15. huhtikuuta 1938  La Gouletten kaupungissa Tunisiassa. Maa oli tuolloin Ranskalle kuuluva siirtomaa ja siellä asui noin 80.000 italialaista. La Gouletten kaupungin lähes 6.000 asukkaasta noin 40% prosenttia oli italialaisia.

Kasteessa nimen Claude Joséphine Rose Cardinale saaneen Claudian vanhemmat olivat molemmat taustaltaan sisilialaisia, kotirouvaäiti oli syntynyt Tunisiassa ja rautatietyöläisenä työskennellyt isä muuttanut maahan. Claudia oppi lapsena ranskaa, arabiaa sekä sisilian kieltä, mutta italiaa hän oppi vasta parinkymmenen ikäisenä Italiaan muutettuaan.

Nuorena Claudia kävi koulua Tunisiassa ja suunnitteli opettajan uraa. Hänen on kuvailtu olleen murrosiässä "hiljainen, outo ja villi". Teini-iässä hänen elämänsä sai uuden suunnan, hän oli luokkatovereittensa kanssa mukana ranskalaisen René Vautierin Tunisiassa kuvatussa lyhytelokuvassa. Claudian osa huomattiin ja hänestä tuli hetkessä paikallinen kuuluisuus. Ohjaaja Jacques Baratier samoihin aikoihin etsi elokuvaansa Goha tunisialaista näyttelijätärtä ja otti osaan huomaamansa Claudia Cardinalen.Tästä katsotaan Claudian uran elokuvissa alkaneen, ja vuonna 1957 ura sai uutta puhtia Claudian voitettua kauneuskisan nimeltä "Tunisian kaunein italialainen tyttö". Palkintona oli matka Venetsian elokuvafestivaaleihin ja yhteydet italialaisiin elokuvantekijöihin.

Venetsiassa Claudia huomattiin ja hänelle tarjottiin paikka italialaisessa näyttelijäkoulussa. Claudian opinnot kuitenkin keskeytyivät kolmen kuukauden jälkeen opintovaikeuksiin, mm. italian kielen heikon osaamisen johdosta.

Claudia palasi Tunisiaan ja huomasi olevansa raskaana itseään kymmenen vuotta vanhemmalle ranskalaiselle miehelle. 1950- luvulla avioliiton ulkopuolinen raskaus oli paha juttu, ja Claudia pelastautui saamalla tarjouksen seitsemän vuoden näyttelijäsopimuksesta Vides- yhtiön Franco Cristaldilta. Claudia ja Franco menivät naimisiin vuonna 1966 ja erosivat 1975.

Raskaana ollut Claudia teki työtä eri elokuvissa seitsemänteen kuuhun asti, ja salasi tilansa. Hän pyysi Francoa irtisanomaan sopimuksen, mutta Franco päätti  lähettää Claudian synnyttämään Englantiin. Avioton lapsi olisi lopettanut Claudian uran ja Englannin matkan virallinen syy olivat kieliopinnot elokuvia varten. Claudian äitiys paljastui vasta lehtijutussa seitsemän vuotta myöhemmin ja salaisuuden paljastuttua Claudia sanoi olevansa helpottunut.

Vuoden 1960  molemmin puolin Claudia näytteli neorealistisen Italian useissa elokuvissa ja hänen maineensa kasvoi. Hän esiintyi myös ulkomaisissa elokuvissa kuten ranskalaisessa Napoleone ad Austerlitz- ja amerikkalaisessa Circus World-elokuvassa, jossa näyttelivät myös legendat John Wayne ja Rita Hayworth. Komediassa Vaaleanpunainen pantteri, Claudian vastanäyttelijänä oli englantilainen David Niven, joka kuvasi Claudiaa lauseella: "Italian iloisin keksintö sitten spagetin."

Kansainvälisellä elokuvauralla oli omat vaikeutensa. Claudia aloitti uransa italialaisissa elokuvissa osaamatta italiaa, ja myöhemmin näytteli ranskan- ja englanninkielisissä elokuvissa ilman kielitaitoja. Toisinaan hänen roolihahmonsa repliikit dubattiin, eli Claudia näytteli osan ja repliikit lausui joku muu, joka ei välttämättä saanut nimeään lopputeksteihin.

1960- luvun lopulla Claudia Cardinale oli Italian suosituin näyttelijätär ja hän keskittyi tekemään elokuvia pääasiassa Italiassa, huolimatta hyvin alkaneesta urasta Hollywoodissa. Syynä kääntää selkänsä Hollywoodille ja Yhdysvalloille saattoivat olla vaikeudet kilpailla osista englantia ilman korostusta puhuvien näyttelijöitten kanssa.

Sergio Leonen ohjasi vuonna 1968 spagettiwesternin Huuliharppukostaja, josta Claudia Cardinale parhaiten muistetaan. Claudia esitti elokuvassa tilallisen leskeä, entistä ilotyttöä joka joutuu ongelmiin tilaansa havittelevan rautatieyhtiön kanssa.

Claudian elokuvaura on ollut menestys, vaikka häntä ei elokuva-alaa seuraamaton yleisö muistatakaan muusta kuin Huuliharppukostajasta. Hänen uransa on kuitenkin jatkunut 1950-luvulta 2010- luvulle asti. Viimeksi hän näytteli ensimmäiseen maailmansotaan sijoittuvassa sotaelokuvassa The silent mountain vuodelta 2013.

Kuuluisuuttaan Claudia Cardinale on käyttänyt ajaakseen naisten asemaa maailmassa. Hän ollut UNESCOn naisten oikeuksien hyvän tahdon lähettiläs vuodesta 2000 ja 2006 Maailman vesipäivän hyvän tahdon lähettiläs. Poliittisesti hän on liberaali ja Claudia on ylpeä taustastaan Tunisiassa ja juuristaan arabialaisessa kulttuurissa. Hän on julkaissut ranskaksi kirjat Ma Tunisie suhteestaan Tunisiaan ja elämäkertansa Moi Claudia, toi Claudia. 

Itse Claudia Cardinale kertoo urastaan näin:

"En ole koskaan kokenut, että kohu tai avautuminen olisi näyttelijälle tarpeen. En ole koskaan paljastanut sieluani tai edes vartaloani elokuvassa. Arvoitus täytyy säilyttää."

The Los Times Magazinen mukaan Claudia Cardinale on yksi 50stä kauneimmasta naisesta elokuvan historiassa.