maanantai 13. huhtikuuta 2015

PIENPUOLUEET TENTATTAVANA

Tänään YLE näytti pienpuolueitten vaalitentin. Muutos 2011 lukuunottamatta millään puolueella ei ole edustajaa eduskunnassa. Saa nähdä mikä on tilanne 19.4. valittavassa eduskunnassa, joka seuraavien kahden vuoden ajan pitää istuntonsa remontin vuoksi Sibeliustalossa.

Mukana oli myös Terttu Savola, jonka Köyhien Asialla- puolueessa jonkin aikaa kansalaisuusongelmien vuoksi pyörin. Olin jopa puolueen kuntavaaliehdokas vuonna 2012, ennen kuin sain Suomen kansalaisuuden ja olin taas kelvollinen perussuomalaiseksi vuoden 2009 sääntömuutoksen jälkeen, joka kieltää ulkomaan kansalaisilta Perussuomalaiset- puolueen jäsenyyden. Kokemukseni mukaan Köyhien Asialla on yhden naisen show, jossa Terttu tekee käytännössa kaikki työt antamatta muille mahdollisuutta näyttää kynsiään.

Pienpuolueena Perussuomalaisetkin aloittivat; luulenpa että tämäniltaisesta joukosta löytyy vielä eduskuntapuolueita, ehkä jo näitten vaalien jälkeen. Itse veikkaisin Piraattipuolueelle nykyistä suurempaa tulevaisuutta ja ehkäpä Muutos 2011 saa myös edustajan tai useamman. Itsenäisyyspuolue vaikutti tentissä luottavaiselta vaalien tuloksen suhteen, mutta IPU on ollut olemassa jo vuodesta 1995 saamatta kansanedustajia Arkadianmäelle, joten tuskin nytkään.

Se, minkä pistin tentistä merkille oli asiallisuus. Isojen puolueitten tenteissä puhuttiin päälle ja huudettiinkin, sekä raakasti haukuttiin muita puolueita, mutta pienpuolueilla käytöstavat olivat hallussa. Ehkä pienuus ja joittenkin puolueitten kohdalla toistuva vaaleissa turpiin ottaminen saavat miehet ja naiset nöyriksi.

Sunnuntaina 19.4. 2015 valitaan uusi eduskunta. Näissäkin vaaleissa ovat vastakkain Perussuomalaiset ja muut puolueet yhtenä massana. Ero näkyy varsinkin EU- ja maahanmuuttopolitiikassa.

Jos haluat muutosta, äänestä Perussuomalaisia. Jos olet tyytyväinen tilanteeseen Suomessa, äänestä mitä tahansa muuta puoluetta.

lauantai 4. huhtikuuta 2015

OPPOSITIOMEDIA

Joskus nuorena poikana luin ahkerasti lehtien elokuva-arvosteluja, ja pistin merkille että ne olivat yhtä mieltä elokuvista. Oli kuin yksi olisi arvostellut elokuvan, ja muut lehdet kirjoittaneet oman arvostelun tämän ensimmäisen kirjoittaman arvostelun pohjalta edes näkemättä elokuvaa. Pidin huomiotani merkkinä toimittajien laiskuudesta ja helpoimman tien valinnasta. Miksi tehdä työtä jos joku muu on jo tehnyt sen, tuntui olevan toimittajien mottona.

Vanhempana yhteiskunnallisista asioista kiinnostuttuani, havaitsin saman ilmiön muissakin lehtijutuissa. Iltasanomilla ja Iltalehdellä useinkin on lööpit samasta aiheesta ja jututkin molemmilla joko puolesta tai vastaan, mutta ei vastakkaisilla asenteilla. Niin kauan kuin jutut ovat hömppää Matti Nykäsen elämästä tai Miss Suomen poikaystävistä, asialla liene niin suurta merkitystä.

Huolestuttavampi ilmiö on politiikan ja yhteiskunnallisten asioitten samanlainen kuvaaminen kaikissa lehdissä ja muissa medioissa. Kaikki mediat hehkuttaa samoja asioita, kuten sukupuolineutraalia avioliittoa ja monikulttuurin hyvyyttä ja vaikenee samoista asioista kuten monikulttuurin epäkohdista ja poliitikkojen väärinkäytöksistä. Tällainen panee foliohattuni propellin pyörimään vinhasti; onko jossakin joku joka sanelee mitä ja mistä media kertoo? Vai kopioivatko mediat vain toistensa juttuja? Kuka siinä tapauksessa kirjoittaa ensimmäisen jutun?

Onhan se totta, että kun kaikki ovat pohjimmiltaan samaa mieltä ja vain yksityiskohdat eroavat niin ei synny isoja riitoja. Kun kaikki toimijat; poliitikot, media, liikemiehet ynnä muut pysyvät sovitun tai jonkun julkisuudessa tuntemattoman asettaman laatikon sisällä, maa on rauhallinen kuin kuraoja.

Suomesta puuttuvat demokratialle tyypilliset eriävät mielipiteet ja varsinkin kanavat niitten ilmaisemiseen. Muissa maissa lehdet, televisio ja muu media kertoo toisistaan poikkeavia totuuksia ja näkökantoja. Keskustelu noissa maissa saattaa olla riitaista, mutta ainakin sitä käydään ja ihmisillä on vapaa tahto valita minkä totuuden haluavat uskoa. Suomessa sen sijaan vaihtoehtoisen totuuden tai mielipiteen kertomisesta rangaistaan joko oikeudessa, kuten Magneettimedialle kävi tai muun median haukkumisen kohteeksi joutumisella, kuten netin Mitä Vittua- lehti.

Mistä nykyinen konsensusmedia sitten johtuu? Sanon kuten amerikkalaiset salaliittoteoreetikot: "En tiedä, koska he eivät halua minun tietävän." Ja "he" ovat nimetön toimija josta media vaikenee, jonka olemassa oloakaan ei tiedetä.

Suuria salaliittoja asiaan ei tarvita; pääoma omistaa median ja rahoittaa poliitikkoja. Pääomalle on taloudellisesti eduksi, ettei kukaan heiluta venettä olemalla eri mieltä kuin muut. Mahdollisesti tämä pääomatakapiru juontuu jo Urho Kekkosen päiviin asti. UKK piti arvovallallaan ja myllykirjeillä maan ja kansan kurissa sekä rankaisi eri mieltä olevia, kuten Veikko Vennamoa puolueineen.

Ehkä se oli Kekkonen joka sitoi yhteiskunnan toimijat niin tiukasti yhteen että ne ovat yhdessä sumpussa vieläkin. Tai sitten Suomi on niin pieni maa, että tänne mahtuu vain yksi totuus kerrallaan.

torstai 2. huhtikuuta 2015

AMERIKAN MALLI ASUNNOTTOMUUTEEN

Kaikki meistä ovat nähneet televisiossa ja elokuvissa yhdysvaltalaisia asumassa pysyvästi asuntovaunuissa eli trailereissa. Yhdysvalloissa samassa paikassa ympäri vuoden pysyvissä asuntovaunuissa asuminen on yleinen ja hyväksytty asumismalli. Myös Pohjoismaissa, varsinkin Ruotsissa, on ihmisiä jotka vakituisesti asuvat näissä nk. trailereissa vaikka se ei vielä ehkä täysin luvallista ja normaali käytäntö olekaan.

Trailerit auttaisivat ratkaisemaan Suomen asunnottomien koditonta tilannetta. Sarjatuotantona ne ovat helppoja ja ja edullisia valmistaa sekä tarvittaessa ne voi siirtää ilman ongelmia muualle. Ajatusta ovat muutkin jo täällä päin pyöritelleet; muutama vuosi sitten asuntomessuilla Suomessa oli esiteltävänä trailerityyppinen siirrettävä omakotitalo.

Asunnottomuus Suomessa johtuu paljolti rakennuskustannuksista; kun kustannukset nousevat, nousevat myös vuokrat, asuntojen ostohinnat ja asumiskustannukset. Tilalle tarvitaan halvempi ja yksinkertaisempi vaihtoehto.

Asumista rajoittavia sääntöjä ja lakeja, jotka estäisivät traileriasumisen Suomessa, voinee aina muuttaa. Mikään ei ole ikuista, varsinkaan laki.

Aluksi ehkä on ikävä ajatus, että Suomeen tulisi Hollywoodista tuttuja traileripuistoja joissa pienituloiset asuisivat asuntovaunuissa mutta jos asiaa harkitsee, niin miksi ei se mikä kelpaa amerikkalaisille kelpaisi suomalaisille ja muille Suomen asukkaille? Kyseessähän on edullinen, jopa halpa asumismuoto jossa ostettua tai vuokrattua trailerikotia voi vaihtaa tai siirtää halutessaan.

Trailerit edistäisivät myös työnantajien perään kuuluttamaa työvoiman liikkuvuutta työn perässä. Monet Suomessakin jo asuvat keikkatöissä ollessaan asuntovaunuissa melkeinpä vakituisesti.

Ei anneta televisiosta opittujen ennakkoluulojen tyrmätä ajatusta heti alkuunsa.

keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

VAALILUPAUKSIA TORILTA

Vuoden 2015 eduskuntavaalit ovat alle kolmen viikon päästä. Se tarkoittaa että kampanjointi kiihtyy ja vaalilupauksia toistellaan vaalikylissä ympäri Suomen.

Sosiaalidemokraatit lupasivat luoda Suomeen 100.000 työpaikkaa ja Keskusta nokitti 200.000 uudella työpaikalla vuoteen 2020 mennessä. Keinoiksi on mainittu ympäristöystävällisen cleantech- tekniikan kehitystä ja kauppaamista saasteista kärsiville ulkomaille. Taisi olla SDPn puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Antti Rinne, jonka mukaan cleantech toisi Suomeen 3.600 työpaikan sijasta 50.000 uutta työpaikkaa. Muutkin puolueet vannovat mediaseksikkään ympäristön suojeluun nimiin Suomen talouden kohentamiseksi, täysimittaiseen paranemiseen ei kukaan enää usko.

Ympäristön suojelu on hyvä ja kannatettava asia ja varmasti ympäristöä puhdistavalle tekniikalle on maailmalla markkinoita ja tarvetta. Mutta Suomen taloutta se ei auta, ei vaikka millainen toimiva ja tehokas vimpain tai vipstaaki Suomessa kehitettäisiin ympäristön pelastamiseksi.

Syy on yksinkertainen: Kiina. Jos suomalaiset keksivät cleantech-tuotteen jolle löytyy ostajia, kiinalaiset kopioivat sen saman tien ja myyvät halvemmalla, enemmän, nopeammalla toimitusajalla ja jopa parempana kuin suomalaiset omaa alkuperäistä tuotettaan. Kiinalaiset kopioivat kaikkea; elintarvikkeita, Fiskarsin saksia ja erilaisia kännyköitä myöten. Onpa Kiinassa väärennetty kokonaisia Apple Storeja, kun aidot ovat olleet liian kalliita. Miksi he jättäisivät tuottavan cleantechin kopioimatta, varsinkin kun Kiinalla itsellään tarvetta ympäristöä puhdistavalle teknologialle?

Suomi tai muu maailma ei ole tähänkään asti kyennyt estämään kiinalaisten piraattituotteitten valmistusta. Kopiointi on niin yleistä että niitä siis jopa kutsutaan "piraattituotteiksi", koska asiakkaiden on helpompi ostaa tuotteita joita ei kutsuta "väärennöksiksi", kuten vielä Kiina-ilmiön alkupäivinä tehtiin 1980-luvulla.

Jotain muuta on Suomen pelastamiseksi keksittävä kuin helposti ryövättävä cleantech. Mahdollisesti koulutus voisi tuoda Suomelle tuloja; kiinnostusta suomalaista koululaitosta kohtaan on jo ollut ainakin Lähi-Idässä. Suomi voi maksua vastaan perustaa suomalaista laatua olevia kouluja ulkomaille tai kouluttaa maksua vastaan ulkomaalaisia Suomessa. Tai luontomatkailu; puhdasta, suhteellisen villiä luontoa Suomessa vielä riittää yhtenä harvoista maista Euroopassa. Vaelluksilla useinkin tulee vastaan tsekkejä, slovakkeja, saksalaisia ja muita ulkomailta tulleita vaeltajia. Niin kauan kuin Venäjä ei keksi ruveta markkinoimaan omaa esimerkiksi Karjalan, Kuolan tai Siperian alueita luontomatkailijoille, Suomelle on luonnossa markkinarako.


torstai 19. maaliskuuta 2015

NÄIN VÄHENEE NAISIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA

Miehet pahoinpitelevät naisia Suomessa tilastojen mukaan enemmän kuin muualla Euroopan Unionissa ja siihen tulee puuttua. Mielestäni naisten kokema väkivalta ei ole ongelma, vaan oire.

Ongelma on miesten välinen väkivalta. Miehillä on väkivallan kulttuuri, jossa tappelu miesten kesken ei ole mikään iso juttu. Suurinta osaa miesten keskinäisistä kahinoista pidetään normaalina eikä siitä viranomaisille edes kerrota. Ja kun mies on tottunut lyömään miehiä nyrkillä, askel lyödä vaimoaan tai tyttöystäväänsä on turhan helppo ottaa. Kun on tottunut käyttämään käsiään keskustelun jatkeena, niin kohteella ei ole väliä, varsinkaan jos kohde ei kykene puolustamaan itseään.

Mikäli jotenkin, esimerkiksi voimavaroja kohdistamalla, onnistutaan vähentämään miesten keskinäistä väkivaltaa niin miesten naisiin kohdistama väkivalta vähenisi samassa suhteessa melkeinpä automaattisesti. Kaikki miehet eivät tappele, mutta ne jotka tappelevat todennäköisemmin lyövät myös naisia tappelemattomiin verrattuna. Vertaan asiaa rattijuoppouteen; viinaa juova helpommin lähtee humalassa rattiin kuin täysraitis, se on yksinkertainen tilastojen tukema totuus.

Yhteiskunnan kannattaisi panostaa enemmän vähentääkseen miesten välistä väkivaltaa vähentääkseen myös naisten kokemaa väkivaltaa. Hoidetaan tautia, ei oiretta.

tiistai 17. maaliskuuta 2015



AVOCADO

Vuonna 1993, ollessani ensimmäistä viikkoa kibbutsilla Israelissa, olin työssä avocadopelloilla. Minulle oli määrätty opastajaksi juutalainen nimeltä Golan. Ilmeisesti aika yleinen nimi Israelissa. 

Joka tapauksessa, ollessani tauolla pellon laidalla muitten kanssa, minun tarvitsi kysyä jotain Golanilta. En muista mitä, eikä sillä tarinan kannalta ole paljoa merkitystä.

Golan istui joidenkin metrien päässä, sen verran kaukana että piti huutaa tai ainakin puhua kuuluvasti jos aikoi keskustelua käydä. Työstä väsyneenä en lähtenyt erikseen viereenkään kävelemään. 

Ongelmana oli etten vasta tapaamani tyypin nimeä saanut mieleeni.

-Se alkoi go ja sitten jotain, mietin paikallani. –Go-, Go- GOLEM! Se on jotain juutalaista, se se varmasti on ajattelin ja huusin reippaalla äänellä:

-Golem! Hei, Golem!

Golan sävähti ja näin hänen vilkaisevan minua, mutta ei reagoinut huutooni. Ihmettelin mikä oli vikana. Tyyppi selvästikin kuuli minut, mutta ei vastannut.

Muut juutalaiset työntekijät alkoivat nauraa. Minä hämmennyin entistä enemmän. Jotain oli vialla mutta mikä? Nimen piti olla oikein, siitä olin varma. Jotenkin golem juutalaisiin liittyi, ihan varmasti.

Yksi työntekijöistä, se joka oli useimmiten äänessä, kysyi minulta naureskellen tiesinkö mikä golem on. Vastasin etten, mutta tiesin sen olevan jonkinlainen juutalainen juttu.

Olihan se, paljon puhuva selitti. Kyseessä on juutalainen tarina paskasta tehdystä elävästä ihmisen kuvasta. Ja miehen nimi on Golan, ei Golem, sekin kävi selväksi. 

Erehdykseni nauratti juutalaisia, ei kylläkään Golania. Hän istui myrtyneenä ja hiljaa paikallaan. Selitin parhaani mukaan tehneeni silkan virheen, Golan ja Golem  muistuttivat sanoina toisiaan ja olivat juutalaisia sanoja. Golan sanoi ymmärtävänsä ja pitävänsä itsekin hauskana juttuna, että tulin kutsuneeksi häntä paskasta tehdyksi ihmisen kuvaksi.

Golan ei sitten kaunaa kantanut, sanoi pitävänsä asiaa hauskana kommelluksena. Myöhemmin pistin merkille, että kun muut työntekijät heittivät herjaa, se usein kohdistui Golaniin. Kaipa hän oli tottunut ilkeämielisempäänkin pottuiluun, kuin juutalaista kulttuuria tuntemattoman erehdykseen.

maanantai 2. maaliskuuta 2015

LÄÄKÄRIEN KOTIKÄYNNIT TAKAISIN

Vanhoina hyvinä aikoina joka kunnassa oli kunnanlääkäri, joka kutsuttaessa kävi tutkimassa potilaan tämän kotona. Lääkärien kotikäynnit kannattaisi ottaa uudelleen käyttöön ainakin harvaan asutuilla alueilla.

Sen sijaan että sairaat ja ikääntyneet potilaat kuskattaisiin pitkien matkojen päähän terveyskeskukseen tai päivystykseen, olisi yksi tai useampi terveydenhuollon autopartio, esimerkiksi lääkäri ja sairaanhoitaja, jotka käyvät tutkimassa potilaan tämän kotona ja tarvittaessa lähettävät sairaalaan. Ambulanssit hoitaisivat onnettomuus- ja muut kiireelliset tapaukset kuten tähänkin asti.

Tällainen järjestelmä vähentäisi ihmisten jonotuksesta aiheutuvaa harmitusta ja sitä myötä päivystyksen häiriökäyttäytymista. Voi myös olla, että terveydenhuollon kustannukset vähenisivät päivystyksen ja terveyskeskusten käytön vähentyessä tai lakatessa. Rakennusten ylläpito ja vartiointihan maksaa suuria summia veronmaksajalle.

Asiaa kannattaa miettiä. Jos 50-luvun kunnanlääkärit sen aikaisella viestinnällä ja kuljetuksella pystyivät pitämään potilaistaan huolta, nykytekniikalla kotikäynnit sujuisivat leikiten.