maanantai 23. marraskuuta 2015

NELSON MANDELAN PITKÄ KAKKU

Usein huomiota herättävien rikosten yhteydessä Suomessa ja muualla lännessä ryhdytään keskustelemaan annettujen tuomioitten tehosta. Virallinen totuus on, että pitkät tuomiot eivät vähennä rikoksia, perusteena on se että ankarien tuomioitten maissa on paljon rikollisuutta. Esimerkkinä käytetään Yhdysvaltoja, jossa voi saada kolmannesta rikoksesta elinkautisen vankeutta, vaikka rikos katsottaisiin vähäiseksi. Eli niin sanottu "pizzavarkaudesta elinkautinen"- esimerkki, jossa tapauksessa kahdesti aiemmin vankilaan tuomittu rikollinen erehtyi varastamaan kaupasta pakastepizzan, ja ja sai kiinni jäätyään "kolmen palon lain" mukaisen elinkautisen vankeustuomion. Kyseinen laki otettiin käyttöön kun useita kertoja rikoksiin syyllistynyt mies murhasi nuoren naisen, ja surevien omaisten mielestä naisen henki olisi säästynyt, jos murhaaja olisi pidetty vankilassa kärsimässä aiempaa tuomiota vapauttamisen sijasta. Erään tutkimuksen mukaan "kolmen palon laki" on vähentänyt rikollisuutta Kaliforniassa 20-25%. Mene ja tiedä, mutta Suomessa 1980-luvulla poliisi haikaili keinoa laittaa vankilaan 150-200 eniten poliisia työllistävää rikollista, mikä olisi poliisin mukaan vähentänyt rikollisuutta suuresti.

On olemassa tunnettu esimerkki pitkän vankeustuomion yhteiskuntaan kotouttavasta vaikutuksesta; Nelson Mandela. Vuonna 1918 syntynyt Nelson aloitti jo varhain kamppailun Etelä-Afrikan rotuerottelun kaatamiseksi ja vuoden 1960 tienoilla hän valitsi keinoksi terrorin.

Nelson Mandela joukkioineen, mukana myös valkoisia, keräsi räjähteitä aloittaakseen sabotaasi- ja terrorikampanjan apartheid- hallituksen syrjäyttämiseksi. Etelä-Afrikan turvallisuuselimet saivat kuitenkin suunnitelmista vihiä ja pidättivät Johannesburgin Rivonia-alueella jo pari vuotta valkoisen tukijansa omistamassa talossa asuneen Nelsonin vuonna 1963. Pidätyksestä sai alkunsa ns. Rivonia- juttu, joka johti Nelson Mandelan 27 vuodeksi vankeuteen, ensin Robben Islandin vankilasaarella ja 1980-luvulla arestissa avovankilan maatilalla mantereella. Syytteitten mukaan Rivonia- ryhmällä oli hallussaan tarpeeksi räjähteitä tuhotakseen koko useamman sadan tuhannen asukkaan Johannesburgin ja ryhmä oli rahoittanut suunnitelmansa lähinnä Pohjois-Afrikan vastaitsenäistyneitten arabimaitten rahoilla.

Lähtiessään istumaan saamaansa elinkautista tuomiota, Nelson Mandela oli siin valmis toteuttamaan tahtonsa väkivallalla Etelä-Afrikan valkoisia vastaan. Hän istui vankeudessa ja kotiarestissa lähes kolmekymmentä vuotta ja vapautui vuonna 1990. Päästyään vapaaksi vuosikymmenten vapaudenriistosta, Nelson oli vankka anteeksiannon ja rauhanomaisen sovun puolestapuhuja, mitä moni piti ihmeenä pitkä vankeuden jälkeen. Nelson Mandelan ansiota lienee, ettei apartheidin kaaduttua vuonna 1994, Etelä-Afrikassa jouduttu diktatuurin ja koston kierteeseen, kuten naapurimaa Rhodesian muuttuessa Zimbabweksi vuonna 1980. Nelson Mandelan työ rauhan ja sovun puolesta Etelä-Afrikassa palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla vuonna 1993.

Eli vankilaan mennessään Nelson Mandela oli väkivallan kannalla, mutta vapautuessaan hänestä oli kesytetty vankkumaton rauhanmies. Välissä oli 27 vankeusvuotta, jotka muuttivat Nelsonin mielen. Ei ole väärin uskoa että pitkät vankeustuomiot todella voivat kuntouttaa rikoksesta tuomitun takaisin yhteiskunnan rakentajaksi. Ja vaikka sanotaankin etteivät ankarat tuomiot vähennä rikollisuutta, niin vähentävätkö lievät tuomiot?

keskiviikko 18. marraskuuta 2015

RAUHA MEIDÄN ELINAJAKSEMME

Vain muutama vuosi sitten WTC-iskuihin syyllinen Al-Qaida oli pahan ruumiillistuma. Johtajansa Osama bin Ladenin johdolla vuonna 2001 tehdyt hyökkäykset New Yorkiin ja Pentagoniin laukaisivat islamistien ja länsimaitten välisen sodan terroria vastaan, jota voi syystä kutsua kolmanneksi maailmansodaksi ja jolle ei loppua näy.

Syyrian sisällissota toi näyttämölle uuden järjestön, joka on Al-Qaidaakin pahempi, jolla on monta nimeä; ISIS, ISIL, IS eli Islamilainen valtio tai arabiaksi Daesh. Isis on muutamassa vuodessa murhannut tuhansia ihmisiä, viimeisimpänä Pariisin ja Beirutin terrori-iskut joissa kuoli yli 160 ihmistä. Lisäksi Isis on siepannut, murhannut, ryöstänyt ja orjuuttanut siviilejä pyrkiessään luomaan islamilaisen kalifaatin Syyriaan ja sitä ympäröiville alueille. Uutta valtiota on tarkoitus hallita islamilaisen sharia-lain ankarimpien tulkintojen mukaan, jossa ei anneta arvota ihmisoikeuksille ja demokratialle.

Pariisin yli 120 murhan jälkimainingeissa on esitetty Isiksen rauhoittamista neuvottelemalla. Käytännössä terroristien kanssa neuvottelu tarkoittaisi järjestön hyväksymistä ja ainakin osittaista sen vaatimuksiin suostumista. Jotta neuvottelut onnistuisivat, länttä vaadittaisiin hyväksymään Isiksen olemassaolo ja se, että IS luo uuden valtion Syyrian, Irakin ja ehkä muitten itsenäisten valtioitten alueille eli länsi antaisi pois sellaista mikä mikä ei ole sen omaisuutta.

Historiassa näin on jo tehty ja seurauksena oli toinen maailmansota; vuonna 1938 Britannian pääministeri Neville Chamberlain antoi Natsi-Saksalle itsenäisen Tsekkoslovakian saksankieliset alueet ja kehui saaneensa aikaan "Rauhan meidän elinajaksemme". Myönnytyksistä rohkaistunut Adolf Hitler otti muutamia kuukausia myöhemmin haltuunsa koko Tsekkoslovakian ja aloitti toisen maailmansodan vuotta myöhemmin.

Neuvottelurauha Isiksen kanssa ei mielestäni ole mahdollinen. Isis käyttäisi uutta valtiotaan ponnahduslautana laajemmalle, jopa Eurooppaan asti ja Islamilaista valtio olisi terroristien tukikohta ja suojapaikka. Neuvottelemalla Isiksen kanssa tuleva välienselvittely vain lykkääntyy ja sen ratkaisu on vielä verisempi. Isis täytyy tuhota ja mahdolliset neuvottelut käydä vähemmän murhanhimoisen ja enemmän ihmisoikeuksia arvostavan toimijan kanssa terrorin syitten poistamiseksi.

Suomi on tulevassa, tai pikemminkin jo alkaneessa, sodassa puolensa valinnut eikä jäänyt odottamaan voittajan selviämistä. Jo toistakymmentä vuotta suomalaiset sotilaat ovat olleet sotatoimialueella Afganistanissa ja tälläkin hetkellä puolensataa suomalaista sotilasta kouluttaa Irakissa Isistä vastaan taistelevia sotilaita.

Sodankäynti ei ole hyvä asia, mutta joskus tarpeen ja uskon Suomen olevan oikealla puolella, ehkä jopa voittajan.

sunnuntai 15. marraskuuta 2015

KOLME MIESTÄ JA KUMMITUS

Star Trekistä tuttu Leonard "Spock" Nimoy ohjasi vuonna 1987 erään vuoden hittielokuvista, nimeltään "Kolme miestä ja baby". Tom "Magnum" Selleck, Poliisiopisto- elokuvien Steve Guttenberg ja Cheers- sarjan baarimikko Ted Danson esittivät ranskalaisen elokuvan amerikkalaisessa versiossa kolmea kimppakämpässä asuvaa sinkkua, joille yhtä-äkkiä tulee huollettavaksi pieni vauva, jonka isä joku heistä on. Mutta kuka, se on kysymys.

Hollywoodin legendojen mukaan jokaisella mainitsemisen arvoisella studiolla on oma kummitus ja elokuviin liittyvä kummitusjutut ovat oma kansanperinteen alansa. Varsinkin kauhuelokuvien kerrotaan keräävän aaveita kuvauksiinsa ja studioihin, mutta viaton komedia "Kolme miestä ja baby" on myös kertoman mukaan liitetty aaveisiin.

Hieman ennen elokuvan jatko-osan ensi-iltaa, elokuussa 1990, alkoi kiertää huhu jonka mukaan ykkösosaan on sattunut mukaan haamu. Noin tunnin verran "Kolme miestä ja baby" elokuvan alusta, Ted Danson ja hänen roolihahmonsa äiti tutustuvat asunnon pikkutulokkaaseen, ja heidän kävellessään asunnossa, taustalla sanotaan ensin näkyvän haulikon ääriviivat ja toisessa kuvassa heidän takanaan näkyy selvästi verhojen raossa nuoren pojan hahmo. Kukaan kuvausryhmästä ei kuitenkaan tiedä kuka poika on, eikä muista paikalla ketään ylimääräistä olleenkaan.

Hollywoodin kertoman mukaan poika on kuvauksissa käytetyn talon omistajien yhdeksänvuotias poika, joka oli ampunut itsensä haulikolla ennen kuvauksia. Tämä teoria ei kuitenkaan pitäne paikkaansa, sillä elokuvan sisäotokset kuvattiin studiossa Kanadan Torontossa, eikä asuinkäyttöön tarkoitetussa talossa.

Elokuvassa Ted Dansonin hahmon on koiranruokamainoksessa esiintynyt näyttelijä, ja sitä tarjottu selitykseksi aaveelle. Näyttelijä- Ted esitti siis näyttelijää, josta on koiranruokamainokseen tehty frakkiin pukeutunut pahvikuva, jonka väitetään olevan kuvan poika. Sekä pojalla että Pahvi-Tedillä on päällään vaalea paita ja Tedillä on päässään musta silinteri sekä pojalla on musta tukka. Verhon takaa ei teorian mukaan erotu frakin hihoja, joka antaa kuvan vaaleapaitaisesta mustatukkaisesta pojasta. Uskottava selitys, paitsi että "poika" kuvan mukaan on selvästi elokuvassa myöhemmin näytettävää Pahvi-Tediä pienempi. Väitteitä on puolesta ja vastaan, kokoerokin on selitetty kuvakulmilla ja varjoilla, joilla todellakin voidaan muuttaa todellisuus toiseksi.

Poika verhon takana ollee siis pahvinen, valon ja varjojen muokkaama pahvikuva, mutta Hollywoodin aaveittenmetsästäjät eivät ole antaneet vielä periksi; heidän mukaansa poika verhon takana ei ole pahvinen Ted Danson, jo kokoeronkin vuoksi.

Kyseinen aaveklippi löytyy myös Youtubesta, mikäli joku on kiinnostunut.

maanantai 9. marraskuuta 2015

UUMAJAN RASISMIN VASTAINEN TAISTELU

Suurinpiirtein Vaasan korkeudella Ruotsissa, sijaitsee vuonna 1622 perustettu 80.000 asukkaan Uumajan kaupunki. Muinoin Vaasanlaivoilla ja myöhemmin muilla linjoilla kulkeneille hyvinkin tuttu asutuskeskus.

Parin viime vuoden mittaan Uumaja on pontevasti taistellut natsismia ja rasismia vastaan, jopa siinä määrin että kaupungin järjestöjen päättäjien järkeä on epäilty.

Viime kesänä Ruotsin kansallispäivän juhlallisuuksista jätettiin pois Ruotsin puolustusvoimat. Armeija yleensä on olennainen osa minkä tahansa paikan kansallispäivänä mutta ei Uumajassa. Perusteluiksi sanottiin että sotilaitten läsnäolo saattaisi aiheuttaa ahdistusta ja epämukavaa tunnetta sota-alueilta Uumajaan muuttaneitten ruotsalaisten parissa. Se ei auttanut asiaa, että huomautettiin juuri puolustusvoimien taanneen ja takaavan että Uumajaan on maahanmuuttajia ja pakolaisia päässyt tulemaan.

Nyt Uumaja on keksinyt vielä älyttömämmän tavan vastustaa natsismia. Tänään 9.11. on Natsi-Saksan Kristalliyön muistojuhla. Vuonna 1938 natsit organisoivat kostoksi juutalaisen Pariisissa tappaman saksalaisen diplomaatin murhasta pogromin, jossa juutalaisten omaisuutta tuhottiin, synagogeja poltettiin 1300, 36-91 juutalaista hakattiin hengiltä ja 30.000 juutalaista vangittiin kuukausiksi mm Dachaun keskitysleiriin.

Uumaja, monen muun maan tavoin haluaa muistaa Kristalliyötä ja vastustaa natsismia sekä rasismia mielenilmauksella, johon Uumajan juutalaisia ei kutsuta. Aivan, luit oikein: natsien juutalaisia vastaan järjestämän vainon muistotilaisuuteen juutalaisilta on porttikielto. Tämä siis Ruotsissa vuonna 2015.

Päätös on harkittu, ei epähuomiossa kutsukorttien lähettämisessä tapahtunut erhe. Tilaisuuden järjestäjä on sanonut perusteeksi että "juutalaiset saattavat tuntea olonsa turvattomaksi ja epämukavaksi" mikäli olisivat mukana Kristalliyön muistotilaisuudessa. Aiempina vuosina nimittäin on Kristalliyötä muisteltu heiluttamalla Israelin lippuja, joissa Daavidin tähti on vaihdettu hakaristiksi. Sellaisessa tilanteessa hyvinkin voi juutalainen tuntea turvattomuutta.

Ääneen ei ole kerrottu, keitä sellaisia ihmisiä on kutsuttu juutalaisvainon muistotilaisuuteen jotka eivät pysty vastustamaan natsismia yhdessä juutalaisten kanssa. Itse epäilen kyseessä olevan lähi-idästä kotoisin olevien muslimien.

tiistai 3. marraskuuta 2015

MELLAKKA OULULAISESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA

Suomeen on syksyn aikana saapunut parikymmentä tuhatta turvapaikanhakijaa, jotka on nyt sijoitettu vastaanottokeskuksiin eri puolelle maata. Turvapaikanhakijoitten kesken on ehtinyt olla jo muutama kahakka, joista yhdestä kaljapullosta alkaneesta puukotuksesta on juuri annettu tuomiokin.

Kähinät vastaanottokeskuksissa eivät kuitenkaan ole uutta; niitä on ollut aiemminkin. Turvapaikanhakijoitten parissa työskennellyt sanoo jo joitakin vuosia sitten poliisin ja/tai palokunnan kutsumisen oululaiseen vastaanottokeskukseen olleen viikottaista rutiinia. Työntekijöille oli kuitenkin annettu käsky ettei tietoja vastaanottokeskusten turvapaikanhakijoitten rähinöistä saa kertoa ulkopuolisille, ja jos joku kysyy niin ei saa kertoa edes medialla. Käskyä tehostettiin vuosia voimassa olevalla vaitiolosopimuksella, jonka rikkojaa uhattiin vankeudella ja sakoilla.

Seuraava Oulussa kerrotun tapauksen kerrotaan sattuneen vuonna 2009, eli se ei ole enää vaitiolovelvollisuuden alainen.

Oululaisessa vastaanottokeskuksessa syntyi joukkotappelu asukkaitten kesken. Osanottajia oli noi sata, kymmeniä irakilaisia ja somaleja kummallakin puolella toisiaan mätkimässä. Eräs irakilainen oli yrittänyt paeta hakkaajiaan hyppäämällä ikkunasta. Osapuolet löivät ja potkivat toisiaan niin, että seurauksena oli mustia silmiä ja muita ruhjeita. Puukkojen käytöstä huolimatta kuolonuhreilta vältyttiin. Paikalle kutsuttiin poliisi, palokunta ja ambulansseja tilannetta rauhoittamaan.

Tästäkään tapauksesta eivät mediat kertoneet, eikä syytteitä pahoinpitelyistä ja omaisuuden rikkomisista nostettu. Joitakin päiviä myöhemmin vastaanottokeskuksessa pidettiin tosin joukkokokous, jossa turvapaikanhakijoita moitittiin käytöksestään ja sanottiin että jos tieto tapahtumasta tulisi julki, se voisi vaikuttaa turvapaikkahakemuksen päätökseen.

Mellakka ei kuitenkaan tullut julki ja mellakoitsijat lienevät päässeet kuin koira veräjästä ja turvapaikkakin lienee ainakin osalle myönnetty. Omaisuusvahingot menivät kaiketi veronmaksajan piikkiin.

Tämä tarina pistää miettimään, mitä muuta meiltä on salattu. On julkinen salaisuus, että vallanpitäjät pimittävät ja vähättelevät ulkomaalaisten rikollisuutta. Koska totuutta ei ole, täytyy turvautua kuulopuheisiin.