keskiviikko 25. toukokuuta 2016

MINNE OVAT ULKOMAALAISET KADONNEET?

Mihail Solohovin romaani Hiljaa virtaa Don antoi Peter Seegerille idean laulun Minne ovat kukat kadonneet sanoitukseen. Laulu on eräs tunnetuimpia ja sen ovat eri kielillä levyttäneet muun muassa Marlen Dietrich, Dalida ja suomeksi Kukonpojat, Ritva Oksanen ja Ossi Ahlapuro.

Laulun nimi on tullut mieleeni lukiessani Suomen medioita viime aikoina. Kukaan ei median kuvauksen perusteella ole ulkomaalainen eli jonkin ulkomaan Suomessa oleskeleva tai asuva kansalainen, vaan kaikkia muita kuin suomalaisia Suomen kansalaisia kutsutaan mediassa ulkomaalaistaustaisiksi, maahanmuuttajataustaisiksi tai muuksi -taustaiseksi. Helsingissä viikonloppuna olleitten Vankimessujen rikoksiin syyllistyneet osallistujat oliva mediassa rikostaustaisia eivätkä rikollisia tai rikoksista tuomittuja. Ulkomaalaisten osallistumista messuihin ei tiettävästi uutisoitu, vaikka ulkomaalaisia rikollisia on Suomen vankiloitten vangeista 15%.

Sitä ihmettelen, että onko ulkomaalaisuus jotenkin ikävä tai huono piirre ihmisessä? Ja suomalaisuus hyvä ja sen lisäksi vielä ominaisuus johon kaikilla on oikeus?

Ruotsissa muutama vuosikymmen sitten oli maahanmuuttopolitiikkana, että jokaisessa maahan tulevassa ulkomaalaisessa piilee pieni ruotsalainen ja jokainen maahan muuttanut ei halua mitään muuta kuin muuttua ruotsalaiseksi. Tästä politiikasta on luovuttu Ruotsissa, mutta vieläkin maahnmuuttoviranomaisten asenteena on, että hienointa mitä ihminen voi olla. on olla ruotsalainen.

Suomi tuntuu apinoineen Ruotsista tämänkin kuolleena syntyneen ajatuksen, mutta ilman odotusta ulkomaalaisen kotoutumisesta suomalaiseksi.

Media myös jaksaa väittää ettei suomalaisuutta tai suomalaista identiteettiä ole olemassa, sen sanotaan olevan vain sosiaalinen rakennelma, paitsi jos kyseessä on ulkomaalaistaustainen Suomen kansalainen, hänen suomalaista identiteettiään ei kyseenalaisteta vaikka Suomessa olisi oltu vain muutama vuosi tai kuukausi. Ja jostain syystä somaleilta, kurdeilta ja arabeilta löytyy somalialainen, kurdilainen tai arabi-identiteetti, jota täytyy vahvistaa veronmaksajan maksamalla kotikielen ja kotikulttuurin opetuksella.


sunnuntai 22. toukokuuta 2016

AVOAUTOINDEKSI

Joitakin vuosia sitten luin artkkelin jossa sanottiin talouden noususuunnan näkyvän  rakennustyömaitten nostokurjista. Mitä paremmin talous vetää, sitä enemmän horisontissa näkyy nostokurkia merkkinä rakentamisesta. Kun rahaa on niin silloin rakennetaan ja kun rahaa on vähemmän niin rakennustyötkin vähenevät tai loppuvat joksikin aikaa kokonaan.

Uskon tämän "nostokurki-indeksin" pitävän paikkansa. Ainakin vuonna 2008, juuri ennen romahdusta, kun talous vielä toimi kuin rasvattuna parvekkeeltani Oulun Alppilassa näkyi 11 nostokurkea eri puolilla kaupunkia. Sitten tuli Lehman Brothers- rahoitusyrityksen subprime- ongelmista johtunut yrityssaneeraus ja siitä johtunut vuonna 2008 alkanut finanssikriisi, joka puolestaan johti Euroopan Unionin eurokriisiin. Näistä syistä talous alkoi yskiä ja takkuilla, Suomella ja muilla länsimailla oli "takana loistava tulevaisuus" sekä nostokurjet katosivat Oulunkin taivaanrannasta. Kahdeksan vuotta myöhemmin ei vieläkään ole toivuttu talouden alamäestä.

Pieniä merkkejä paremmasta ehkä siintää horisontissa; jokunen nostokurki on palannut Oulun kaupunkiin. Olen myös huomannut Oulun teillä melkoisen monta avoautoa.

Joskus muinoin avoauto oli hupiauto ja tästä syystä niitä verotettiin vielä ankarammin kuin käyttöautoja eli niitä liikkui vain vähän Suomessa, ehkä osittain ilmastonkin vuoksi mutta eipä niihin ollut verojenkaan vuoksi varaa kuin rikkailla.

Mutta nyt avoautoja tulee kesän kynnyksellä vastaan lähes joka kerta kun käyn kaupungin suunnassa. Avoautoja on selvästi enemmän kuin aiemmin, vaikkapa vain pari vuotta sitten. Jotain on Suomessa tapahtunut.

Suomen ilmasto on kylmähkö ja sateinen, tästä syystä avoauto ei ole kovinkaan käytännöllinen Suomen teille. Talveksi tarvitaan koppiauto ja lämmitys. Eli päättelen Suomeen parissa vuodessa ilmaantuneen enemmän ihmisiä, joilla on halu ja rahaa pitää kahta autoa; toista käyttöön ja avoautoa kesäksi hupiajeluihin. Tämä voi johtua liikemiespääministeri Juha Sipilän ja Kokoomuksen verojenalennuksista jolloin useammilla on varaa harrasteautoihin, tai sitten talous on aloittanut hitaan kipuamisensa ylöspäin jolloin useampi tienaa enemmän ja voi laittaa rahansa ylellisyysautoon.

Toivon Suomen talouden olevan kohentumassa. Perustelen toivettani Juha Sipilän lestadiolaisuudella; omat lestadiolaiset sukulaiseni olivat vaatimatonta ja pröytäilemätöntä väkeä eli epäilen ettei lestadiolainen pääministeri hyväksyisi hupiautojen verojen alennusta. Näin tosin saattanut tapahtua, koska autovero laski tänä vuonna 2016 pieni- ja keskipäästöisillä autoilla ja ehkäpä urheiluautotkin nykyään ovat ympäristöystävällisiä ja niitten hiilidioksidipäästöt ovat pienentyneet.

Mutta kuitenkin; jospa talouden käyrät ovat lähes vuosikymmenen jälkeen alkaneet osoittaa ylöspäin ja tästäkin kurimuksesta päästään lähivuosina kuivalle maalle. Ja nousun airueina olisivat epäkäytännölliset mutta ylelliset avoautot.


perjantai 20. toukokuuta 2016

VALTION VAHVISTUKSET HUKKATEILLE

Suomen poliiseista on lähdössä eläkkeelle noin 280 ihmistä ja tilalle on Tampereen Poliisiammattikorkeakoulusta valmistumassa 57 poliisia. Se merkitsee poliisien maassa partioivien saapasparien vähenemistä 220 poliisilla. Suomen hallitus aikoo antaa poliisien määrän laskea vuoteen 2020 noin 7000 poliisin, eräitten arvioitten mukaan määrä laskisi jopa 6600 poliisiin. Syynä ovat lähinnä valtion talouden tilasta johtuvat säästöt ja myös se, että Poliisiammattikorkeakouluun ei ole saatu vaatimukset täyttäviä hakijoita.

Suomen poliisi on jo nyt ylityöllistetty ynnä alimiehitetty ja kansalaisten turvallisuus heikkeneen entisestään. Varsinkin haja-asutusalueilla ja kauempana kasvukeskusten poliisiasemista asuvat joutuvat odottamaan poliisin, ja muittenkin pelastajien, tuloa liian pitkään ja edessä olevat tehtävien priorisoinnit saattavat merkitä ettei apua soratien päässä asuville tule lainkaan.

Samaan aikaan vuoteen 2020 mennessä itärajan vartijoita aiotaan lisätä 160 rajavartijalla. Ja siinä iskee valtio kirveensä kiveen. On selvää, että rajaa täytyy vartioida, mielestäni myöskin länsi- ja pohjoisrajaa, mutta itärajalla tullaan toimeen nykyiselläkin väellä, ehkä jopa vähemmällä.

Perustelen mielipidettäni sillä, että Venäjän vastaisten pakotteitten vuoksi liikennettä edestakaisin on vähemmän kuin aiemmin ja säännösten mukaan jokainen joka pääsee Venäjältä, tai muilta rajoilta niin lähelle Suomea että pystyy rajavartijalle lausumaan taikasanan "Asylum!" eli turvapaikka, päästetään Suomeen odottamaan turvapaikkahakemuksensa käsittelyä ja todennäköistä, jollain perusteella annettua lupaa jäädä maahan.

Ei ole järkeä laittaa vähiä rahoja tarpeettoman suureen itärajan valvontaan kun tulijat kuitenkin päästetään maahan ja samaan aikaan antaa Suomen asukkaitten turvallisuuden rapistua.

Saattaa tietysti olla, että Suomen liikemiesten johtama hallitus ajattelee näitten panostusten olevan hyväksi taloudelle; itärajan vartiointia ei voi ulkoistaa yrityksille mutta kansan turvallisuuden voi. Kun poliisien määrää lasketaan, se tietää lisää työtä ja rahaa yksityisille vartiointiyrityksille. On kai siinä oma logiikkansa mutta itse haluaisin kansalaisten turvallisuutta valvovan yhteiskunnan ylläpitämän poliisilaitoksen enkä eniten maksavalle työtään tekevän vartijan.

maanantai 16. toukokuuta 2016

TAISTELEVAT BANJOT

Useimmat ovat nähneet elokuvan Syvä joki vuodelta 1972, jossa neljä keskiluokkaista amerikkalaismiestä lähtee valloittamaan kanootein jokea Georgian osavaltiossa ennen joen muuttumista järveksi padon rakennuksen vuoksi. Näyttelijöitten Burt Reynolds, Jon "Angelina Jolien isä" Voight, Ned "Ei sukua Warren Beattylle" Beatty ja Ronnie Coxin esittämät miehet joutuvat kahnauksiin jokivarren asukkaitten kanssa. Syvää jokea pidetään yleisesti yhtenä elokuvahistorian merkkipaaluista, mutta on sitä kritisoitukin; mm. raa´an homoseksin ja Yhdysvaltain etelävaltioitten asukkaista antamansa kuvan vuoksi.

Syvän joen alussa nähdään legendaarinen kohtaus, jossa Ronnie Cox ja georgialaispoika esittävät kilpaa Arthur "Guitar Boogie" Smithin kappaleen Dueling Banjos vuodelta 1955. Kohtaus johti myöhemmin oikeusjuttuun koska Dueling Banjos soitettiin elokuvassa ilman lupaa.

Syvä joki perustuu James Dickeyn romaaniin Deliverance, jossa banjopojan kuvataan olevan "sisäsiittoinen" ja "vajaamielinen". Poikaa esittävä Billy Redden ei kuitenkaan ole kumpaakaan vaan hänen "omalaatuiseksi" mainittu ulkonäkönsä saatiin aikaiseksi meikeillä. Vuonna 1956 syntynyt Billy Redden on syntyperäinen georgialainen ja hänet valittiin esittämään banjopoika Lonnieta 15- vuotiaana Claytonin kaupungin peruskoulusta. Billy ei soittanut elokuvassa itse banjoaan Ronnie Coxin kitaraa vastaan, vaan paikallinen muusikko Mike Addis soitti kuuluisassa banjokohtauksessa Billyn selän takaa.

Syvä joki sai useita palkintoehdokkuuksia mutta ei kuitenkaan menestyksestään huolimatta saanut ainuttakaan. Se kuitenkin poiki pääosanesittäjilleen menestyksekkäät urat elokuvissa ja viihteessä.

Billy Reddenin ura ei urjennut Syvästä joesta; hän kyllä esiintyi mm. vuonna 1984 elokuvassa Blastfighter, jonka kerrotaan olevan sekoitus elokuvista Syvä joki ja Rambo- First Blood sekä vuonna 2003 uudestaan banjon soittajana Tim Burtonin elokuvassa Big Fish mutta harvassa ovat Billy Reddenin roolit olleet ja nekin muutamat yleensä ovat Banjopoika- Lonnien roolin toistoa. Billy onkin elättänyt itsensä claytonilaisen Cookie Jar Cafén osakkaana, kokkina ja tiskaajana.

Billy Redden elää yhä syntymäpiirikuntansa Rebun Countyn kuntakeskuksessa Claytonissa.


keskiviikko 11. toukokuuta 2016

KONEINSINÖÖRI JA KOSMONAUTTI

Suomeen tuli syksyllä 2015 noin 32.000 lähinnä muslimimaista kotoisin olevaa turvapaikanhakijaa. Maahantulleitten joukossa sanotaan olevan paljon korkeastikoulutettuja; erilaisia insinöörejä, henkilöstöjohtajia, lääkäreitä ja mistäpä sen tietää, ehkä joukosta löytyy myös Ahad Momand tai hänen virkaveljensä. Ahad Momand on toistaiseksi ainoa avaruudessa käynyt afganistanilainen, avaruuslentonsa Ahad teki vuonna 1988.

Suomi puolestaan oli taloudellisessa suonsilmässä jo ennen uusien elätettävien saapumista; työttömiä on laskutavasta riippuen parista sadasta tuhannesta lähemmäs puoleen miljoonaan ja velkaa Suomen valtiolla on jo yli 102 miljardia. Velkasumma puolestaan kasvaa joka hetki; elämme velaksi, ja otamme nimenomaan syömävelkaa myöskin maahantulijoitten elättämiseen emmekä saa velkaa tuottamaan Suomelle rahaa sijoituksina tai mantran lailla hoettuna "elvytyksenä".

Mediassa on sanottu suoraan että maahantulleet korkeakoulutetut, joilla usein on tarkistuskelvottomat todistukset tai ei todistuksia lainkaan ja vähemmän koulututetut, eräät jopa luku- ja kirjoitustaidottomia millään kielellä, nostaisivat Suomen talouden nousuun yritteliäisyydellään ja taidoillaan. Ihan kuin suomalaiset olisivat muuttuneet toistaitoisiksi surkimuksiksi, joitten suuruuden päivät ovat kaukana takana.

Medialla on oma agendansa, joka määrää sen tekemään vaikka tikusta asiaa, kunhan vain maahantulleita ei-suomalaisia päästään kehumaan ja nostamaan pylvään nokkaan. Tästä syystä se kritiikittä kertoo vain myönteisiä asioita ulkomaalaisista, poislukien venäläiset.

Eräs tärkeä huomio jää Suomen medioilta kertomatta ja ulkomaalaisilta tulijoilta kysymättä.

Huomio ja kysymys kuuluu näin:

Jos maahantulleet ulkomaalaiset ovat sellaisia supermiehiä- ja naisia että he nostavat Suomen talouden jaloilleen luomalla uuden Nokian, miksi heidän kotimaansa ovat tunkioita joista täytyy lähteä pois?

Miettikääpä sitä.


lauantai 7. toukokuuta 2016

THAT´S MY BUSH!

Yhdysvalloissa käydään syksyllä 2016 presidentinvaalit ja koska USAn laki sallii presidentille kaksi perättäistä neljän vuoden kautta, vapaan maailman johtaja tulee vaihtumaan. Demokraattien ehdokas ollee entinen ulkoministeri ja presidentti Bill Clintonin (1993-2001) vaimo Hillary Rodham Clinton, ellei sosialisti Bernie Sanders onnistu kirimään voittoon. Republikaanien ehdokkaaksi pyrkivät teksasilainen senaattori Ted Cruz ja Ohion kuvernööri John Kasich ovat luopuneet kisasta ja republikaanien ainoa presidenttiehdokkaaksi pyrkivä on tällä hetkellä Diili-ohjelmasta tuttu miljardööri Donald Trump. Kaikki republikaanit eivät halua ronskipuheista, politiikan ulkopuolista ehdokasta presidentin virkaan ja Donaldille yritetään löytää sävyisämpää vastaehdokasta puolueen presidenttiehdokkaaksi.

Donald Trumpilla on uskollisia ja kiivaita kannattajia, mutta media ympäri maailmaa pyrkii mustamaalaamaan mahdollista tulevaa Yhdysvaltain presidenttiä. Suomen medioissakin harvoin näkee mitään positiivista mainintaa Donaldista. Tosin Donald Trumpin ehdokkuuden ollessa todennäköinen, joskaan ei varma, äänensävyt Donald Trumpista puhuessa ovat Suomessa muuttuneet vähemmän hyökkääviksi. Oli USAn presidentti kuka tahansa, vaikkapa Donald Trump, niin hänen kanssaan Suomi haluaa olla hyvissä väleissä. Siltoja Valkoiseen Taloon ja Washingtoniin ei haluta polttaa tulevaisuutta silmällä pitäen.

Tilanne muistuttaa melkoisesti Yhdysvaltain presidentin vaaleja vuonna 2000. Silloinkin republikaanien ehdokasta George Bushia mollattiin ympäri maailmaa. Ehkäpä se on tyypillistä republikaanien kohdalla, tai sitten Georgen henkilö vain ärsytti. Yhdysvaltalaiseen rikkaaseen eliittisukuun syntynyt entisen presidentin George H.W. Bushin poika herätti tunteita vastaehdokkaana ollutta vihertävää demokraattia Al Gorea enemmän.

George Bush nuorempi oli aihe myös komediasarjaan, nimeltä That´s My Bush! Kanava nimeltä Comedy Central lähetti sarjaa kahdeksan jakson verran huhti-toukokuussa 2001 presidentti Bushin astuttua virkaansa 20.1.2001. Sarjan loivat räävittömästä South Park- sarjasta tunnetut Trey Parker ja Matt Stone. Henkilöt sarjassa olivat osittain aitoja, kuten henkilöstöpäällikkö ja neuvonantaja Karl Rove ja rouva Laura Bush mutta heidän puuhansa olivat korkeintaan tositapahtumien inpiroimia.

That´s My Bush- sarjaa ei tehty piikiksi George Bushia kohtaan; Trey Parker ja Matt Stone olivat "95%" varmoja Al Goren voitosta ja alunperin sarjan piti kertoa presidentti Al Goresta sekä olla nimeltään Everybody Loves Al, mutta presidentin pestin mentyä George Bushille nimi vaihdettiin idean kuitenkin pysyessä samana: tehdä sitcom Valkoisesta Talosta.

Presidentti George Bush ei liene pannut nimeään kantavaa sarjaa pahakseen; ainakin sarjan tekijät pääsivät tutustumaan Valkoisen Talon turisteilta suljettuihin osiin ja pystyivät kuvaamaan omaa Valkoista Taloaan esikuvansa mukaisesti. Sarjassa käsiteltiin tuttuja aiheita; aborttia, aseita, sotaa huumeita vastaan, kuolemanrangaistusta ja luonnonsuojelua.

Sarjaa kehuttiin ja se sai katsojia, vaikka läheskään kaikki eivät pitäneet istuvan presidentin hahmosta komediasarjassa. That´s My Bush pyöri aikansa televisiossa ja uusintoina Al-Qaidan syyskuun 11. päivän 2001 iskuihin saakka. 9/11 jälkeen maailmanlaajuista sotaa käyvän supervallan johtajan esittäminen koomisena hahmona oli liian tulenarkaa ja That´s My Bush katosi arkistoihin, joskin se löytyy YouTubesta.

Vuoden 2001 jälkeen maailma on muuttunut huumorintajuttomammaksi, joten poliittista satiiria presidentti Donald Trumpista, tai mahdollisesti presidentti Hillary Clintonista taikka Bernie Sandersista tuskin tullaan näkemään.

keskiviikko 4. toukokuuta 2016

HÄJYT, HOPEAA RAJAN TAKAA JA HARVOIN TARJOLLA

Minä olen sarja-ahmija. Tarkoittaa sitä että otan esimerkiksi kirjastosta kokonaisen televisiosarjan tai monta elokuvaa ja katson jakson toisensa perästä putkeen, kokonaisen kauden Supernaturalia tai kaikki Kummisedät yhdellä istumalla. Mestariteokseni oli jokunen vuosi sitten kun lainasin serkkuni mieheltä koko Sopranos- mafiasarjan ja katsoin kaikki seitsemän kautta á 13 jaksoa kahdeksassa päivässä. Aloitin aamulla yhdeksän aikaan ja illalla yhdentoista maissa kausi oli katsottu. Välissä pidin yhden "vapaapäivän" ja kävin vanhempieni luona syömässä, mutta muuten tein viikon täyttä työpäivää.

Kun olin nuori, suomalaisia elokuvia haukuttiin huonoiksi, ja itsekin taisin amerikkalaisia elokuvia suosia mutta nyt vanhuuden kynnyksellä olen alkanut katsoa paljonkin suomalaisia elokuvia ja televisiosarjoja. Nyt ne eivät tunnu enää niin huonoilta; uudemmat ovat kelpo tavaraa ja vanhemmissakin tuotannoissa saattaa olla iän kultaamia muistoja. Varekset, Metsolat, Kotikatsomon sarjat, Lapin kullan kimpussa, Villit Pohjolat, Uuno Turhapurot, Kuutamosonaatit ynnä muut pitävät pintansa siinä missä ulkomaisetkin tekeleet.

Suomalaisia elokuvia ja sarjoja DVDltä katsoessani olen pistänyt merkille, että niissä harvakseltaan on tekstityksiä eri kielillä. Joskus tektitystä ei ole lainkaan, useimmiten kuitenkin saatavilla vain suomen ja ruotsin kieliset tekstitykset, englannin kielinenkin on aika harvinainen. Ulkomaisissa sarjoissa ja elokuvissa on järjestään valittavana tusina tai parikymmentä eri kielisen tekstityksen välillä, lisäksi puhutun äänenkin saattaa valita useammasta eri vaihtoehdosta.

Tämä on puute suomalaisessa viihdeteollisuudessa. Kannattaisi laittaa DVD-levyihin laajempi tektitysvalikoima. Kielitaitoista porukkaa kääntämään löytyy kyllä Suomesta ja Suomessa käyvät ulkomaiset turistit; saksalaiset, japanilaiset, kiinalaiset, venäläiset ja muut saattaisivat hyvinkin ostaa edulliseen hintaan suomalaisen elokuvan matkamuistoksi mikäli voisivat ymmärtää mitä siinä sanotaan.

Suomalaisella elokuva- ja televisiotuotannolla olisi markkinoita ulkomaillakin, eikä pelkästään myymällä hyviä ideoita, kuten myymällä Mustat lesket tai Helppo elämä ulkomaalaisten kopioitavaksi. Kansainväliseen levitykseen pääsee liian harva suomalainen tuotanto.

Myönnän kyllä olevani ajatukseni kanssa hieman jälkijunassa; maailma ja viihdeteollisuus on muuttumassa digitaaliseksi ja DVD- ja Bluray- levyt ovat siirtymässä samoille nostalgisille keräilymarkkinoille VHS- ja Betavideonauhojen sekä laserlevyjen kanssa, mutta aikaa on vielä kerätä ulkomalaisten turistien ylimääräiset eurot parempaan talteen kuljeksimasta.