POLIISEJA KIVITETTY RUOTSISSA

Göteborgin maahanmuuttajavaltaisessa lähiössä nimeltä Bergsjön ruotsalaisia poliiseja ryhdyttiin kivittämään ja heittelemään paukkupommeilla  keskiviikkoiltana 21.9. noin kello 21 Suomen aikaa.

Poliisin arvion mukaan 15-20 nuorta raivostui poliisipartion ilmaantumisesta maahanmuuttajien asumaalueelle ja nuorten kivitys ja paukkupommit saivat partion kutsumaan lisävoimia. Paikalle saapui parisenkymmentä poliisia, jotka yrittivät saada hyökkäävät nuoret kiinni, kertoo Göteborgin poliisi.

Poliiseja vastaan suunnatut hyökkäykset eivät aiheuttaneet henkilövahinkoja, mutta ainakin yksi poliisauto vaurioitui. Tällä hetkellä poliisi tutkii tapahtumia vahingontekoina, uhkauksina ja virkamiehen väkivaltaisena vastustamisena.

Nuorisojoukko on käyttänyt sissitaktiikkaa poliiseja vastaan; tiheästi rakennetussa lähiössä he ilmestyvät yllättäen, iskevät kivin ja paukkupommein poliisin kimppuun ja katoavat hyvin tuntemaansa maastoon.

"Olemme kiitollisia, jos hyökkääjät tunnistavat henkilöt ottaisivat meihin yhteyttä", sanoo poliisin tiedottaja Hans Lippens. Hän lisää: "Osa asukkaista ei halua poliisia alueelle, mutta he ovat vähemmistö  joka pilaa kaikkien maineen."

Alueella on liikkunut huhuja räjähdyksistä, mutta poliisin mukaan kyseessä on vain kerrostaloista kuuluvasti kaikuvat paukkupommien äänet.

Yötä kohti Bergsjön alkoi rauhoittua, ja poliisi tarkkailee tilannetta.

POSTI SOSIALISOITAVA

En kannata sosialismia, mutta joskus valtion on paras tuottaa palvelu ilman voiton tavoittelua. Postin kulku on tällainen palvelu.

Postinkantajat, -virkailijat ja muut työntekijät tekevät työtään ansiokkaasti, mutta Postin johdon rahan ahneus on Posti- ja Telelaitoksen lakkauttamisen jälkeen murentanut postin jakelun varmuuden. Yhdessä vuodessa valitukset Postin jaon ongelmista ovat kasvaneet 150%. Tilanne ei nykymenolla tule parantumaan.

Vuosina 1927-1990 postin kuljetuksesta vastasi Posti- ja Telelaitos virastona eikä liikelaitoksena tai liikeyrityksenä. Tuolloin Posti kulki ilman isompia ongelmia ja tarjosi työpaikan tuhansille ihmisille, joukossa paljon vaikeasti työllistettäviä, kuten vajaakuntoisia ja ulkomaalaisia.Jo 1980-luvulla jolloin Suomessa oli parisenkymmentä tuhatta ulkomaalaista, Postissa työskenteli ihmisiä yli 60 kansallisuudesta.

Mikäli Posti muutettaisiin taas virastoksi, joka ei tekisi työtään ahneudesta vaan tarjotakseen palvelua suomalaisille ja Suomen asukkaille, postin jakelun luotettavuus kasvaisi ja ihmisille tarjottaisiin mielekästä työtä, juurikin niille joilla on vaikeuksia työllistyä. Näin on ollut ennen ja olisi uudelleen.

Mikäli Postin pulmia ei ratkaista kestävällä tavalla, on vaarana että vuodesta 1638 katkeamatta jatkunut Suomen Postin perinne katkeaa ja tilalle tulevat ulkomaiset jakeluyritykset korkeine maksuineen.

Nykysuomi.fi- verkkolehteen kirjoittamani uutinen.

RUOTSIN GANGSTEREITTEN VERIRAHAT

Joissain kolmannen maailman maissa on käytäntö, että rikokseen syyllistynyt voi hyvittää tekonsa rikoksen uhrille ja tämän omaisille. Suomenkin media on kertonut raiskatuista naisista, joitteen raiskaajat ovat välttäneet oikeudenkäynnin menemällä naimisiin raiskaamansa naisen kanssa. Muita rikoksia on voitu sovittaa maksamalla pahoinpitelyn uhrille tai jopa murhan uhrin omaisille käteissumman rahaa tai muuta omaisuutta korvaukseksi rikoksesta.

Tämä kyseinen käytäntö "verirahojen" maksusta on eräissä maissa satoja tai jopa tuhansia vuosia vanha tapa sovittaa tehdyt rikokset.

Nykyään 2010-luvun Ruotsissakin on otettu verirahakäytäntö käyttöön, kertoo Malmön poliisi.

Poliisin aluepäällikkö Stefan Sintéus sanoo Ruotsin medialle, että Malmön rikollisjengien mielestä ei ole mitään väärää maksaa henkirikoksen uhrin omaisille korvaus, jotta nämä eivät auta poliisia saamaan surmaajaa oikeuteen eivätkä itse kosta tappajalle.

Poliisin tiedossa on kaksi varmaa tapausta, jossa verirahoja on maksettu. Toisessa tapauksessa virallisesti selvittämättömän murhan uhrin omaiset saivat korvaukseksi kolme miljoonaa kruunua eli noin 300.000 euroa.

Stefan Sintéus pelkää Ruotsin olevan tiellä kohti gangsteriyhteiskuntaa, jossa rikokset sovitetaan kostolla tai rahalla ilman viranomaisten tietoa.

Malmön noin 300.000 asukkaasta kolmannes on ulkomaalaisia tai ulkomaalaistaustaisia ja kaupunki on tunnettu rikollisjengien välisistä ammuskeluista ja paikallisen poliisin vaikeuksista ratkaista väkivaltaongelma.

RUNOJA OULUSTA

Olen vuosien mittaan kirjoittanut melkoisen joukon runoja ja mietteitä, muitten kirjoitusten lisäksi. Tässä muutama Oulusta kertova.

SOKOS

Istun Arinan baarissa Rotuaarilla

Tässä oli ennen tavaratalo ja

Oulun ensimmäiset liukuportaat

Muistan ne ja kaunisnilkkaisen

myyjättären vuodelta 1990

Oulu on muuttunut

Paremmaksi tai huonommaksi

En tiedä mutta erilaiseksi

NEEKERI

Tuolla kadunkulmassa

Pakkahuoneen kadulla

näin ensi kertaa neekerin

joulun alla 1975

Ruutupuku ja leukaparta

Luulin hänen palaneen mustaksi

ja olevan kivuissa

Mutta hän hymyili hämmästykselleni

valkoisilla hampailla mustaa ihoa vasten

Olin nelivuotias ja tajusin

maailman olevan suuri

KIVIPALLO

Minulla on ollut treffit

Rotuaarin Kivipallolla

Monta kertaa vuosien varrella

Yhä istun yksin Oulun Amarillossa

alkoholittoman olueni kanssa

PERUSSUOMALAISTEN PUOLUEKOKOUS 2017

Espoon Perussuomalaisten Facebook- sivulla kertoo Timo Soinin sanoneen puoluevaltuuston kokouksessa 12.3.2016, että Perussuomalaisten puoluekokous vuonna 2017 pidetään Espoossa. Mikäli näin on, se merkinnee Timo Soinin asettumista ehdolle puolueen puheenjohtajaksi kaudelle 2017-2019. Tämä ei ole yllättävä tieto, mutta on arvailtu Timo Soinin jättävän puheenjohtajan hommat 20 vuoden jälkeen ja jatkavan ministerinä tai lähtevän suurlähettilääksi vaikkapa johonkin katoliseen maahan.

Kirjassaan Maisterisjätkä Timo Soini antaa vihjeitä jatkostaan puheenjohtajana vuoden 2017 jälkeen. Maisterisjätkän sivuilla 60-61 kerrotaan Heikki Riihijärven valinnasta Suomen Maaseudun Puolueen puheenjohtajaksi vuonna 1990. Valinta ei ollut selvä, joten puoluekokouspaikaksi valittiin Riihijärven kotiseutu Iisalmi. Timo Soinin sanoin: "Tiesin, ettei Heikki Riihijärveä voida hänen kotikaupungissaan syrjäyttää ja äänestää ulos puheenjohtajan tehtävästä."

Seuraavalla sivulla 61 kerrotaan Hannu Suhosen pyrkimyksestä päästä puoluesihteeriksi vuonna 1991 näin: "Vahingosta viisastuneena Tina Mäkelä ja Hannu Suhonen taustajoukkoineen ymmärsivät puoluekokouspaikan merkityksen. Tällä kertaa puoluekokous päätettiin viedä Turkuun, joka oli Hannu Suhosen kotikenttä." Tosin Hannu Suhonen ei tullut valituksi vaan hävisi puoluesihteeri vaalit Reijo Rinteelle seitsemällä äänella.

Ajatus on selvä; kotikylän väki äänestää kotikylän ehdokasta ja kun kokous on kotiseudulla, kokoukseen tulee juurikin kotiseudun väkeä, kun matka ei ole pitkä. Itsekin olen kokouksia ja mielenosoituksia jättänyt väliin pitkn matkan takia.

Perussuomalaisten kannatus on laskenut harmillisen alas vuoden 2015 eduskuntavaaleista, yli puolet on sulanut pois. Tästä syystä on järkevää Timo Soinin uudelleen valinnan kannalta pitää puheenjohtajasta äänestävä puoluekokous Timo Soinin kotikentällä, jossa hän tuntee kaikki ja kaikki hänet henkilökohtaisesti. Espoolaisten ja Helsingin seudun äänet mennevät suurimmalta osin istuvalle puheenjohtaja Soinille ja jatkokausi on erittäin todennäköinen.

Kuten sanottua; ei ole kovinkaan villi arvaus veikata Timo Soinin jatkavan puheenjohtajana ja ministerinä mutta vaikka gallupit eivät äänestä, niitä tulee lukea. Äänestyksen tulos voi olla pienestä kiinni, esimerkiksi kokouspaikasta.

SUOMI ENSIN OTANMÄESSÄ

Eilen torstaina syyskuun  15.2016 järjestettiin mielenilmaus Kajaaniin kuuluvan Otanmäen vastaanottokeskuksen edessä. Mielenosoituksen järjesti Suomi Ensin- järjestö, joka viime aikoina on ollut useitten maahanmuuttokriittisten kokoontumisten takana.  Mielenosoitus järjestettiin kahden ilmisesti irakilaisen turvapaikanhakijan tapettua ja ryöstettyä otanmäkeläisen miehen edellisenä sunnuntaina. Taposta epäiltyjä epäillään myös muista rikoksista.

Ensimmäisinä Otanmäen keskustaan saapuivat poliisit, jotka ympäröivät vastaanottokeskuksen eristysnauhoilla, ja kaksi ambulanssia. Pian paikalle alkoi kerääntyä otanmäkeläisiä ja muita kainuulaisia. Tampereelta tullut Suomi Ensin- bussi hieman ennen kello 17.30 ja poliisit ympäröivät vastaanottokeskuksen eteen alueen mielenosoittajille ja tapahtuma alkoi sovitusti puoli kuuden maissa illalla.

Sää paikalla oli pilvinen, sopivan viileä ja osallistujia oli yli 200 henkeä ja lisäksi katselijoita varsinaisen mielenilmausalueen ulkopuolella.

Marco de Wit avasi tilaisuuden puhuen pittoreskisti väärinpäin käännetyn laatikon päältä. Hän vaati puheessaan Otanmäen vastaanottokeskuksen sulkemista. Marco de Wit puhui useaan kertaan ja sanoi muunmuassa että turvapaikanhakijat liikkuvat Suomessa vapaasti, paitsi silloin kun vastaanottokeskusten ulkopuolella on heitä kritisoiva mielenosoitus. Silloin Suomeen papereitta saapuneet turvapaikanhakijat pysyttelevät sisätiloissa. Poikkeuksena oli Forssan mielenilmaus, jolloin vastaanottokeskuksen asukkaat tulivat ulos haastamaan riitaa sadan metrin päässä Forssan vastaanottokeskuksesta olevien mielenosoittajien kanssa.

Tilaisuuden avauksen jälkeen mikki oli vapaa. Monet ihmiset kävivät kertomassa tuntojaan; muuan otanmäkeläinen sanoi surmatun 50- vuotiaan Arto Mikkosen olleen ystävällinen mies, joka juuri oli tullut isoisäksi. Tunnettu oululainen maahanmuuttokriitikko Junes Lokka kertoi että taposta epäiltyjen turvapaikanhakijoitten kansalaisuuden kohdalle oli merkitty  kysymysmerkki, koska kansalaisuus oli epäiltyjen oman kertomuksen varassa.

Muita puhujia oli muunmuassa suosittu blogisti Tiina Wiik, joka oli saapunut paikalle ystävien mukana ja kertoi että nykyinen Suomi ei ole sama Suomi, jossa hän oli kasvanut. Tästä puhui moni muukin laatikon päälle mikin kanssa kiivennyt; he eivät koe nykyistä massamaahanmuuton kohteena olevaa Suomea lapsuutensa kotimaaksi. Eräs Ruotsissa parikymmentä vuotta asunut henkilö sanoi nähneensä miten Ruotsissa tilanne oli kehittynyt nykyiseksi, jossa poliisi saa turvata palokunnan työtä maahanmuuttajien asuttamilla alueilla. Samaan suuntaan ollaan menossa Suomessakin.

Puheitten päätteeksi raikuivat joukkovoimalla huudetut "Suomi ensin!"-, "Suomalaisten turvallisuus ensin!"- ja "Turvallisuus takaisin!"- huudot.

Muuan puhe käsitteli massamaahanmuuton takana olevia pankkipiirejä; nämä ansaitsevat rahaa massamaahanmuutolla ja sen aiheuttamalla palkkojen laskulla.

Poliisin mukaan Arto Mikkosen surma oli "yksittäistapaus". Useampi puhuja piti tällaista vähättelyä uhrin läheisten halventamisena ja huomautti, että näitä turvapaikanhakijoitten ja turvapaikanhakijoina Suomeen tulleitten tekemiä "yksittäistapauksia" on sattunut useita ja vuosittain, vaikka  poliisi takertuukin semantiikkaan ulkomaalaisten rikoksia valkopestessään.

Mielenilmauksen loppupuolella Marco de Wit sanoi monen kertovan ettei halua osallistua milenosoituksiin, mutta ovat valmiita kun sisällissota alkaa. Tämä on Marco de Witin ja muitten puhujien mielestä väärä asenne. Suomen suunnan voi vielä kääntää. Tämä tapahtuu osallistumalla mielenosoituksiin, järjestämällä niitä itse ja äänestämällä maahanmuuttokriittisiä päättäville paikoille. Suomi Ensin- järjestö lupaa apuaan halukkaille mielenosoituksen järjestäjille, tarvitsee vain ottaa yhteyttä ja pyytää neuvoja ja tukea.

Puhetilaisuuden päätyttyä, ennen kotiin lähtöä, mielenosoittajat ja runsaasti otanmäkeläisiä sivusta seuraajia liittyi kynttiläkulkueeseen vainajan löytöpaikalle muistaakseen kynttilöin ja Suomen lipuin henkirikoksen uhriksi joutunutta Arto  Mikkosta.

Otanmäen henkirikos ei jää viimeiseksi, eikä myöskään Otanmäen mielenilmaus. Kynttilöitä tullaan tulevina aikoina sytyttämään muuallakin Suomessa vastalauseeksi Suomen suomalaisten edusta piittaamattomalle maahanmuuttopolitiikalle.

YHDYSVALTAIN PRESIDENTINVAALIEN PIENET HAASTAJAT

Muutaman viikon kuluttua, tiistaina 8. marraskuuta vuonna 2016, Yhdysvaltain äänestäjiksi rekisteröityneet kansalaiset valitsevat Yhdysvaltain presidentin 58. kertaa. Uusi presidentti on joko demokraattisen puolueen Hillary Clinton tai republikaanien Donald Trump. Valitun presidentin valtakausi alkaa vasta tammikuun 20. päivä vuonna 2017 ja kestää neljä vuotta 20.1.2021 saakka.

Huolimatta Yhdysvaltain kaksipuoluejärjestelmästä jossa presidentti käytännössä on joko republikaani tai demokraatti, vuoden 2016 vaaleihin osallistuu myös 22 riippumatonta ja ns. "kolmansien puolueitten" ehdokasta.

Näillä valtapuolueitten ehdokkailla ei juurikaan ole toivoa presidentiksi valinnasta, mutta he voivat viedä toiselta ehdokkaalta ääniä ja näin vaikuttaa äänestystulokseen. Vuonna 2000 USAn vihreitten presidenttiehdokkaan Ralph Naderin uskotaan vieneen ääniä demokraattiehdokas Al Gorelta ja tästä syystä George W. Bush valittiin Yhdysvaltain presidentiksi, tosin vaalitulos jouduttiin ratkaisemaan Korkeimmassa oikeudessa äänin 5-4 Bushin hyväksi.

Myös kaksi amerikansuomalaista on päässyt kamppailemaan Yhdysvaltain presidentinvaaleissa; Kylmän sodan vuosina Amerikan Kommunistipuolueen ehdokkaana presidentiksi oli neljissä eri vaaleissa Moskovassa koulutettu ja kahdeksan vuotta kommunismin vuoksi vankilassa istunut Gus Hall, ja vuoden 2012 vaaleissa vihreitten varapresidenttiehdokas oli suomalais-intiaanitaustainen yhteiskunta-aktivisti Cheri Honkala.

Vuoden 2016 vaaleissa ainoa valtapuolueitten ulkopuolinen ehdokas, jolla saattaa olla suurempaa vaikutusta presidentin vaalien tulokseen on entinen republikaaninen Uuden Meksikon kuvernööri ja nykyinen Libertaaripuolueen ehdokas Gary Johnson. Nähtäväksi jää viekö laajoja vapauksia ajava ehdokas ääniä republikaani Donald Trumpilta.

Lisäksi vaikutusta ainakin paikallistasolla voi olla seuraavilla ehdokkailla:

Vihreitten ehdokas näissä vaaleissa on sama kuin vuonna 2012; Jill Stein. Tällä kertaa hänen varapresidenttiehdokkaansa on afroamerikkalainen Ajamu Baraka.

Perustuslakipuolueen ehdokkaana on tennesseeläinen asianajaja Darrell Castle.

Nämä kolme ovat tärkeimmät kolmansien puolueitten ehdokkaat. Loput 19, jotka kampanjoivat joko riippumattomina ehdokkaina tai puolueille  kuten Reformipuolue, Parempi Amerikalle-puolue, Kieltolakipuolue, Marijuana Lailliseksi Nyt- puolue, Veteraanien puolue, Yhdysvaltain Pasifistipuolue tai ainakin neljälle eri sosialistipuolueelle, jäänevät marginaaliin ja saavat lähinnä kuriositeettijulkisuutta.

Pohjois-Amerikan Yhdysvallat on tällä hetkellä maailman ainoa supervalta. Tämä merkitsee sitä, että joka neljäs vuosi amerikkalaiset äänestäjät äänestävät maailman kohtalosta. Noin kuukauden kuluttua historian kulku on taas katkolla Trumpin ja Clintonin edustaessa täysin erilaisia poliittisia linjoja; esimerkiksi Hillary Clinton tahtoo laittaa topin Venäjän nousulle ja Donald Trump taas tahtoo pitää välit Vladimir Putiniin hyvinä.