KIelivalinta

VALINNANVAPAUS KIELIOPINTOIHIN

Suomessa jokaisen suomenkielisen suomalaisen tulee opiskella ruotsia. Tämä on voimavarojen tuhlaamista ja haitaksi Suomen kehitykselle sekä taloudelle. Suomenkieliset oppilaat opiskelevat ruotsia vaikka heidän kotiseudullaan ei olisi lainkaan ruotsinkielisiä suomalaisia.

Pakollista ruotsin opiskelua perustellaan ruotsinkielisten oikeudella saada palvelua omalla kielellään, mutta on järjetöntä pakottaa suomalaisten enemmistö opettelemaan pienen vähemmistön kieltä, jotta suomalaiset voisivat palvella ruotsinkielisiä näitten omalla kielellä. Pakkaa vielä sekoittaa se, että peruskoulussa hyvin harva oppii ruotsia ja useimmat ruotsia oppineista unohtavat vähäiset ruotsinkielen taitonsa, sillä sitä ei suurimmassa osassa Suomea tarvita.

Olen itse muuttanut Ruotsista Ouluun ja parinkymmenen vuoden aikana olen Suomessa käyttänyt ruotsin kieltä muutaman harvan kerran. Kertaakaan en Suomessa ole Ruotsin suurlähetystön ulkopuolella ruotsin kieltä tarvinnut, mutta olen valinnut puhua sitä ummikon ruotsalaisen tavatessani. 

Kun pakollinen ruotsin opiskelu poistetaan, voidaan tilalle ottaa muita kieliä ja näin laajentaa Suomen väestön kielipohjaa saksaan, ranskaa, venäjään, viroon, espanjaan, norjaan tai muihin kieliin, jotka kyseisellä paikkakunnalla ovat tarpeellisempia kuin ruotsin taito. Nyt suomalaisten kielipohja on käytännössä rallienglanti ja ruotsiksi osataan kysyä "talar du engelska?"

Pakolla ei suomalainen opi kuin vihaamaan. Minä nuorena raaputin koulukirjoista ruotsinkieliset paikannimet pois mutta kun sitten tarvitsin ruotsia, opettelin sitä vapaaehtoisesti. Lyhyesti sanottuna, pakko tappaa motivaation.

Tässä vaiheessa joku varmaan miettii, että myös matematiikka on pakollista, mutta toisin kuin ruotsin taidolla, Oulussa opitulla matematiikalla pärjää kaikkialla maailmassa ja jopa maailmankaikkeudessa.

Jääkiekkoa lukuunottamatta ruotsalaiset eivät osaa mitään, mitä suomalaiset eivät osaisi tehdä paremmin ja Ruotsin menestys taloudessa sekä kulttuurin alalla johtuu osaltaan siitä, että ruotsalaisilla on kieliopinnoissa valinnanvaraa. Ruotsalaisten kielipohja on laajempi kuin suomalaisten.

Naapurimaan kielen osaamisen sanotaan olevan hyödyllistä ja pakollista ruotsin opiskelua perustellaan myös yhteisellä historialla mutta yhteisestä historiasta huolimatta eivät ruotsalaiset opettele suomea eivätkä suomalaiset venäjää.

Suomessa on riittävästi halukkaita opettelemaan ruotsia ilman, että sitä pakotetaan kaikille haluttomille.

KELLOKORTIT KOULUIHIN

Suomalainen koulu on tutkimusten mukaan maailman paras ja se on jatkuvassa muutoksessa ja kehityksessä. Kirjanpito läsnä- ja poissaolevista oppilaista ei kuitenkaan ole muuttunut kymmeniin vuosiin.

Vielä 2020-luvun kynnyksellä opettaja manuaalisesti katsoo luokkaansa ja merkitsee poissaolijat tai pitää nimenhuudon, mikäli ei osaa oppilaitaan ulkoa.

Tämä ei ole teknologiamaa Suomen arvoista. Ehdotan, että kouluihin otetaan käyttöön työmaailmasta tuttu kulunvalvonta- eli kellokorttisysteemi. Oppilas siis muovisella kortilla leimaa itsensä sisään ja ulos koulusta ja tunnilta. Näin olisi helppo pitää silmällä oppilaitten koulussakäyntiä ja puuttua poissaoloihin. Uskon myös vahingonteon vähenevän, kun luokkiin, sosiaalitiloihin ynnä muihin täytyy leimautua sisään ja ulos.

Korttin voi myös muokata toimimaan lisäksi vaikkapa oppilaan Kela- tai henkilökorttina, kirjastokorttina, bussikorttina tai vastaavana. Kortin ei välttämättä tarvitse edes olla kortti, myös esimerkiksi asian ajava, koululaisille jaettava älysormus saattaisi olla luova ratkaisu.

Koulua ollaan kehittämässä yhä enemmän itseopiskelun ja omaehtoisen koulunkäynnin suuntaan. Tulevaisuudessa yhä harvemmalla oppitunnilla on mukana opettaja fyysisesti. Koulujen kulunvalvonta- tai kellokorttijärjestelmä antaa paremmat mahdollisuudet pitää silmällä oppilaitten opiskelua ilman opettajan haukansilmää.