perjantai 3. kesäkuuta 2016

JUMALAN VIHA

Konkistadori oli keskiajan lopulla espanjalainen ritari taikka ratsain liikkuva haarniskoitu sotilas. Ritarit ovat perinteisesti aatelistoon kuuluvia mutta konkistadori saattoi olla alemmaksikin katsottua säätyä. Esimerkiksi legendaarinen Fransisco Pizarro oli jalkaväen everstin ja köyhän naisen sikopaimenena toiminut avioton poika, joka pääsi maineeseen konkistadorina, joka kukisti Inka-valtakunnan Etelä- Amerikassa.

Alunperin konkistadorit sotivat Espanjassa vallatessaan Iberian niemimaata takaisin muslimeilta. Siitä heidän nimensäkin tulee; "conquista" eli valloitus ja "conquistador" eli valloittaja. 700 vuotta jatkunut islamilainen valta päättyi Granadan kaupungin valloitukseen vuonna 1492 ja konkistadorit löysivät uutta valloitettavaa samana vuonna alkaneessa eurooppalaisten Amerikan haltuunotossa Kristoffer Kolumbuksen löytöretkien myötä.

Moni konkistadori sai nimensä historiaan ja yksi heistä oli marraskuun 8. vuonna 1510 syntynyt Lope de Aguirre. Tuleva legendojen ja elokuvien hahmon syntyi todennäköisesti kunnan virkamiehenä toimineen aatelismiehen perheeseen Araotzin laaksossa Pohjois- Espanjassa. 1530-luvulla Fransisco Pizarro saapui Inkojen aarteitten kera takaisin Espanjaan ja nuoreen Lopeen syttyi Amerikankuume.

Lope de Aguirre saapui Uuden Maailman Peruun joko vuonna 1536 tai 1537 osana suurta retkikuntaa. Konkistadorit olivat eripuraista sakkia, riitaa synnytti muun muassa intiaanien kohtelu; saiko heitä käyttää orjina vai ei. Riidat ratkaistiin väkivallalla, melkeinpä Etelä- Amerikan espanjalaisten välisellä, useita vuosia kestäneellä sisällissodalla. Lope de Aguirre sai mainetta väkivaltaisena, julmana ja kiivaana taistelijana sekä Espanjan kruunun vastaisena kiihottajana. Lope sai pian lempinimen "El Loco" eli hullu tai mielipuoli. Itse hän kutsui itseään nimillä "Jumalan viha" ja "Vapauden ruhtinas".

Konkistadorien keskinäinen väkivalta laantui, mutta riidat jäivät itämään. vuonna 1560 Pedro de Ursúa johti 300 konkistadoria ja satoja intiaaneja löytäretkelle Amazonasin viidakkoon. Virallinen syy retkikunnalle oli löytää legendaarinen kultainen kaupunki El Dorado, mutta luultavasti motiivina oli lähettää konkistadorien joukossa olevat riitapukarit pois aiheuttamasta ongelmia. Lope de Aguirre oli tässä joukossa yhdessä tyttärensä Elviran kanssa. Matkanteko Amazonilla oli työlästä ja ongelmia syntyi. Seuraavana vuonna Lope de Aguirre tappoi Pedro de Ursúan, mahdollisesti koska tämä oli kieltänyt Lopea ottamasta mukaan rakastajatartaan tai sitten saadakseen valtaa itselleen. Pedron seuraajana retkikunnan johdossa toimi Fernando de Guzmán, joka myös murhattiin. Tämän jälkeen aseistettua retkikuntaa johti Lope de Aguirre. Matka jatkui ilmeisesti Orinoco-jokea myöten Atlantille tuhoten matkan varrella intiaanikyliä joko huvin tai elintarvikkeitten vuoksi. Kun meri oli saavutettu, Lope sai matkatoverinsa maaliskuun 23. vuonna 1561 julistamaan hänet "Perun, Tierra Firmen ja Chilen ruhtinaaksi",  ja lisäksi hän kirjoitutti kirjeen Espanjan kuninkaalle jossa hän ilmaisi halveksuntansa kruunulle ja julisti Perun espanjalaisen siirtomaan itsenäiseksi.

Lope de Aguirre siis kapinoi joukkoineen avoimesti Espanjan valtaa vastaan. Vuoden 1561 keväällä alkaneen kapinansa alkajaisiksi hän valtasi Isla Margaritan nykyisessä Venezuelassa ja surmautti sen espanjalaisen kuvernöörin ja joukon asukkaita. Espanjan kruunu vastasi voimalla, ja Lope de Aguirre miehineen piiritettiin nykyisen Venezuelan alueella Barquisimetossa. Huomattuaan olevansa tappiolla, Lope de Aguirre surmasi tyttärensä Elviran, omien sanojensa mukaan "jotta niin paljon rakastamani ei joutuisi säädyttömien kaltoin kohtelemaksi."

Lopen miehet yrittivät pelastaa itsensä yrittämällä ottaa tämän kiinni luovuttaakseen Lopen viholliselle, mutta Lope de Aguirre surmasi joukon pettureita. Myöhemmin Lope de Aguirre jäi vihollistensa vangiksi ja hänet ammuttiin 27. lokakuuta vuonna 1561. Hänen päänsä leikattiin irti ja ruumis paloiteltiin neljään osaan, jotka lähetettiin varoitukseksi surmapaikan läheisiin asutuksiin.

Lope de Aguirre; "Jumalan viha"; "Hullu" on nykyään malliesimerkki julmuudesta ja petoksesta sekä taiteen ja viihteen antisankari. Kelvoton mies ei olisi kyennyt johtamaan konkistadoreja Etelä- Amerikan mantereen poikki mutta Lopen julmuus ja vallanhimo estävät hänen kutsumisensa sankariksi.

Kulttiohjaaja Werner Herzog teki Lope de Aguirren tarinasta elokuvan vuonna 1972. Pääosaa esitti niinikään maineikas kulttinäyttelijä Klaus Kinski. Elokuvassa Ilmestyskirja nyt esiintynyt hahmo eversti Kurtz sai piirteitä Lope de Aguirren hahmosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti