SELVIYTYJÄ LOPPUUN SAAKKA

Esa Paloniemi

Moni suomalainen on seurannut Foxilla pyörivää Maailmanlopun odottajat-sarjaa. Siinä survivalisteiksi itseään kutsuvat amerikkalaiset varautuvat eri katastrofeihin. Useimmat odottavat katastrofia seuraavan yhteiskunnan romahtamisen ja jokaisen pärjääminen omin neuvoin, ilman apua valtiolta tai kunnalta. Alun perin, nykyaikaisen varautumisen alkuaikoina 1980-luvulla, survivalistit varautuivat Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton väliseen ydinsotaan mutta nykyään maailma on muuttunut ja uhkat sen mukana. Tänään varaudutaan taloudelliseen tai tekniseen romahdukseen, tauteihin ja poliittisiin levottomuuksiin.

Survivalisteja, tai kuten suomeksi sanotaan survareita tai varautujia on Suomessakin, samoin kuin kaikissa länsimaissa. Suomalaisissa ja amerikkalaisissa varautujissa on eroja, suomalaiset enemmän keskittyvät selviämään mahdollisimman kauan omillaan esimerkiksi sähkökatkoksen tai pandemian aikana, eivätkä torjumaan vihamielisiä ryöstelijöitä kuten monet amerikkalaiset. Lyhyesti sanottuna Suomessa varastoidaan enemmän ruokaa kuin aseita, Yhdysvalloissa juuri toisin päin.

Survivalismiaate alkoi pian levitä ja muuttua myös liiketoiminnaksi. Vaikkapa bunkkereitten valmistus ja myynti on USAssa toimiva teollisuuden ala. Yhdysvaltoihin myös perustettiin erityisiä survivalistikauppoja, joista sai niin kutsuttuja taktisia elintarvikkeita, jotka säilyvät syömäkelpoisina kymmenen vuotta tai enemmänkin. Kaupoista saa myös kaasunaamareita, suojavaatteita, reppuja ja muita välineitä hengissä selviämiseen. Suomeenkin on parin vuoden aikana perustettu lähinnä netissä toimivia selviytymistarvikkeisiin erikoistuneita kauppoja. Suomalainen armeijan ylijäämää myyvä Varusteleka Oy on kotimaisten varautujien suosikkikauppoja.

Armeijatavarassa on se etu, että ne on tehty kestämään rajua käyttöä ja tällä hetkellä sitä on paljon saatavilla, joten käytetyn mutta silti käyttökelpoisen varusteen hinnat ovat alhaisia. Toinen suosittu kauppa on kiinalainen Deal Extreme, mutta moni survivalisti välttelee kiinalaisia tuotteita kehnon laadun takia. Toinen syy kiinantuotteitten hylkimiseen ovat ympäristöarvot. Perussurvivalisti liikkuu luonnossa ja uskoo maailman ongelmana olevan sen, että toiselta puolelta maapalloa rahdattu halpatuote on edullisempi kuin kotimainen  lähituote. Varautuja arvostaa enemmän laatua kuin hintaa.

Ajatus varautumisesta ei ole niin vieras suomalaisille kuin luulisi, sodanjälkeinen pula-aika vaikuttaa yhä monen elämään. Monikin suomalainen ostaa kahvia varastoon tarjouksista,  ja harvassa on suomalainen jolla ei ole lainkaan ruokaa pakasteena tai säilykkeinä.  Lähes jokaisella on hätävaraa kaapissa ilman että pitää itseään varautujana. Ajat, jolloin jokainen oli lähinnä itsensä varassa eivät ole kaukana. Nykyinen auttava kansankoti on Suomessa alle 50 vuotta vanha.

Varautujaksi ryhtyminen on helppoa; särkylääkkeitä, laastareita ja haavanpuhdistusaineita lääkekaappiin sekä säilykkeitä ja makaronipusseja ruokakaappiin, ja survaus on pitkällä. Vettä kannattaa myös olla varastossa, muutama pullo jääkaapissa tai kanistereissa saunan lauteitten alla. Saunassa sen vuoksi, että kylpyhuone useimmissa kodeissa ainoa vesieristetty tila. Sekin on varautumista, että varautuu kodin vesivahinkoon ja kodista evakkoon joutumiseen. Myös rahaa kannattaa olla säästössä. Mikäli rahantulo loppuisi äkkiä, parisen kuukautta tulisi pärjätä säästeliäästi eläen.

Varautujalla on kaksi mahdollista tapaa toimia tilanteen ollessa päällä: Bug in, jossa linnoittaudutaan kotiin odottamaan tilanteen rauhoittumista tai Bug out, jossa otetaan halutut tarvikkeet mukaan ja väistetään vaaraa poistumalla kodista. Tällöin on yleensä jo mietitty paikka mihin mennä, esimerkiksi kesämökki.

Monella varautujalla on valmiiksi varattuna ja ehkä pakattuna niin sanottu Bug Out Bag, jota kutsutaan lyhyesti nimellä BOB tai pakoreppu. BOBissa on tarvikkeet joilla selviää kolme päivää poissa kotoa. Rahaa, henkilöllisyyspaperit, ruokaa, vettä, lääkkeitä ja muuta sellaista. Jokainen tietää itse parhaiten mitä tarvitsee selvitäkseen. On myös olemassa nimitys INCH, lyhennös lauseesta  I Am Never Coming Home, jossa on ne tarvikkeet joilla uskoo pärjäävänsä toistaiseksi jättäessään kotinsa pysyvästi.

Varautuminen on Suomessa perussuomalainen juttu. Survivalismifoorumilla vaalien alla järjestetyssä äänestyksessä 56% kannatti perussuomalaisia, 12% Kokoomusta ja hajaääniä saivat Köyhien Asialla, kommunistit, Piraattipuolue, SDP, Itsenäisyyspuolue ja Vihreät. Yksi ilmoitti ettei aio äänestää. Äänestykseen tosin osallistui vain viitisenkymmentä yli 900 foorumin jäsenestä. Keskivertosurvari suhtautuu epäluulolla poliitikoihin ja yhteiskuntaan mutta saattaa silti käydä äänestämässä

Viime aikoina varautujista on ollut paljonkin puhetta medioissa. Moni varautuja haluaa pysyä tuntemattomana mutta liperiläinen Pasi Karosto on antanut kasvot suomalaiselle varautujalle. Perheellinen erityisopettaja on ollut mukana varautumisesta kertovissa lehti- ja televisiojutuissa. Pasi on myös kirjoittanut kirjan Suomalainen selviytymisopas, joka kertoo oleelliset vinkit selviytymiseen pohjoismaissa eri tilanteissa, tai kuten survarit sanovat: Shit Hits The Fan eli kakan lentäessä tuulettimeen. Puhekielessä käytetään lyhennettä SHTF. Tällä tarkoitetaan toteutuvaa uhkaa, mikä se sitten onkin.

Pasi Karosto on suomalaisten varautujien foorumin survivalismi.com aktiivijäsen. Foorumilla on ketjuja monesta aiheesta, osa hyvinkin korkealentoista uhkakuvien rakentelua ja osa arkipäivän ongelmien ratkomista eri keinoin. Foorumilla on käsitelty ja etsitty toimintamalleja muun muassa euron romahdukseen, pandemiaan, rikoksen uhriksi joutumiseen, yleislakkoon ja huumorimielessä jopa zombien hyökkäykseen. Jos tarkkoja ollaan, Zombie attack ja myös Musta joutsen ovat nimityksiä joita käytetään ennalta arvaamattomasta ja epätodennäköisestä maailman muuttavasta tapahtumasta. Niillä ei tarkoiteta elävien kuolleitten tai mustien joutsenten hyökkäystä ihmisten kimppuun.

Kuten jo totesin, varautujia löytyy kaikista länsimaista. Köyhissä maissa ihmiset elävät varautujan elämää joka päivä ilman erillisiä uhkia. Nälkä, taudit ja sota uhkaavat normaalia elämää kehitysmaissa ja ne voivat palata länsimaihinkin. Joka vuosi povataan tappajaflunssaa ja talous yskii pahasti. Kaiken lisäksi arkipäiväiset uhkat, kuten työttömyys, onnettomuudet ja vastaavat täytyy ottaa elämässä huomioon. Esimerkin vuoksi: kuka tahansa voi joutua työkyvyttömäksi liukastuttuaan kadulla tai menettää kotinsa tulipalossa. Jos ei ole vakuutusta tai säästöjä, sellaisesta tulee ehkä ylipääsemättömiä pulmia. Maailma ei ole turvallinen paikka, mutta jos osaa varautua ongelmiin, niistä on helpompi selvitä.

Murikan lehtijuttukurssilla kirjoittamani teksti.