perjantai 24. tammikuuta 2020

KEHITYSAPUAATELI KANSAN PARIIN

Suomi on kunnostautunut maailmalla kehitysavun antajana, sellaista maailman kolkkaa ei olekaan, jossa suomalaisia ei ole ollut kehitysaputöissä. Nytkin Suomen hallitus aikoo taata Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen velkoja lähes 25 miljoonan edestä, mikä sekin on osa Suomen kansainvälistä avustustyötä.

Suomalaiset ovat olleet kehittämässä maailman köyhiä maita jo puoli vuosisataa, ja median mukaan kehitysaputyöntekijät elävät herroiksi kohdemaissaan. Heillä on omat vartioidut asuinalueensa, joissa on pohjoismaista tasoa olevat talot, uima-altaat ja puutarhat,lisäksi näistä huolehtivat veronmaksajan palkkaamat paikalliset palvelijat puutarhureineen ja kotiapulaisineen. Kaiken huipuksi kehitysaputyöntekijöillä ei ole työstään vastuuta vaan jokainen kehitysapuprojekti onnistuu aina lopputuloksesta riippumatta. Ainakaan media ei vuosikymmenten mittaan ole kertaakaan kertonut kehitysapuprojektin epäonnistuneen. 

Joku voisi kuvitella kehitysaputyöntekijöitten tekevän työtään aatteesta ja halusta auttaa. Mutta näin ei ole, kehitysaputyöntekijät ovat kovapalkkaisia, koulutettuja ihmisiä, joille maksetaan Suomen palkat ja sosiaaliedut.

Ehdotan, että Suomi muuttaa politiikkaansa ja suomalaiset kehitysaputyöntekijät asutetaan paikallisväestön joukkoon samalla palkalla. Perusteluni on, että näin saataisiin laskettua Suomen kehitysapumiljoonia, kun palkka- ja majoituskustannukset laskevat. Suomen oma talous on kuralla ja Suomessa asuvien suomalaisten edun tulee olla etusijalla ja rahat käyttää Suomen kehittämiseen.

Tällä hetkellä suomalainen kehitysapuaateli elää juuri samanlaista elämää uima-altailla kuin brittiläiset siirtomaavirkailijat ennen kuin siirtomaat itsenäistyivät. Esimerkiksi afrikkalaisen maan asukkaan kannalta mikään ei ole muuttunut, vaan hän edelleen kantaa valkoiselle drinkkejä ja siivoaa valkoisten koteja. Tämä ei voi olla kehitysavun tarkoitus ja herättää pahaa verta paikallisissa asukkaissa. Kehitysaputyönteijöitten tulee jalkautua avutettaviensa pariin saadakseen tehokkuutta toimintaansa.

Suomen halutaan nostavan kehitysapumäärärahat 0,7% valtion budjetista, mutta kukaan ei kysy, mitä rahoilla on tarkoitus tehdä tai varsinkaan saada aikaan. Summaa nostetaan, ja vasta sitten mietitään mihin rahat laitetaan,.

Rahanjakoa järkeistämällä saadaan vähemmällä rahalla enemmän aikaan. Ylellisen elämän kustantaminen kehitysapuaatelille ei kuulu kehitysapubudjettiin. Ne, jotka haluavat auttaa, maksakoon omasta pussista elämisensä kuten Suomessa työtä tekevät suomalaiset.

Suomi ei ole puolessa vuosisadassa saanut mitään pysyvää kehitysavulla aikaan ja silti rahaa rahdataan gepardihattuisten miesten varastettaviksi ja herrasväen elättämiseen. Suomen on joko korjattava kehitysavun virheet tai lakattava maksamasta kehitysapua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti