maanantai 3. maaliskuuta 2014

PIENTILAT TAKAISIN

Suomen maatalous on mielestäni mennyt viime aikoina huonompaan suuntaan. Maatilat käyvät aina vain suuremmiksi ja pientilat vähenevät jatkuvasti. Tästä tekisi mieli syyttää Euroopan Unionia, mutta käsittääkseni kyseessä on ihan kotimainen Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliiton MTKn valitsema tapa vaikuttaa maatalouteen Suomessa.

Onhan se helppo laskea senttejä ja päätellä isojen tilojen tuottavan enemmän halvempaan hintaan. Asiassa on kuitenkin toinenkin puoli. Halvat hinnat eivät näy kuluttajan kukkarossa vaan rahat menevät isoille firmoille.

Maatalouden tunnen lähinnä mummolasta ja Israelin kibbutseilta, mutta uskoisin pienten tilojen pystyvän paremmin pitämään vähemmät eläimensä kunnossa. Kun eri puolilta kerätään eläimiä yhteen, tauditkin leviävät eivätkä eläimet saa yksilökohtaista hoitoa.

Pientilojen paluun puolesta puhuu myös työllisyys. Jokainen pientila elättäisi ainakin yhden ihmisen ja vaikka leipä olisi kapea, se olisi pitkä. Työ omaan laskuun kannustaisi ihmisiä enempään työhön ja vähentäisi riippuvaisuutta systeemistä.Downshiftaamisesta puhutaan paljon ja pientila olisi hyvä tapa saada elämäänsä sisältöä. Varmasti Suomen 300.000 työttömästä osa haluaisi vaihtaa työttömyyden maatilan hoitoon vaikkapa vanhan aikaisena kruununtorpparina valtion omistamalla maatilalla.

Ruuan tuotanto pienemmilä tiloilla toisi myös huoltovarmuutta. Elintarvikkeitten tuonti ulkomailta on saastuttavaa ja kriisitilanteessa epävarmaa. "Anarkia on yhdeksän aterian päässä", sanotaan varautujapiireissä. Se tarkoittaa että jos yhdeksän ateriaa jää kansalta saamatta, eli noin kolmessa päivässä, järjestäytynyt yhteiskunta romahtaa ihmisten alkaessa ryöstellä toisiaan ruokaa saadakseen. Kun on nälkä, on pakko tehdä jotain, sanoi laki mitä tahansa.

Ihan noin dramaattista käännettä ei tällä hetkellä ole näköpiirissä, mutta muutama iso maatila on ulkomaisten firmojen helppo ostaa itselleen, kuin kymmenet tuhannet pienet. Ja kun suomalaisten ruokahuolto on ulkomaalaisten käsissä, kuka tietää mihi hintaan ja millaista ruokaa suomalaisille myydään?

Suomen kannattaisi panostaa ruuan tuotantoon pientiloilla lähialueilla. Eräät kaupat ovat jo pistäneet lähialueilla tuotetut elintarvikkeet hyvin näkösälle myymälöissään ja kauppa näyttää käyvän. Laatuakin on helpompi valvoa kuin toiselta puolen maapalloa tuoduissa tuotteissa.

Esa PaloniemiOulu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti