Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliitosta keräsi 50.000 nimeä ja käsiteltiin sekä hyväksyttiin eduskunnassa. Heti perään kerättiin 50.000 nimeä toiseen kansalaisaloitteeseen jolla pyritään kumoamaan aiempi 50.000 kannattajaa kerännyt aloite ja muuttaa avioliittolaki entiselleen. Pahasti näyttää siltä, että kansalaisaloitteet menevät samojen asioitten vatkaamiseksi eduskunnassa; ensin kerätään nimet aloitteeseen joka menee läpi ja sitten vaadittu määrä nimiä kerätään vasta-aloitteeseen joka käsitellään ja ehkä hyväksytään. Ja sitten tulee taas uusi, alkuperäisen mukainen vasta-vasta-aloite ja näin jatkuu ties kuinka kauan ja muitten asioitten käsittely eduskunnassa kärsii.
Demokratia ja kansalaisaloitteet ovat hieno juttu, mutta jotain rajaa demokratiallekin. Samojen asioitten toistuva käsittely eduskunnassa ei aja kenenkään etua, lopullista päätöstä aloitteille ei saataisi ehkä koskaan.
Ehdotan, että kansalaisaloitteille määrättäisiin jonkinlainen rajoitus, esimerkiksi että eduskunnan hyväksyttyä tai hylättyä aloitteen, sitä ei voitaisi kansalaisaloitteen perustella käsitellä uudelleen vaikkapa kahteen vaalikauteen. Kun aikaa kuluisi aloitteitten hyväksymisen tai hylkäämisen seuraukset alkaisivat näkyä ja aloitteita ei perustettaisi hetken huumassa vaan niitä ehtisi miettiä rauhassa.
Kuten sanoin, kansalaisaloite on hieno juttu ja olisi vahingollista jos niistä luovuttaisiin koska ne vaatisivat hienosäätöä.
Tässä nimenomaisessa tasa-arvoisen avioliiton asiassa vanha systeemi olisi kelvannut minulle mutta uusi lakikaan ei elämääni muuta. Aloite käsiteltiin, hyväksyttiin ja mielestäni sen pitäisi olla loppuun käsitelty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti