ESPANJALAISTEN TEURASTUS ISLANNISSA

Pohjoisella Atlantilla sijaitseva Islanti tunnetaan kalastuksesta, kuumista lähteistä ja muutaman vuoden takaisesta tuhkapilvestä joka lamautti Euroopan ilmaliikenteen joksikin aikaa. Islannin asuttivat tuhatkunta vuotta sitten Eurooppaa rosvoilevat viikingit ja irlantilaiset munkit, ja nykyään saarta pidetään rauhallisena luontoidyllinä josta ei juuri muuta mediassa kerrota.

Islannilla on ollut myös synkät hetkensä ja yksi niistä tapahtui 400 vuotta sitten. Jo tuolloin Islannin vedet tunnettiin veden viljastaan ja se houkutteli alueelle kalastajia ja valaanpyytäjiä Etelä- Eurooppaa myöten. Vuonna 1615 Espanjasta kotoisin oleva kolmen valaanpyyntialuksen laivasto tuhoutui myrskyssä Islannin rannikolla, lähellä paikkaa nimeltä Västfjordarna eli Länsivuonot.

Haaksirikko jätti noin 80 baskikansaan kuuluvaa merimiestä oman onnensa nojaan Islantiin. Baskimaa oli silloin, kuten nytkin osa Espanjan valtakuntaa ja baskit siis Espanjan alamaisia. Islanti taas oli Tanskan alainen syrjäseutu, jota hallittiin jotenkuten Kööpenhaminasta käsin. Haaksirikkoisilla baskeilla ei ollut keinoa saada apua Espanjan kuninkaalta kotiin päästäkseen. Avun saanti islantilaisiltakaan, jotka elivät itsekin suurelta osin köyhyydessä, ei ollut toimiva vaihtoehto; lähes sata kielitaidotonta miestä vaatimassa ruokaa, majapaikan, vaatteita ynnä muuta oli pienelle Islannille melkoinen ylimääräinen rasite.

Ei ole tiedossa pyysivätkö espanjalaiset baskit apua Västfjordarnan asukkailta, mutta se on tiedossa että baskit alkoivat nälkäänsä varastaa ja ryöstellä alueen maatiloja. Sitä eivät paikalliset islantilaiset sietäneet; ulkomaalaiset rosvoamassa ruuat paikallisten suusta oli liikaa jo 1600-luvulla.

Tilanne paheni ja riidat kärjistyivät niin pahaksi, että Västfjordarnan nimismies Ari Magnusson antoi säädöksen jolla espanjalaisen saattoi surmata tavattaessa ilman rangaistusta. Muutaman seuraavan viikon aikana nimismiehen johtamat maanviljelijät etsivät ja tappoivat 32 espanjalaisiksi kutsumaansa kuokkavierasta. Tapaus tunnetaan nimellä "Espanjalaisten teurastus", ja on yksi pahimmista joukkomurhista Islannin historiassa, lähes Algeriasta tulleitten turkkilaisten merirosvojen seuraavalla vuosikymmenellä Islantiin tekemien tihutöitten veroinen.

Aikanaan baskitilanne rauhoittui mutta tarina ei päättynyt. Nimismies Ari Magnussonin määräys espanjalaisten surmaamisesta tavattaessa nimittäin jäi voimaan. Vasta vuonna 2015 Västfjordarnan hallinto kumosi 1615 annetun asetuksen ja teki alueella oleskelevien espanjalaisten tappamisesta rikoksen. Luonnollisesti kyseessä oli lain kuollut kirjain jo espanjalaisten harvoin eksyessä Västfjordarnan taajamaan Islannissa ja Islannin valtion lain mennessä paikallisen säädöksen yli rangaisten murhasta uhrin kansallisuudesta riippumatta.

Vuonna 2015 islantilaiseen Västfjordarnaan saapui turvallisin mielin baskien edustajia juhlistamaan tappokäskyn kumoamista ja vuonna 1615 surmattujen baskien kunniaksi pystytetyn muistomerkin paljastamista. Baskit ja islantilaiset kättelivät toisiaan tilaisuudessa sovinnon merkiksi.