maanantai 21. lokakuuta 2013

RUOTSALAISTEN RYSSÄVIHA

Suomessa puhutaan paljon suomalaisten inhosta venäläisiä kohtaaan, "ryssävihasta". Asuessani Ruotsissa tulin itse siihen johtopäätökseen että ryssäviha on Suomessa tuontotavaraa Ruotsista. Ruotsalaisten asenne Venäjää kohtaan on avoimemmin vihamielistä ja pelokasta kuin suomalaisten. Ruotsalaisten mielestä Venäjältä ei tule mitään hyvää. Syy miksi uskon ryssävihan olevan tuotua Ruotsista on, että Ruotsinmielisillä ruotsinkielisillä suomalaisilla on ollut määräävä asema Suomessa. He ovat pitäneet asenteenaan että suomalaiset ovat itäisen perimän vuoksi huonompia ihmisiä ja suomalaiset ovat ottaneet tavakseen kieltää alkuperänsä. Ihan tosi, parjatut mongolit, joihin suomalaiset on yhdistetty saivat valtaansa koko alueen Tyyneltä mereltä Puolaan ja Venäjälle ja pitivät valtakuntansa kasassa vuosisatoja. Suomalaisten mongoliperimästä, jos sellainen on, on syytä olla ylpeä.

Mutta takaisin ruotsalaisiin. Heidän asenteensa Venäjää kohti pohjautunee historiaan. Venäläiset murskasivat Ruotsin suurvalta-aseman ja nöyryyttivät ruotsalaisia useassa sodassa. Silti Ruotsi pääsi hävityissä sodissa vähällä, suomalaiset olivat tulppana Ruotsin ja Venäjän armeija välissä ja ottivat kovimmat iskut vastaan Ruotsin aloittamissa sodissa Venäjää vastaan. Ainakin Isonvihan ja Suomen sodan aikana venäläiset tekivät iskuja Ruotsiin, muistini mukaan Pohjois-Ruotsiin ja Tukholman alueelle, mutta vuosien miehitykseltä ruotsalaiset säästyivät.Tällaiset "vähältä piti"- tilanteet ovat saaneet ruotsalaiset pelkäämään venäläisiä ja pelon vuoksi vihaamaan. Ovat venäläiset olleet Ruotsin kuninkaalle avuksikin, vuonna 1743 Ruotsia uhkasi vallankumous ja Ruotsin kuningas, joka ei luottanut oman armeijansa tukeen, kutsui Ruotsiin 12.000 venäläistä sotilasta pitämään ruotsalaisia kurissa. Tästä eivät ruotsalaiset tietystikään ole pitäneet tai olleet kiitollisia, harva on asiasta kuullutkaan. Herman Lindqvist siitä 1990-luvulla kirjoitti, muistaakseni Aftonbladetissa.

On totta, että Suomi on kärsinyt Isossavihassa ja muissa sodissa Venäjän armeijan sorrosta, mutta sodathan ovat Ruotsin aloittamia ja sota on julmaa ja ratsuväki raakaa. Ruostin armeija ei Venäjällä sen hellempi ollut. Ja kun Suomesta tuli osa Venäjän keisarikuntaa, alkoivat suomalaisille kulta-ajat. Suomalaiset ja suomen kieli saivat tsaarilta virallisen aseman, talous kasvoi ja Suomi kehittyi 60 vuodessa Venäjän osana enemmän kuin 600 vuodessa Ruotsin osana. Suomella on syytä olla Venäjälle kiitollinen kehityksestä joka aikanaan johti Venäjän myöntämään itsenäisyyteen. Suomalaisten ja venäläisten suhde olisi mutkattomampi ja ystävällisempi, jos suomalaiset eivät olisi 1800-luvulla alkaneet inttää olevansa länsimaista perimää ja hyväksyneet venäläiset ystävikseen sekä veljeskansakseen jolta on paljon hyvää Suomeen tullut.

Elokuvassa Brianin elämä juutalaiset kapinalliset erehtyvät kysymään itseltään, mitä hyvää Rooman keisarikunnan valta on juutalaisille tuonut. Ja löytyyhän niitä, koulutus, tiet ja mitä niitä nyt olikaan. Se elokuvan kohtaus sopii hyvin suomalaisten ja venäläisten suhteeseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti